24h-juttusarjassa eri alojen huippunaiset kertovat ajankäytöstään ja valinnoistaan työssä ja arjessa.
Jotain tarttis tehdä.
Oli elokuinen lauantai-ilta vuonna 2018. Suunnittelija Jenni Ahtiainen istui ruokapöydän ääressä. Jenni oli saanut muutamaa päivää aiemmin kuulokojeet, mutta ei ollut ehtinyt katsoa niitä tarkemmin. Nyt hän tarkasteli uusia, samppanjanvärisiä elämänkumppaneitaan.
– Olen aina ollut tarkka persoonallisesta, vahvasta tyylistäni, eivätkä kojeet oikein istuneet suunnittelijarentun lookiin, Jenni sanoo.
– Aloin miettiä, miten voisin tehdä niistä itseni näköiset.
Toiminnan nainen ei jäänyt tuleen makaamaan. Kojeet saivat uudet päälliset ohuesta, mustasta poronnahasta.
Sitten Jenni keksi suunnitella kojeisiin nahkaiset pidikkeet ja niihin hapsut, jotka hän liitti toisesta päästä korvakorun koukkuihin. Puoliso kuvasi valmiit luomukset.
– Olimme menossa perheen kanssa saunaan, mutta minun oli pakko ladata kuvat ensin someen. Kun saunan jälkeen avasin Facebookin, postaus oli jo mennyt viraaliksi. Tiesin, että nyt ollaan jonkin ison äärellä.
Päivitys keräsi muutamassa päivässä 200 000 näyttöä ja poiki kymmenittäin yhteydenottoja. Jenni antoi useita haastatteluja ja vastaili kysymyksiin siitä, mistä kuulokojekoruja voisi hankkia. Yhteyttä ottivat myös Kuuloliitto ja kaksi ulkomaista kuulolaitevalmistajaa.
– Ajattelin, että postaukseni varmaan aiheuttaa ihmetystä, mutta en osannut odottaa mitään sellaista.
Deafmetal-korut valmistetaan Suomessa. Jenni keskittyy suunnitteluun ja markkinointiin. Hän valmistaa itse vain korujen prototyypit.
Selvisi, että kukaan ei ollut aiemmin keksinyt tuunata kuulolaitteita samalla tavalla.
– Jos sinulla on huono näkö, voit valita tyyliisi sopivat lasit lukemattomista vaihtoehdoista. Mutta jos sinulla on huono kuulo, ei vaihtoehtoja ole. Lisäksi kuulolaitteisiin liittyy paljon negatiivisia asenteita.
Jenni tunnisti asenteet itsessäänkin. Hänen kuulonalenemansa oli osittain perinnöllistä laatua ja hän oli pitkään tiennyt tarvitsevansa kojeet. Hän ei ollut vuosiin kuullut puhetta kunnolla.
Kun lääkäri lopulta totesi keskivaikean kuulonaleneman ja määräsi kuulolaitteet, oli diagnoosi yllättävän kova paikka.
Jenni ymmärsi olevansa loppuelämänsä riippuvainen apulaitteista.
– Ne liitetään vajavaisuuteen ja siihen, että ne saavat kantajansa muka näyttämään rikkinäiseltä. Siksi moni, joka tarvitsisi kuulolaitteet ja hyötyisi niistä, jättää ne hankkimatta.
– Ymmärsin, että minulla oli mahdollisuus muuttaa kuulovammaisten elämää.
Epäusko vaihtui iloon
Ensin Jenni valmisti koruja käsityönä asustemerkkinsä gTIE:n alla. Tammikuussa 2020 hän perusti Deafmetalille oman yrityksen. Koronavuonna hän kirjoitti firmalle 64-sivuisen liiketoimintasuunnitelman, englanniksi. Suunnitelman tähtäin oli ulkomailla.
Sen valmistumisesta ehti kulua vain muutama kuukausi, kun Jenni sai yhteydenoton Yhdysvalloista, audiologi Jen Aslinilta. Hän halusi sijoittaa yritykseen. Jenni ei uskaltanut kertoa asiasta edes puolisolleen.
– Hiivin soittamaan videopuheluita Jenkkeihin niin, että muut nukkuivat. Vasta, kun eräänä aamuna mailiin tipahti 60 000 euron tilaus, uskoin tapahtuneen todeksi. Silloin uskalsin kertoa asiasta miehelleni Iisakille.
”Olen ihan että wau, saatan jopa tulla toimeen työlläni!
Meno on ollut melkoista sen jälkeen, kun jenkkimallisto helmikuussa 2021 lanseerattiin. Muun muassa uutisjätti Yahoo ja Financial Times tekivät Deafmetalista jutun. Jakelu- ja jälleenmyyntisopimuksia on solmittu useisiin maihin.
Ensimmäistä kertaa elämässään Jennillä on tunne, että hän tekee jotain oikeasti merkityksellistä. Samaan aikaan hän on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa työ tuo myös taloudellista varmuutta.
