Päivä oli ollut kostea ja kuuma, kuten Sri Lankan Weligamassa yleensä huhtikuussa oli. Lämpötila oli kivunnut 30 asteeseen, mutta onneksi taivas oli pilvinen.
Rannan vieressä majataloa pitävä Mirja Päivinen, 38, oli tiskaamassa, kun hän kuuli järkyttävän uutisen.
– Naapurini riensi kertomaan, että pääkaupungissa on tapahtunut räjähdys.
Elettiin pääsiäistä 2019. Itsemurhapommittajat olivat iskeneet kirkkoihin ja luksushotelleihin eri puolilla maata. Yli 250 ihmistä oli kuollut.
– Alkoi kaoottinen aika. Koko maahan tuli ulkonaliikkumiskielto ja ajojahti muslimeja kohtaan alkoi. Sosiaalisen median kanavat menivät kiinni, koska ihmiset levittivät siellä huhuja ja lietsoivat vastakkainasettelua.
– Huhuttiin, että kotikaupungissamme on terroristeja. Kerran pihalle tuli aseistettuja virkamiehiä, jotka tutkivat erään asiakkaan huoneen. Päätimme sulkea majatalomme.
Mirja ja hänen miehensä Mikko Päivinen olivat miettineet jo pidemmän aikaa ulkomaille muuttamista. He olivat reissanneet paljon, ja käyneet matkoillaan myös Sri Lankassa. Reppumatkailu alkoi kuitenkin tuntua raskaalta, mutta pariskunta ei halunnut asettua Suomeen.
Keväällä 2018 Mirja ja Mikko päättivät muuttaa Sri Lankaan ja perustaa sinne majatalon.
– Päätimme, että yksinkertaisesti lähdemme matkaan ja katsomme sitten, mitä tapahtuu.
Lähtövalmisteluissa meni noin puoli vuotta. Myyntiin päätyi kaikki mahdollinen harrastusvälineistä ja huonekaluista autoon asti. Syyskuussa 2018 matka kohti Sri Lankaa viimein alkoi.
– Matkaan lähtiessämme ainoana tavoitteenamme oli perustaa majatalo. Kuukauden päästä löysimmekin jo sopivan talon maan etelärannikolla sijaitsevasta Weligaman kaupungista. Solmimme aluksi vuoden vuokrasopimuksen, sillä olimme arvioineet, että pärjäämme säästöillämme sen ajan, tuli majataloon vieraita tai ei.
Vaikka Mirja oli ulkomaille muuttaessaan varautunut joihinkin vastoinkäymisiin, ei hän voinut kuvitella, mitä kaikkea vuoteen mahtuisi.
Mirja ja Mikko ryhtyivät remontoimaan taloa yhdessä naapuriensa kanssa, ja joulukuussa Parrot Surf House -majatalon ovet aukesivat ensimmäisille vieraille.
– Homma räjähti heti perustamisen jälkeen. Matkailusesonki oli juuri alkanut, ja rannan ja tarvittavien palveluiden vieressä sijaitseva majatalo houkutteli hyvin asiakkaita. Jouluun mennessä kaikki neljä huonettamme olivat jo täynnä.
Ensimmäinen puoli vuotta oli yhtä kuherruskuukautta: kaikki oli ihanaa ja hienoa. Majatalo tuotti rahaa, eikä säästöjä tarvinnut juuri käyttää. Pommitusten jälkeen pariskunta palasi kesäksi Suomeen rauhoittumaan henkisesti kuormittavan kevään jäljiltä. Asiakaskadon myötä myös rahatilanne oli heikentynyt.
Kokemus oman majatalon pyörittämisestä ja Sri Lankassa asumisesta oli kuitenkin niin huikea, että Mirja ja Mikko palasivat elokuussa avaamaan majatalon ovet.
– Levottomuuksien vuoksi kausi lähti käyntiin varovaisesti, mutta marraskuussa majatalo oli taas täynnä.
Sitten tuli seuraava takaisku.
Maaliskuussa 2020 Sri Lankaan tuli jälleen ulkonaliikkumiskielto, tällä kertaa koronan takia. Jos kotoa tarvitsi lähteä johonkin, täytyi ensin hakea poliisiasemalta lupa liikkumiseen. Kaupassa sai käydä vain rajatusti. Myös suhtautuminen ulkomaalaisiin muuttui.
– Aiemmin ulkomaalaisstatus oli positiivinen asia, mutta nyt se kääntyi meitä vastaan. Yksityisessä sairaalassa todettiin vain tylysti, etteivät he ota enää vastaan ulkomaalaisia.
Kun edes terveydenhuollon pariin pääsy ei ollut enää varmaa, alkoi päätös Suomeen paluusta vahvistua. Mirja ja Mikko irtisanoivat vuokrasopimuksensa ja myivät naapureilleen halvalla kaiken. Lokakuussa 2020 pariskunta pääsi lähtemään lemmikkeineen maasta.
”Olen kiitollinen, että uskalsimme lähteä.
Suomeen paluu on ollut suuri helpotus. Vaikka Mirja oli ulkomaille muuttaessaan varautunut joihinkin vastoinkäymisiin, ei hän voinut ikimaailmassa kuvitella, että vuoden sisään mahtuisi terrori-iskuja, kahden lemmikin kuolema ja maailmanlaajuinen pandemia.
– Kävin läpi suuria tunnemyrskyjä ja tuntui, että nyt tulee yksinkertaisesti liikaa kuormaa. Onneksi minulla oli rinnallani Mikko. Myös naapurit olivat tukenamme.
Vaikka kokemus on ollut hurja ja henkisesti yhä vaikea käsitellä, ei ulkomaille muutto kuitenkaan kaduta. Mirja kertoo Sri Lankassa vietettyjen vuosien kasvattaneen arvostusta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.
– Olen kiitollinen siitä, että uskalsimme lähteä ja ylittää niin omat kuin monen muunkin odotukset. Kaksi vuotta opetti paljon ja antoi itsevarmuutta siitä, että pystymme halutessamme tekemään uudenkin irtioton.
