Työuupumus vaatii usein sairausloman – asiantuntijat kertovat, miksi se on välttämätön - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Karita, 36, sinnitteli töissä viimeiseen asti, kunnes lääkäri passitti saikulle – asiantuntijat kertovat, onko sairausloma välttämätön

Kun totaalinen työuupumus iskee, sairausloma on usein välttämätön voimien palautumisen kannalta, sanoo työterveyslaitoksen tutkimusprofessori. Karita, 36, sinnitteli töissä viimeiseen asti, vaikka olisi ollut loman tarpeessa jo paljon aiemmin.

14.9. 16:08

Loma olisi alkanut seuraavana päivänä. Karita, 36, ajatteli, että jaksaa kyllä sinnitellä siihen asti. Kyyneleet alkoivat valua silmistä jo työmatkalla. Työpaikan pihaan päästyään, hän ei voinut astua ovesta sisään.

– Tuntui siltä, että edessä on muuri, jonka läpi ei pääse.

Karitalla oli ollut jo pitkään liian paljon työkuormaa, myös työnantaja oli siitä tietoinen ja samaa mieltä asiasta. Tilanteelle ei kuitenkaan tehty mitään. Karita ajatteli, että hän sinnittelee lomaan asti.

– Olin tehnyt kahden ihmisen työt jo useamman kuukauden, joten en missään tapauksessa ajatellut, että kaatuisin suorilta jaloilta maahan päivää ennen loman alkua.

Karita joutui jättämään to do -listansa viimeiset rippeet muiden tehtäväksi. Vuosiloman sijaan hän jäi sairauslomalle, jota työterveyslääkäri määräsi uupumukseen.

Psykiatri Juhani Mattila kertoo Helsingin Sanomissa, että sairausloma harvoin auttaa työuupumukseen.

– Sairausloma ei auta, mutta tiedän kyllä, että moni joutuu uupumuksen takia sairauslomalle. Yleensä se on vain ongelman siirtämistä, Mattila sanoo.

Hetkinen – onko todella näin? Olisiko Karitan pitänyt pystyä jatkamaan töitään? Eikö työuupunut tarvitse sairauslomaa?

Kyllä tarvitsee, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

– Vakavasti työuupuneita kohdanneena voin sanoa, että sairausloma on usein välttämätön voimien palautumisen kannalta. Moni työuupunut voisi olla sairausoman tarpeessa jo kauan ennen kuin ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja lomaa vihdoin saa.

Väsymys on uupumuksen ykkösoire

Työuupumuksesta puhuttaessa on tärkeää tiedostaa, millaisesta uupumuksen tilasta on milloinkin kyse. Hakasen mukaan työuupumus voidaan ymmärtää joko oireiluna, jossa ihminen pikkuhiljaa alkaa huomata voimavarojensa ehtyvän – tai sitten lopputilana, jonka taustalla on vuosien liian suuri työkuormitus, siitä johtuva romahtaminen ja työkyvyn tilapäinen menettäminen.

– Parhaimmillaan työntekijä ei jää oman onnensa varaan, vaan työpaikalla tartutaan ongelmaan ja päästään muuttamaan työoloja jo hyvissä ajoin. Jos oireita on vasta jonkin verran ja ongelma päästään tunnistamaan varhain, ei tarvita sairauslomaa.

Moni vakavan työuupumuksen kokenut nukkuu toipumisen alussa kellon ympäri ja monet päiväunet sen päälle.

Totaalisessa työuupumuksessa on puolestaan kyse voimavarojen ehtymisestä. Uupumuksen ykkösoire on kroonistunut väsymys. Jatkuvan väsymyksen tilassa voimavarat ehtyvät, mikä aiheuttaa vaikeuksia kognitiivisissa toiminnoissa ja tunteiden hallinnassa.

– Ihminen saattaa itkeä ja saada raivareita, eikä oikein itsekään ymmärrä, miksi. Sen jälkeen asenne työtä kohtaan alkaa muuttua kielteiseksi, iskee kyynisyys ja työn merkitys ja ilo katoavat.

Sairausloma voi herätellä työnantajaa

Pahimmillaan työuupunut saattaa sinnitellä vuosia liiallisen työkuormituksen kanssa, nipistää vapaa-ajasta ja perheen kanssa vietetystä ajasta. Kun voimavarat vihdoin loppuvat, ihminen tarvitsee lepoa.

– Kun työkyky on mennyt, voi käydä niin, että jonain aamuna ihminen jää suihkuun eikä pääse sieltä ulos. Silloin hän tarvitsee etäisyyttä uupumusta aiheuttaneeseen työhön, mutta myös tilaa toipua ja nukkua. Moni vakavan työuupumuksen kokenut nukkuu toipumisen alussa kellon ympäri ja monet päiväunet sen päälle, Hakanen kertoo.

Viimeistään työuupuneen sairausloman tulee myös toimia työnantajalle signaalina siitä, että asiat eivät ole hyvin.

– Toivon mukaan työuupumustapaukset herättelevät aina työnantajaa. Työn ei kuulu olla sellaista, että ihminen menettää työkykynsä sitä tehdessään. Se ei ole kenenkään etu.