– Olen ihan että wau, saatan jopa tulla toimeen työlläni! Ei tarvitse stressata koko ajan siitä, mistä saa rahaa. Se on minulle ihan uusi kokemus.
Epäonnistuminen
”Kärsin vauhtisokeudesta”
”Asustebrändini gTIE syntyi hetken mielijohteesta lenkillä, kun samalla tiellä asunut laulaja Ville Valo käveli minua vastaan. Olin huvikseni ommellut erilaisia kaulavaatteita. Villen nähdessäni aloin miettiä, millainen solmio hänelle sopisi. Ompelin saman tien mustan pitsiplastronin ja lähetin sen Villelle. En meinannut uskoa silmiäni, kun näin Villen Linnan juhlien kättelyjonossa. Hänellä oli kaulassaan valmistamani plastron.
gTIE lähti nopeasti nousuun. Elin unelmaani. Päädyin pukemaan näyttelijöitä ja artisteja muun muassa MTV Music Awardseihin, ja gTIE sai kansainvälistä nostetta. Esimerkiksi Marilyn Manson ja Snoop Dogg käyttivät asusteitani.
Kärsin kuitenkin vauhtisokeudesta enkä osannut jakaa vastuuta. En ollut tyytyväinen mihinkään enkä osannut tehdä oikeita päätöksiä. Rahat loppuivat ennen kansainvälistä läpimurtoa. Vuonna 2015 jouduin irtisanomaan viimeisetkin työntekijät. Se tuntui kamalalta, mutta oli samalla vapauttavaa.
Kuulolaitteesta korvaan kiinnitettävät korut toimivat myös turvaketjuina: tippuessaan kuulolaite ei huku, vaan jää roikkumaan korvasta.
Tein kaikki mahdolliset virheet yrityksen kanssa. Oli liian kiire rynnätä valloittamaan maailmaa. En välittänyt rahasta, eikä minulla ollut mitään hajua taloudesta. Minulla olisi ehdottomasti pitänyt olla aisapari, joka olisi hoitanut firman kaupallista puolta.
gTIE jatkoi yhden naisen käsityöfirmana siihen asti, kun Deafmetal syntyi. Stressasin siitä, mihin ryhtyisin seuraavaksi.
Kesällä 2018 minut valtasi kuitenkin omituinen rauha. Kerroin äidilleni ja Iisakille, että minulla oli noitamaisen vahva fiilis siitä, että jotakin isoa on tulossa.
Joku voi pitää gTIE:ta epäonnistumisena, mutta itse näen sen oppimatkana. Nyt osaan välttää pahimmat sudenkuopat Deafmetalin kanssa.”
Ajankäyttö
”Herään neljältä”
”Menen nukkumaan kymmeneltä ja herään automaattisesti neljältä. Olen täysin virkeä ja täynnä ideoita. Keskipäivän aikaan otan päiväunet, joiden jälkeen tulee toinen virtapiikki. Teen töitä siihen asti, että poika tulee koulusta. Syömme yhdessä illallista. Jatkan töitä vielä illalla, kunnes kaadun sänkyyn.
Suurin ajankäytöllinen ongelmani on ollut luovuuden hillitseminen. Olen enemmän tekijä kuin puhuja. Kun saan idean, lähden usein päätä pahkaa toteuttamaan sitä. Se on johtanut joskus siihen, että pöydällä oleva duuni on jäänyt puolitiehen. Olen harjoitellut impulsiivisuuden hallitsemista.
Kun minulla on kesken jokin todella innostava työ tai ajatus, se on pakko saada loppuun. En muista syödä enkä käydä vessassa. Silloin työ menee perheenkin edelle. Olen yhä hyvin itsekäs, mutta teen tietoisesti töitä sen eteen.”
Jenni rakastaa moottoripyöräilyä. ”Se on täysin järjetön harrastus ja samalla maailman paras mielialalääke.”
Äitiys
”Soimaan itseäni”
”Poikani Urho on kulkenut mukanani töissä pienestä asti. Hän on touhunnut lukemattomia tunteja vieressäni toimistolla. Joskus olen järjestänyt hänelle erikoiskarkki-iltoja, kun olen tiennyt, että minun on pakko tehdä töitä. Olen potenut kroonisesti huonoa omatuntoa siitä, että arvotan välillä työn lapsen edelle.
Urho on joka toinen viikko isällään, ja koetan tehdä silloin mahdollisimman paljon töitä. Joskus se ei kuitenkaan onnistu, ja soimaan itseäni. Voisin olla hipsuttamassa Urhon selkää hänen sänkynsä laidalla, mutta sen sijaan tuijotan konetta.
Yksi tapahtuma kuitenkin helpotti huonoa omatuntoani. Olimme Iisakin ex-puolison luona juhlissa. Joku kysyi Urholta, mikä hänestä tulee isona. Urho vastasi, että sitten, kun äiti kuolee, jatkan hänen yritystään. Menin ihan hiljaiseksi. Kaikesta huolimatta poikani arvostaa sitä, mitä teen. Hän on nähnyt yrittäjyyden hienot puolet, mutta myös haasteet – ja silti hän haluaa samalle polulle. Se tuntui hemmetin hienolta.”
