Salimen, 39, kykyä työllistyä ihmeteltiin jopa työvoimatoimistossa – miksi maahanmuuttajanaisten on vaikea löytää töitä Suomesta?

Koulutus ja kokemuskaan eivät aina auta, kun syrjintää on rakenteissa.

Salime Dikilitas uskoo, että omalla aktiivisuudella voi vaikuttaa työllistymiseen suuresti. ”Jos makaan kotona, ei kukaan tule kysymään, haluanko tehdä töitä.”

17.7.2021 16:00

Neljä viikkoa. Niin kauan romanialaisella Emese Bakkilla, 38, kesti saada työpaikka Suomesta.

Bakk saapui Helsinkiin tyttärensä kanssa heinäkuussa 2016. Jo saman kuun lopussa hänet oli palkattu rappukäytävien siivoojaksi. Hän on työskennellyt Suomessa siitä lähtien.

Bakkille kävi paremmin kuin monelle muulle Suomeen muuttaneelle naiselle.

– Vain noin puolet työikäisistä maahanmuuttajanaisista käy töissä, sanoo kotouttavan toiminnan päällikkö Marisel Soto Godoy Monika-Naiset liitto ry:stä, joka on maahanmuuttajataustaisia naisia auttava järjestö.

– Moni työelämään pääsevistäkin saa töitä vasta vuosien päästä Suomeen saapumisesta. Se on monella tavalla ongelmallista.

Kun muuttaa vieraaseen maahan, taakse jäävät kodin lisäksi paitsi vanhat sosiaaliset verkostot, usein myös työ. Elämä pitää rakentaa uudelleen. Työ taas on kotoutumisen kannalta erittäin tärkeää. Sen avulla voi tutustua ihmisiin ja oppia kieltä. Työ tuo taloudellista turvaa ja merkityksellisyyttä elämään. Ja kun vanhemman kielitaito kehittyy, hän voi tukea lapsiaan koulunkäynnissä.

Emese Bakk ei koskaan suunnitellut muuttavansa ulkomaille. Hänen tyttärensä isä muutti uuden perheensä kanssa Suomeen ja uskoi tyttären saavan täällä paremman tulevaisuuden.

Työni on hyvin monipuolista, ja rakastan sitä.

Bakk halusi hakea tyttärensä takaisin eikä ensin ajatellut jäädä. Koska asian selvittely kesti pitkään, ehti tytär oppia suomea ja alkoi viihtyä maassa. Suomeen EU-alueelta tuleva lapsen vanhempi voi saada EU-rekisteröinnin ja jäädä maahan perhesiteen perusteella, jos lapsi asuu Suomessa. Niin Bakk ja tytär jäivät.

– Tyttäreni onni on ykkösprioriteettini, Bakk sanoo.

Alkuaika Suomessa oli hankalaa. Byrokratia oli kankeaa, eikä viivästyneen henkilötunnuksen takia esimerkiksi pankkitilin avaaminen tai vakituisen asunnon hankkiminen onnistunut. Bakk sai työn rappukäytävien siivoojana tyttärensä isän uuden kumppanin avulla.

– Hän tuki minua sataprosenttisesti ja soitteli työpaikkoihin puolestani.

Työ oli hyvin itsenäistä. Bakk siivosi yksin eri paikoissa. Se vaikeutti oman paikan löytämistä. Bakk oli aiemmin työskennellyt myymäläpäällikkönä Dubaissa asuessaan. Myös siksi siivoojan työ oli aluksi iso shokki.

– Minulla ei ollut yhteisöä, ei ihmisiä, joille puhua. Kolmen kuukauden jälkeen löysin Freskalta uuden työpaikan kotien siivoojana. Sieltä sain myös yhteisön ympärilleni. Freskalla tarjottiin tukea ja apua, ja sain yrityksen sisältä ystäviä, Bakk sanoo.

Nyt, viisi vuotta myöhemmin, Bakk työskentelee yhä koti- ja toimistosiivouksia tekevässä yrityksessä. Työskenneltyään siivoojana kaksi vuotta hän alkoi kouluttaa uusia työntekijöitä. Vuoden kouluttamisen jälkeen hän siirtyi toimistopäälliköksi. Bakk uskoo saaneensa ylennyksen positiivisen asenteensa, yhteistyökykyjensä ja ongelmanratkaisutaitojensa takia.

– Autan asiakkaita ja siivoojia. Työni on hyvin monipuolista, ja rakastan sitä.

”Muiden tuen avulla voi päästä eteenpäin, mutta myös itse pitää etsiä. Töitä ei saa hakematta”, sanoo Emese Bakk.