Mistä työuupumus johtuu?

Tyypillisesti työuupumus aiheutuu ylistimulaatiosta: siitä, että kaikkea on liikaa. Vahvimpia työuupumuksen riskitekijöitä ovat Hakasen mukaan liika työn määrä, jatkuva aikapaine ja tekemättömien töiden kasautuminen. Yhtä lailla keskeinen tekijä voivat olla työtä estävät asiat, kuten työpaikan kankeat käytännöt ja jatkuvat tietojärjestelmäongelmat.

– Ne katkaisevat flow’n. Nämä ovat asioita, joita usein kirotaan työpaikoilla, mutta ei välttämättä tiedosteta, kuinka paljon ne voivat kuormittaa.

– On huolestuttavaa, että nykyinen työelämä on monille niin vaativaa. Nopeasti muuttuvaa, epävarmaa ja moneen suuntaan vetävää. Tuntuu, että pitäisi olla melkoinen taituri, että pärjää kuormittumatta. Kaikki eivät lähtökohtaisesti ole suvereeneja ajanhallinnan mestareita. Välillä herää ajatus, että millaisia superihmisiä työelämässä pitää olla, ettei työssä kuormitu.

Yllättävää oli se, että uupumus ei hiipinyt pikku hiljaa, vaan tilanteen vakavuuden tajusi yhdessä rysäyksessä.

Karitan kohdalla työuupumuksen aiheutti monen tapahtuman summa. Hänen työpaikallaan oli järjestetty yt-neuvottelut, jonka seurauksena neljäsosa Karitan tiimistä sai potkut.

– Lähteneiden työt pudotettiin meidän jääneiden syliin, ja työkuormani kasvoi liian isoksi. Lisäksi yt-prosessi oli ollut henkisesti raskas, samoin se, että niin moni työkaveri lähti yhtäkkiä.

Lisäksi Karitan oma perhearki oli hektistä, eikä hän ehtinyt palautua työpäivistä kunnolla. Myös Karitan perheenjäsen menehtyi samoihin aikoihin. Lopulta kuormitusta aiheuttavia asioita oli liikaa.

– Yllättävää oli se, että uupumus ei hiipinyt pikku hiljaa, vaan tilanteen vakavuuden tajusi yhdessä rysäyksessä.

Jari Hakanen on tutkinut sitä, miten muun elämän kriisit tai kotiolojen kuormitus vaikuttavat työuupumukseen.

– Usein on niin, että ihmisellä on valmiiksi ollut työelämässä kuormitusta ja yksityiselämä on kannatellut. Kun yksityiselämässäkin tapahtuu kriisi, näiden yhteisvaikutus laukaisee työuupumuksen. Pelkät yksityiselämän ongelmat eivät johda työuupumukseen, vaan itse työssä olevat ongelmat ovat työuupumuksen juurisyy.

Loman jälkeen tarvitaan muutosta

Kun sairausloma pitenee, ennuste töihin paluusta huononee. Pitkälle edenneessä työuupumustapauksessa on kuitenkin välttämätöntä, että ihminen saa etäisyyttä ja palautettua voimavarojaan. Vasta sen jälkeen hän jaksaa lähteä käsittelemään tapahtunutta, uupumukseen johtaneita asioita ja omaa jatkoaan.

– Sairausloma ei kuitenkaan korjaa kenenkään työuupumusta, eikä se saa missään nimessä olla ainoa keino, jolla työuupumukseen reagoidaan. Työuupumus ei ole sairaus, vaan sen juurisyyt ovat työssä, Hakanen muistuttaa.

Vastuullinen työnantaja herää aina uupumistilanteissa pohtimaan, mikä meillä on pielessä.

Jos sairauslomalta palaa samoihin oloihin kuin mistä lähti, on uupumuksen uusiutuminen todennäköistä. Siksi työntekijän ja työnantajan on yhdessä pohdittava, mikä työoloissa on pielessä ja miten ongelmiin voidaan puuttua. Millaisia muutoksia tarvitaan, jotta työntekijän olisi mahdollista jatkaa työssä?

– Uudet työtehtävät ja työn järjestäminen eri tavalla voivat auttaa.

Valitettavan usein työpaikoilla ei ole keinoja muokata työoloja tai reagoida työntekijöiden hätään.

– Olen kuullut tarinoita työuupuneilta, jotka perivät työpaikkansa henkilöltä, joka lähti sairausloman kautta pois työpaikalta. Eli työpaikalla on vaihdettu ihmistä ja jatkettu entiseen malliin. Vastuullinen työnantaja herää aina uupumistilanteissa pohtimaan, mikä meillä on pielessä.

Hakasen mukaan työuupunut syyllistää usein itseään siitä, että meni antamaan liikaa itsestään työpaikalle eikä osannut järjestää työolojaan siedettäviksi.

– Loppujen lopuksi moni työuupunut löytää työn imun uudelleen työpaikkaa vaihtamalla. Tällöin ihminen huomaa, ettei vika ollutkaan oma, vaan entisen työpaikan.

