Edelleen se tapahtuu. Stylisti ja mallitoimiston johtaja Jasmin Mishima, 43, tuntee rinnassaan ilahtuneen läikähdyksen, jos mainoksen mallilla on aasialaisia piirteitä.
– On mukavaa nähdä itseään muistuttavia ihmisiä suomalaisessa kuvastossa, Jasmin sanoo.
Sitä voisi kuitenkin tapahtua useammin. Suomessa on Jasminin mielestä edelleen harmillisen vähän erityisesti aasialaistaustaisia malleja.
Jokin on kuitenkin viime vuosina muuttunut. Jos ennen mallit mainoksissa ja muotikuvissa olivat lähinnä hyvin nuoria, langanlaihoja ja pitkänhuiskeita valkoihoisia naisia, nykyään vaihtelua on onneksi jo enemmän. On erinäköisiä, erikokoisia ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.
Se on osittain myös Jasminin ansiota. Hänen As you are -mallitoimistonsa on noussut parissa vuodessa merkittäväksi tekijäksi suomalaisessa muotimaailmassa. As you aren kasvoja ovat muun muassa hopeahiuksiset Indira, 55 ja Tuija, 67, tummaihoiset Monica, 30 ja Kevina, 20, siilitukkainen ja tatuoitu Björk, 30 ja pitkähiuksiset miesmallit Markus, 27 ja Otto, 26.
Sillä jos mallille ei ole enää vain yhtä stardardia, sama pätee nykyään myös suomalaisuuteen.
Idea omasta mallitoimistosta syntyi kuitenkin vähän vahingossa.
Kuopion japanilaisia
Jasmin syntyi Kuopiossa. Hänen äitinsä on suomalainen, isä japanilainen. Perhe asui Japanissa hetken aikaa Jasminin lapsuudessa, mutta koulunsa Jasmin kävi Suomessa.
Kahden maan ja kulttuurin välillä eläminen on ollut Jasminille aina luonteva osa identiteettiä ja arkea.
– Tosin muistan, että kun ala-asteellemme tuli uusi poika, joka oli tummaihoinen, se tuntui hirveän hienolta. Vihdoin minun lisäkseni oli joku muukin, joka erottui joukosta. Ja joskus kuulin huhua, että kaupunkiin oli muuttanut kiinalainen perhe. Heitä en koskaan edes tavannut, mutta sekin ilahdutti hirveästi, Jasmin naurahtaa.
– Joten kai sitä omaa ulkonäköään jollakin tavalla silloin sitten mietti, vaikka minähän en edes ole mitenkään kovin räikeästi eri näköinen, voisin olla vain hyvin tummatukkainen suomalainen.
”Idea omasta mallistoimistosta syntyi vähän vahingossa.
Lukion jälkeen Jasmin halusi maailmalle, ja Japani tuntui juurien takia luontevalta vaihtoehdolta. Sittemmin muotialalla ja stylistina uraa luonut Jasmin on asunut ja työskennellyt myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Syöpä toi Suomeen
Vuonna 2016 hän sai kuitenkin Suomesta huonoja uutisia: hänen isänsä oli sairastunut syöpään, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Jasmin palasi Suomeen huolehtiakseen isästään. Jasmin oli hoitanut vuosia aiemmin myös isoisäänsä Japanissa, kun tämä oli sairastunut.
– Minulle oli selvää, että saattohoidan isänkin. Halusin olla paikalla ja auttaa niin paljon kuin voin, joten laitoin työt kokonaan sivuun, Jasmin kertoo.
Surun keskellä hän ehti pitkästä aikaa pohtia, millaisten arvojen mukaan halusi jatkossa elää ja mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa työkseen.
Samoihin aikoihin hän tapasi nykyisen puolisonsa, joka asui ja työskenteli Suomessa.
Isän kuoleman jälkeen Jasmin palasi vielä hetkeksi Japaniin jatkamaan töitä.
– Ennen isän diagnoosia minulla oli vielä vakaa ajatus, että muuttaisin ehkä Espanjaan tai Japaniin. Mutta rakastuin ja lopulta halusin olla siellä, missä toinenkin on.