Koulutus ei aina auta

Korkeasti koulutetuilla henkilöillä saattaa kestää todella kauan löytää edes läheisesti omaan alaan liittyviä töitä, sanoo Soto Godoy. Jotkut ovat sinnikkäitä ja odottavat mahdollisuuksia, toiset kouluttautuvat Suomessa uudelleen. Se tapahtuu lähes aina alempaan koulutusasteeseen ja matalapalkka-aloille.

– Heidän polkunsa työelämään ei ole mitenkään kestävällä pohjalla. Se ei edistä kotoutumista eikä tuo taloudellista turvaa, jota jokainen työltä odottaa.

Harva löytää oman alan töitä enää ollenkaan. Onnekkaita ovat lähinnä asiantuntijat sekä tutkimuksen parissa ja englanninkielisillä aloilla työskentelevät. Tutkinnosta ei siis useinkaan ole hyötyä, mutta ei liioin ole kokemuksestakaan. Useilla naisilla on monenlaista työkokemusta, mutta ei tutkintoa lähtömaastaan. He saattavat lähettää hirveän määrän hakemuksia, joihin ei koskaan edes vastata, Soto Godoy toteaa.

Salime Dikilitas, 39, tuli perheensä kanssa Suomeen vuonna 2006 synnyinmaastaan Turkista. Hänen miehellään oli Suomessa paremmat työmahdollisuudet ravintola-alan yrittäjänä. Sopeutumisessa oli tekemistä, mutta pian muuton jälkeen alkanut puolen vuoden suomen kurssi helpotti kotoutumista. Dikilitas oli Suomeen tulon jälkeen raskaana ja sitten vuoden kotona vauvan kanssa. Jonkin aikaa hän työskenteli Lohjan sairaalan keittiössä ja oli vähän aikaa harjoittelijana ravintolassa.

– Kaikenlaista olen kokeillut. Minulla ei ollut vaikeuksia löytää töitä, sillä olen ollut hyvin oma-aloitteinen, Dikilitas kertoo.

Työvoimatoimistossakin ihmeteltiin, miten löysin vakituisen työpaikan niin helposti.

Turkissa Dikilitas opiskeli matkailualaa ja luki itsensä samalla ylioppilaaksi. Matkailualan töitä Suomesta ei kuitenkaan löytynyt. Siksi hän opiskeli Suomessa laitoshuoltajaksi ja teki harjoittelun Lohjan kaupungilla. Se johti vakituiseen työpaikkaan. Nyt hän on työskennellyt yhteensä kymmenen vuotta Lohjan kaupungilla ruoka- ja siivouspalveluissa.

– Kun koulu loppui perjantaina, pääsin heti maanantaina töihin. Työvoimatoimistossakin ihmeteltiin, miten löysin vakituisen työpaikan niin helposti.

Kokeiluputkeen?

Jos töitä ei löydy, yksi vaihtoehto on työkokeilu. Sen tarkoituksena on selvittää työllistymismahdollisuuksia ja helpottaa työnsaantia. Työkokeilussa oleva henkilö tekee työpaikalla yleisesti tehtäviä töitä, muttei ole työsuhteessa. Soto Godoyn mukaan se saattaa johtaa helposti kokeiluputkeen. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta, mutta jos sitä seuraa työttömyysjakso, on uusi työkokeilu sen jälkeen taas mahdollinen. Soto Godoy sanoo, että peräkkäisissä kokeiluissa voi jopa olla aina sama työnantaja, mutta oikeaa työsopimusta ei silti tarjota.

– Näen sen systemaattisena syrjintänä, jopa sortona. Esimerkiksi kunnissa on toimintoja, jotka pyörivät tukityöllistettyjen varassa.

Kaikki kokeilut eivät ole automaattisesti huonoja, vaan ne voivat myös johtaa työpaikkaan. Soto Godoyn mukaan niitä pitäisi kuitenkin tarkastella kriittisesti.

– Erityisesti maahanmuuttajanaisten kohdalla hyväksikäyttö on systemaattisempaa. He voivat olla kymmenen vuotta erilaisissa kokeiluissa. Monien suomen taito on kehittynyt siinä ajassa niin, että he pärjäisivät työssä, jota ovat vuosia kokeilleet.

Ongelmana rakenteellinen rasismi

Ongelma on syrjivissä ja rasistisissa rakenteissa, ei maahan muuttaneissa naisissa tai heidän kyvyissään, korostaa Soto Godoy. Työmarkkinoilla on sekä tiedostettua että tiedostamatonta syrjintää, ja se näkyy esimerkiksi asenteissa ja palkkauksessa.

Myös Emese Bakk tunnistaa syrjinnän.

– Muuttaessani Suomeen tulin useasti tuomituksi taustani perusteella. En saanut töitä, vaikka minussa oli paljon potentiaalia. Halusin tehdä töitä ja maksaa veroja, en olla valtion elätettävänä.