Parhaimmillaan ongelmiin tartutaan jo ennen uupumista

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa on tutkinut, millaisia käytännön ratkaisuja työpaikalla voidaan tehdä, jotta sairauspoissaololle ei edes tulisi tarvetta.

– Mikäli työntekijällä on työkykyä jäljellä, on tärkeää kysyä häneltä, minkä työssä pitäisi muuttua, jotta hän pystyisi siellä jatkamaan. Sairauspoissaolon vaihtoehtona pyritään mahdollistamaan työnteko muokkaamalla työtä. Muokkaus voi tarkoittaa vaikka tehtävien muutosta, siirtymistä toiseen yksikköön, työkaverin tukea tai työajan lyhentämistä osasairauspäivärahan avulla.

Joskus voi käydä niin, että työuupumuksesta kärsivä on yrittänyt kommunikoida asiasta työpaikalla ja tuntee, ettei ole tullut kuulluksi. Tarvittaessa keskustelun apuna voidaan käyttää työterveysneuvotteluja, joissa on työtekijän ja esihenkilön lisäksi läsnä työterveyshuollon edustaja.

– Tärkeää on se, että työpaikalla tunnistettaisiin, että tilanne kannattaa selvittää. Se voi mahdollistaa työntekijän työssä jatkamisen, ja samalla syntyy toimintamalleja, joista hyötyvät muutkin työpaikalla. Mutta jos työnantajan kyky tukea työntekijä on täysin olematon, silloin keinot ovat toki vähissä, Mattila-Holappa pohtii.

Kun työnantajan ja työntekijöiden välillä on luottamusta, ongelmista voidaan keskustella aktiivisesti ajoissa eikä vasta sitten, kun uupumus on jo iskenyt.

Karita palasi vajaan kuukauden pituiselta sairauslomalta töihin niin, että ensin järjestettiin työterveysneuvottelu. Sen seurauksena työsuhde muutettiin aluksi 80-prosenttiseksi ja työtehtäviä karsittiin. Muutaman kuukauden totuttelun jälkeen Karita aloitti viisipäiväisen viikon, mutta työtehtävien määrä pysyi silti kohtuullisena.

– Siinä sai kyllä olla tarkkana, ettei ottanut liikaa hommia itselleen. Huolehdin myös siitä, että minulla oli riittävästi palautumisaikaa vapaa-ajalla.

”Nolla työuupumusta on mahdollinen tavoite joka työpaikalla”

Lopulta vastuu työssä jaksamisesta on sekä työnantajalla että työntekijällä. Työturvallisuuslain mukaan esihenkilön tehtävä on tarkkailla alaisten kuormitusta ja työntekijän tehtävä on saattaa työpaikan ongelmat ajoissa esihenkilön tietoon.

– On viisasta, että työntekijä seuraa hyvinvointiaan ja pyrkii huolehtimaan siitä, että hänellä on riittävästi vapaa-aikaa. Fiksu työnantaja puolestaan huolehtii siitä, että hänellä on motivoituneita ja hyvinvoivia työntekijöitä, Hakanen sanoo.

– Kun työnantajan ja työntekijöiden välillä on jo valmiiksi luottamusta, ongelmista voidaan keskustella aktiivisesti puolin ja toisin ajoissa eikä vasta sitten, kun uupumus on jo iskenyt.

Ihmisen työhyvinvoinnille ratkaisevaa on työlle annetun panoksen ja siitä saatujen vastineiden tasapaino: se, minkä verran ponnistelee ja antaa voimavarojaan, ja toisaalta minkä verran saa onnistumisen tunteita, palautetta ja kiitosta. Lisäksi työntekijällä pitää olla mahdollisuus kehittyä työssään.

– Moni työuupunut kokee, että työ on todella vaativaa ja samalla jää ilman tunnustusta, minkä vuoksi tulee epätasapainon kokemus. Silloin ihminen alkaa tuntea itsensä tyhmäksi, että tässä minä rehkin mutta sitä ei edes huomata.

Ihannetilanteessa kaikki osapuolet toimivat työpaikalla niin, ettei työuupumusongelmia ole. Sen mahdollistavat avoimet ja hyvät keskusteluyhteydet.

– Että olisi helppo kertoa, jos on ongelmia tai kuormitusta, ja että jaettaisiin auliisti hyviä kokemuksia ja kehuja. Nolla työuupumusta on hyvä ja mahdollinen tavoite joka työpaikalla.

Oletko kokenut työuupumuksen? Vastaa kyselyyn ja kerro kokemuksistasi – teemme aiheesta juttua. Olemme sitoutuneet suojaamaan vastaajien yksityisyyttä.

Pääset vastaamaan kyselyyn tästä.

Lue myös: Maijulla on takanaan neljä työuupumusta – vasta viimeinen burnout sai tajuamaan, mikä loppuunpalamisia yhdisti

Lue myös: Missä tahansa työssä voi uupua, mutta tietyt piirteet voivat altistaa sille – tunnista 5 vaaran merkkiä

Lue myös: Miksi niin moni uupuu töissä? Tutkija havaitsi yhdistävän tekijän, joka näkyy lähes kaikilla aloilla

Artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?