Silja, 28, kertoo, miten huijarisyndrooma näkyy arjessa – kertoi pomolleen lounaspöydässä mielipiteen, jota ei ikinä kannattaisi sanoa - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Silja, 28, kertoo, miten huijarisyndrooma näkyy arjessa – kertoi pomolleen lounaspöydässä mielipiteen, jota ei ikinä kannattaisi sanoa

Maisterin papereista huolimatta Silja Uusikangas koki olevansa epäpätevä työhönsä. Huijarisyndroomaa käsittelevän uutuuskirjan teesi on, että ongelma ei synny yksilön päässä, vaan se kumpuaa syvältä yhteiskunnan rakenteista.

Silja Uusikangas on yksi Huijareiden vallankumous -uutuuskirjan kolmesta kirjoittajasta.

24.8. 16:00

– Mä en olisi itse palkannut mua tähän työhön, totesi helsinkiläinen Silja Uusikangas, 28, pomolleen lounaspöydässä, kun hän vielä työskenteli aiemmassa työpaikassaan viestinnän tehtävissä.

Uusikangas oli aidosti sitä mieltä, sillä kärsi niin kutsutusta huijarisyndroomasta – eli siitä, kun ihminen kokee huijanneensa itsensä nykyiseen asemaansa. Vaikka taskussa oli maisterin paperit valtiotieteistä, Uusikangas ei uskonut olevansa tarpeeksi pätevä työhönsä.

– Olin silloin syvällä huijariajatuksessa ja koin, että en osaa mun työtä. Mikään mun saama palaute ei kuitenkaan tukenut mun kokemusta, Uusikangas kertoo.

Uusikangas on tarkastellut ilmiötä uutuuskirjassa Huijareiden vallakumous, yhdessä Amanda Pasasen ja Sanni Lehtisen kanssa. Huijarisyndrooma mielletään usein yksilölliseksi kokemukseksi, mutta kirjoittajien teesi on se, että tosiasiassa yhteiskunnan rakenteilla on enemmän arpaa huijaritunteisiin kuin uskommekaan.

– Meidän kirjamme viesti on se, että huijariajatukset eivät synny tyhjiössä, vaan yhteiskunnan ympäröimänä.

Pätevät naiset jättävät hakematta työpaikkoja

Kirjaa varten kirjoittajakolmikko on haastatellut lähes 40 huijarisyndroomasta kärsivää ihmistä. Haastattelujen taustalta tunnistettiin useita syitä ympäröivästä yhteiskunnasta, kuten sukupuolittuneita piirteitä.

Moni nainen päättää jättää hakematta työpaikkaa, sillä ei usko olevansa tarpeeksi pätevä hakemaan paikkaa, jos ei täytä jokaista työpaikkailmoituksen vaatimusta.

– Moni ajattelee, että enhän mä oikeasti osaa näitä juttuja ja että siellä on varmasti mua pätevämpiä ihmisiä hakijoiden joukossa, Uusikangas sanoo.

Huijarisyndroomasta kärsivä on vakuuttunut olevansa huijari, joka on vain saanut muut uskomaan, että olisi kyvykkäämpi kuin oikeasti onkaan.

Myös Uusikangas oli vähällä kerran jättää hakematta erästä puheenjohtajuutta. Aluksi hän kirjoitti hakemuksen työryhmän jäseneksi, ja juuri ennen hakemuksen jättämistä hän ymmärsi kirjoittaneensa hakukirjeen huijarilinssien läpi.

– Oikeasti halusin puheenjohtajaksi. Kirjoitin hakemuksen uusiksi ja lopulta tulin valituksi tehtävään.

Uusikankaan mukaan ammattikin voi altistaa huijarisyndroomalle. Huijariajatukset ovat yleisiä silloin, kun työn tulokset ovat vaikeasti mitattavissa, työskenteli sitten asiantuntijana, taiteilijana tai koodarina.

Suvun ensimmäinen maisteri

Kirjan haastatteluissa havaittiin myös, että yhteiskuntaluokka voi altistaa huijarikokemuksille – oli tausta mikä tahansa.

– Jos tekee luokkanousua työväentaustasta ja lähtee korkeakouluun, voi törmätä uuteen hiljaisen tiedon ja kulttuurin verkostoon. Se saattaa tuottaa sellaisen kokemuksen, että olen vääränlainen ja mä en kuulu tänne, Uusikangas sanoo.