Tokiossa vietettyjen vuosien jälkeen Jasmin ensimmäistä kertaa havahtui siihen, miten yhdestä muotista Suomen mallimaailma koostui.
– Ajattelin, että herranjestas, nyt on jo vuosi 2018! Kun astuu missä tahansa Suomessa kadulle, emme me ole kaikki enää saman näköisiä.
Kun sitten asiakkaatkin alkoivat kysellä Jasminilta vinkkejä kiinnostavista, kansainvälisen näköisistä kasvoista, hän ymmärsi, että kotimainen muotibisnes kaipasi kipeästi uusia ja erinäköisiä malleja.
– Olemme kuluttajia kaikki. On kivaa nähdä lehtien muotikuvissa ja mainoksissa ihmisiä, joihin voimme itse samaistua, Jasmin sanoo.
Malleja kadulta ja kaupoista
Jasmin ei kuitenkaan tuntenut entuudestaan malleja, joita olisi voinut tarjota kuvauksiin. Hän lähti rakentamaan mallitoimistoa musiikkituottajana työskennelleen puolisonsa kanssa nollasta. Idea oli kuitenkin selkeä: edistää tasa-arvoa tekemällä näkyväksi ihmisten moninaisuuden.
– Koska meillä ei ollut mitään aiempaa kokemusta mallitoimiston pyörittämisestä, aloitimme mallien etsimisen ihan vain kadulta, Jasmin kertoo.
Hänellä oli stylistinä ja muotimaailman ammattilaisena silmää kiinnostaville kasvoille, ja niitä oli Suomessakin katukuva täynnä. Piti vain lähteä jututtamaan ihmisiä ja toivoa, että kiinnostuneita löytyisi.
”Olin tulossa ulos H&M:n liikkeestä ja katsoin, että whou!
Yksi Jasminin ensimmäisistä löydöistä oli Indira, jota näkee tällä hetkellä paljon sekä suomalaisissa naistenlehdissä että mainoksissa.
– Hänet löysin ihan Forumin kauppakeskuksesta. Olin tulossa ulos H&M:n liikkeestä ja katsoin, että whou! Hän taisi olla tyttärensä kanssa asioilla, ja minä laitoin kokeeksi tuoreen assistenttini juttelemaan hänelle.
Indiralla, kuten monella muullakaan As you aren malleista, ei ollut mitään aiempaa kokemusta mallin työstä. Sillä ei ole Jasminin mielestä väliä. Mallin työn oppii kyllä tehdessä, jos asenne on oikea.
– Meillä ei ole malleille mitään mittoja tai muita vastaavia kriteerejä. Hyviä malleja yhdistää hyvä työasenne ja se, että he ovat kaikki jollakin tapaa mielenkiintoisia ihmisiä. Osa malleistamme on hyvin taiteellista porukkaa, osa on urheilijoita.
Työnarkomania geeneissä
As You Are on ollut toiminnassa pian kolme vuotta. Yritys on vielä pienehkö, mutta sen palveluille on alusta asti ollut paljon kysyntää. Asiakkaina on jo ollut nimekkäitä suomalaisia brändejä kuten Marimekko ja Kalevala Koru.
Jasminin mukaan suurin haaste yrityksen pyörittämisessä on ollut lähinnä kova kiire.
– Olen aikamoinen työnarkomaani, ja se tulee aivan varmasti Japanin-geeneistäni. Toisaalta se voi johtua siitäkin, että olen aikoinani nuorena aikuisena astunut työelämään Japanissa. Kun muutin takaisin Suomeen, hämmästelin, miksi jengi täällä laiskottelee eikä tee töitä, Jasmin nauraa.
”Olen aikamoinen työnarkomaani, ja se tulee varmasti Japanin-geeneistäni”, Jasmin Mishima sanoo.
Nuoruudessaan Jasmin työskenteli ravintola-alalla Tokiossa.