Oppiminen
”Olen erittäin sitkeä”
”Jos minulle tulee eteen ongelma, otan selvää, miten sen voi ratkaista. On ääliömäistä olla miettimättä ratkaisuja itse, koska oma päättelykyky saattaa tarjota uusia näkökulmia. Hienoimmat jutut ovat syntyneet kokeilun ja erehdyksen kautta. Olen erittäin sitkeä, kun kyse on ongelmasta, jota en meinaa saada ratkaistuksi.
”Mikä olisi hienompi luksusmateriaali kuin hyttysennahka?
Rupesin muutama vuosi vuotta sitten tutkimaan, miten hyttysennahkasta voisi tehdä käyttömateriaalin. Olen kylmä- ja kuumalaminoinut sitä, mutta toistaiseksi läpimurto on vielä tekemättä. En kuitenkaan aio luovuttaa. Mikä olisi hienompi luksusmateriaali kuin suomalainen hyttysennahka?”
Ihmissuhteet
”Olemme todella tulisia”
”Olemme mieheni kanssa todella tulisia. En ole koskaan rakastanut enkä vihannut ketään yhtä paljon. Parisuhdekriiseissä on se hyvä puoli, että niiden aikana saan helvetin hyviä ideoita. Onnistun kanavoimaan raivoni kirjoittamiseen ja innovaatioihin.
Toisaalta jaksan työssäni parhaiten, kun mieheni jaksaa kysyä minulta, miten voin. Olen usein stressaantunut ja kaipaan huomiota. Yrittäjänä olen usein työni kanssa hyvin yksin, ja muiden on sitä vaikea ymmärtää. Mutta sanojakin enemmän arvostan kosketusta.
Helmikuun jälkeen Deafmetalin kansainvälistyminen on ollut niin nopeaa, että Jennin oli pakko hankkia kartta, josta näkee heti, missä mennään.
Tulisuuteni on hyvä ja huono juttu. Myönnän, että olen ollut maailman paskin pomo. Olen itsepäinen ja impulsiivinen ja tottunut menemään juuri kuten haluan. Minun on vaikeaa keskittyä. Yritän kirjoittaa asioita enemmän ylös ja jakaa tehtäviä.
Olen onnistunut löytämään itselleni oikean käden, johon voin luottaa täysin. Meri työskentelee tittelillä design assistant, mutta hän pyörittää suurta osaa Deafmetalin toiminnasta itsenäisesti. Hänen ansiostaan pystyn keskittymään suunnitteluun ja kansainvälisiin kontakteihin.”
Raha
”Korona pysäytti”
”Korona pysäytti liiketoimintani. En saanut fyrkkaa mistään ja jouduin elämään perheeni avustuksella. Oli pakkoa kertoa myös Urholle, että nyt äidillä ei ole yhtään rahaa. Urho sanoi, että hänellä on säästöjä, joista hän voi lainata. Oli mahtavaa, että hän tarjoutui auttamaan.
Olen pyrkinyt olemaan Urholle rehellinen siitä, miten menee. Jos minua on ahdistanut jokin, olen itkenyt hänen nähtensä. Hankaliakaan juttuja ei pidä ryhtyä piilottelemaan. Urhokin uskaltaa näyttää tunteensa minun edessäni. Rehellisyys on meidän juttumme.
”Hankaliakaan juttuja ei pidä ryhtyä piilottelemaan.
En ole arvostanut rahaa lainkaan aiemmin. Olen aina ajatellut vain taidetta. Minulle on ollut myös ominaista elää yli varojen. Onneksi olen aina keksinyt jotain, jolla olen saanut tilanteen tasapainoon.
Vasta nyt, kun olen saanut Deafmetalin omistavan yrityksen hallitukseen talouden ammattilaisen, alan ymmärtää, mistä rahassa on kyse. On outo tilanne, kun Deafmetalista on luvassa tasaista tulovirtaa.
Ehkä jo muutaman vuoden kuluttua olen myynyt osan brändistä ja keskityn auttamaan muita. Sain juuri valmiiksi MS-potilaille suunnitellun asustemalliston, joka toteutettiin yhdessä Neuroliiton kanssa. Myös oma lonkkani on alkanut tehdä tenää ja näönkin kanssa on ongelmia, joten maailmassa riittää ratkaistavia ongelmia.”
Jenni Ahtiainen
45-vuotias asustesuunnittelija ja Deafmetal-kuulokojekoruja valmistavan yrityksen perustaja. Tunnetaan myös asustemerkki gTIE:n perustajana.
Asuu Hämeenlinnassa, perheeseen kuuluvat aviopuoliso Iisakki Kiemunki, Jennin 13-vuotias Urho-poika edellisestä suhteesta sekä Iisakin kaksi lasta.
Tykkää moottoripyöräilystä, kuntosali-treenistä, kävelystä, punaviinistä ja musiikin kuuntelemisesta.