Huijaritunteet voivat nostaa päätään silloinkin, jos tulee taustoista, jossa menestymistä ja meriittejä odotetaan.

Me olemme tottuneet ajattelemaan, että tietyn näköiset ihmiset ovat päteviä.

Uusikangas uskoo oman huijarisyndroomansa kumpuavan juurikin taustoista: hän on sukunsa ensimmäinen maisteriksi kouluttautunut.

– Olen kulkenut aika erilaista polkua. Yliopistoon pääseminen oli aikamoinen shokki ja aiheutti paljon tunnetta kuulumattomuudesta akateemiseen maailmaan.

Lue myös: Päivi koki selittämätöntä alemmuuden tunnetta, vaikka menestyi urallaan – sitten hän alkoi miettiä, saattoiko duunaritausta selittää huijarisyndroomaakin

Nykyään Uusikangas työskentelee tutkijana. Työ on auttanut tarkastelemaan erilaisia yhteiskunnan rakenteita, ja siten myös huijariajatukset ovat vähitellen helpottaneet.

– Olen tehnyt sen kanssa paljon töitä, että millainen on oikea tutkija ja olenko vain huijari, joka on tähän tutkijamaailmaan jotenkin päätynyt.

Pätevyys on myös ulkonäköä

Vähemmistöön kuuluminen on myös yksi kirjailijoiden tunnistama syy huijariajatuksille.

Ihminen voi kärsiä Uusikankaan mukaan niin kutsutuista sisäistetyistä ennakkoluuloista: kun elämme rasismin ja ahdasmielisten asenteiden kyllästyttämässä kulttuurissa, itsestään saattaa alkaa ajatella ennakkoluulojen mukaisilla tavalla.

– Jos ei koskaan näe itsensä kaltaisia ihmisiä missään johtotehtävissä tai päättävissä asemissa, se voi ruokkia huijaritunteita.

Silja Uusikangas tuli valituksi puheenjohtajan tehtävään – paikkaan, jonka hakemista hän empi huijarisyndrooman takia.

Toki yhteiskunnassamme on vahva käsitys siitä, miltä pätevyys näyttää.

– Me olemme tottuneet ajattelemaan, että tietyn näköiset ihmiset ovat päteviä. Jos ei sovi siihen kuvaan pätevyydestä, pitää tehdä enemmän töitä nähdäkseen itsensä pätevänä.

Menestyneisiin ja päteviin ihmisiin myös törmää jatkuvasti enemmän – kiitos sosiaalisen median ja uutisten, jotka rakastavat nostaa esiin menestystarinoita parikymppisistä yritysjohtajista.

– Omaa elämää on helppo verrata muiden menestystarinoihin.

Huijaritunteita voi helpottaa

Kirjaa varten tehdyissä haastatteluissa nousi esiin keinoja, joilla huijaritunteita voi yrittää helpottaa oman elämänsä tasolla.

Jos joku antaa positiivista palautetta, opettele vastaamaan vain kiitos.

Esimerkiksi hyvää palautetta kannattaa opetella ottamaan vastaan.

– Jos joku antaa positiivista palautetta, opettele vastaamaan vain kiitos sen sijaan, että alkaisit selitellä tai perustella onnistumistasi.

Palautteenantajan onkin hyvä muistaa, että tsemppipuhe ei auta huijaritunteissa vellovaa, vaan palautteen tulisi olla mahdollisimman konkreettista.

– Hyvää duunia -lauseen hokemisen sijaan voi sanoa, että esimerkiksi, että ”vitsi sä otit tämän asiakkaan tosi hyvin vastaan, koska teit näin ja näin”.

Lue myös: Kun Emilia sai kymppejä koulussa, hän valehteli saavansa kaseja – kateuden kohteena oleminen voi aiheuttaa huijarisyndrooman ja ajaa uupumiseen

Lue myös: Pullattaja, glitterkeiju ja lounaspoliisi! 13 erikoista tyyppiä, jotka tekevät työpaikoista ihania – tunnistatko listalta itsesi tai työkaverisi?

Lue myös: Työpaikoilla piileskelee kiusallinen ilmiö, joka tulee uudelle tulokkaalle usein aivan puskista – 5 sukupolvikateuden tuntomerkkiä

Artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?