– Päivät venyivät jatkuvasti yli 14-tuntisiksi, ja itse tein monta vuotta kuuden, seitsemän työpäivän viikkoa. Japanissa työntekijän tulee omistautua työpaikalleen, ja se tarkoittaa työaikojen päälle vielä sosiaalisia menoja, joilla vahvistetaan kuulumista työyhteisöön. On mentävä porukalla syömään, vaikka oikeasti haluaisi vain mennä kotiin nukkumaan.
Rasismi on arkipäivää
Vaikka Jasminin tausta olikin eksoottinen vielä 1980-luvun Kuopiossa, hän ei muista kohdanneensa lapsuudessaan koskaan rasismia.
– Kotimaan rasismi on hypännyt silmille vasta Helsingissä, missä huutelu ja aggressiivinen käytös ovat nykyään arkipäivää, Jasmin sanoo.
Jasminin mukaan välillä joku saattaa yllättäen tulla ja vain tönäistä kadulla, kerran tuntematon mies heitti häntä raitiovaunussa kaljatölkillä.
– Kasvoilleni on myös syljetty useasti. Sitä tekevät aivan tavallisen näköiset ihmiset ja päiväsaikaan. Jostain syystä minua myös haukutaan aina kiinalaiseksi, enkä ymmärrä, miksi juuri kiinalaisuus on niin huono asia. Olen monesti miettinyt, että mitä jos ihonikin olisi eri värinen, niin millaista kohtelua silloin mahtaisin saada.
Rasismi raivostuttaa, tietysti. Jasmin ei kuitenkaan haluaisi pilata päiväänsä tuntemattomien törkeyksillä. Ihmisten typeryys ja ahdasmielisyys tuntuvat lähinnä surulliselta.
– Se on mielen köyhyyttä, enkä jaksa edes ihmeemmin puuttua siihen. Mutta kyllä minustakin tarvittaessa lähtee. Sitä en siedä, että asiakkaana ollessani minua syrjitään. Esimerkiksi jonotustilanteissa minulla saattaa olla vuoronumero, mutta kun vuoroni tulee, ylitseni hypätään. Silloin kyllä ilmaisen itseäni.
Omalla tavallaan kauniita
As You Are on lyhyessä ajassa osoittautunut tarpeelliseksi konseptiksi. Toimisto on saanut asiakkaita myös muotimaailman ulkopuolelta.
– Ennen etsimme ihmisiä itse kadulta ja somesta, mutta nykyään mallit myös hakevat meille itse, koska haluavat edustaa meidän arvojamme. Olemme kaikenlaista suppeamielisyyttä vastaan. Vaikeistakin asioista on voitava yhteiskunnassa puhua, mutta haluamme toimia positiivisen kautta ja tuoda avoimesti esiin lisää erinäköisiä ihmisiä, Jasmin sanoo.
”Minusta kaikki ihmiset ovat omalla tavallaan kauniita.
Nykyään Jasmin saa olla työssään entistä enemmän ihmisten kanssa tekemisessä, ja se tuo hänelle erityisesti iloa.
– Minusta on ihanaa seurata meidän iäkkäämpiä mallejamme, jotka eivät ole tehneet aiemmin mallin töitä. He ovat vasta myöhemmällä iällä aloittaneet ja löytäneet itsestään uutta ja puhjenneet kukkaan. Sitä on ihana nähdä.
Samoin Jasmin on saanut todistaa, kuinka vähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat päässeet isosti esille heille tärkeiden aiheiden tiimoilta. Nähdyksi tuleminen on ollut monelle mallille hyvin tärkeä kokemus.
Muotiala on Jasminin mielestä alkanut viime vuosina avautua erilaisuudelle sekä Suomessa että maailmalla. Hänestä tuntuisi liioittelulta väittää, että oma työ olisi jotenkin aktiivisesti vaikuttanut muutokseen, mutta ensimmäisten joukossa he ovat alalla silti olleet.
– Minusta kaikki ihmiset ovat omalla tavallaan kauniita. Olisi tärkeää, että tulevaisuudessa erityisesti mainonnassa ja mediassa näkyisi entistä enemmän eri näköisiä ihmisiä.