Ensimmäiset neljä kuukautta Bakk suunnitteli paluuta Romaniaan, koska kaikki asuinpaikan löytämisestä lähtien oli vaikeaa. Puolen vuoden Suomessa olon jälkeen elämä alkoi tasoittua.

Vaikka maahanmuuttajanaiset esimerkiksi puhuvat paremmin suomea kuin maahanmuuttajamiehet, miehet työllistyvät jo heti Suomeen tultuaan huomattavasti naisia paremmin.

Naisvaltaisissa ammateissa kielitaitovaatimukset ovat kovemmat. Sekä Dikilitas että Bakk tunnistavat kielitaidon merkityksen.

– Meillä Freskassakin on siivoojia, joiden osaaminen olisi muualla, mutta ensin tarvittaisiin suomen kielen osaamista. Jos kielitaitoa ei ole, ei ole juuri minkäänlaisia vaihtoehtoja, Bakk sanoo.

Naiset haluavat päästä kiinni työelämään.

Myös perhetilanne vaikuttaa olennaisesti naisten työllistymiseen. Monet maahanmuuttajataustaiset miehet käyttävät heille kuuluvia perhevapaita paljon vähemmän kuin kantasuomalaiset miehet, kertoo Soto Godoy.

– Kohtaamme työssämme myös naisia, joita kontrolloidaan ja jotka eivät siksi pääse esimerkiksi edes kotouttamiskurssille. Kumppani valvoo tekemisiä eikä päästä opiskelemaan suomea ja sitä kautta miettimään työllistymistä, hän sanoo.

Lasten saaminen voi myös viivyttää työelämään siirtymistä. Jos työkokemusta ei perhevapaiden takia kerry Suomesta, on työelämään pääsy kotona olon jälkeen Soto Godoyn mukaan entistä hankalampaa.

Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste saavuttaa maahanmuuttajamiesten työllistymisasteen vasta 15 vuoden jälkeen. Suomessa asuvilla, ulkomaista syntyperää olevilla naisilla on myös useammin korkeakoulututkinto kuin kantasuomalaisilla miehillä, käy ilmi Tilastokeskuksen ja THL:n vuonna 2014 tekemästä tutkimuksesta.

Naiset kyllä haluavat päästä kiinni työelämään.

– Kohtaan työssäni naisia, jotka ovat hyvin motivoituneita löytämään töitä. He saattavat kyllä tulla oloista, joissa äiti ja äidinäiti eivät ole tehneet töitä kodin ulkopuolella, mutta he itse haluavat tehdä.

Yksilöllisyyttä ja uudistuksia tarvitaan

Maahanmuuttajanainen työllistyy todennäköisesti palvelualalle, lähihoitajaksi tai siivoojaksi. Moni on sosiaali- ja terveysalalla, siis stereotyyppisesti naisvaltaisina nähdyillä aloilla, joissa palkka on matala.

Myös alustatalous työllistää paljon maahanmuuttajia. Alustataloudessa yritys tarjoaa alustan, jonka kautta yksityishenkilöt tai yritykset voivat myydä tuotteita tai palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi Foodora ja Wolt. Vaikka alustatalous avaa maahanmuuttajille työllistymismahdollisuuksia, Soto Godoy näkee niissä myös ongelmia. Usein ne velvoittavat työntekijäänsä toimimaan kevytyrittäjänä, jolloin työn tekijä ei ole työsuhteessa, vaan laskuttaa laskutuspalvelun kautta tekemästään työstä. Jos byrokratia ei ole tuttua, se voi tuottaa ongelmia.

Pettymys tulee, kun on kouluttautunut Suomessa eikä siltikään saa töitä.

Kotouttavia ja työllistäviä toimia tulisi Soto Godoyn mukaan uudistaa.

– Koulutuksen pitää viedä kohti työelämää, ja työpaikan pitäisi koulutuksen päätteeksi sitoutua tukemaan kouluttautunutta henkilöä, aloitti hän sitten palkkatuella tai työkokeilussa.

Soto Godoy peräänkuuluttaa myös yksilöllisyyttä. Kaikki eivät voi olla samantyyppisessä putkessa. Hänen mukaansa työvoimapula on kasvava ongelma, mutta potentiaalia katoaa, kun noin 50 prosenttia maahanmuuttajanaisista ei ole työssä.

– Tulee ihania onnenpotkuja, mutta näemme järjestössä myös, mitä esimerkiksi jatkuvat työkokeilut tekevät motivaatiolle. Pettymys tulee siinä kohtaa, kun on kouluttautunut Suomessa eikä siltikään saa töitä.

Lähteenä on käytetty myös Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larvan Maahan muuttaneet naiset työmarkkinoilla -koostetta.

Kuka?

Salime Dikilitas, 39

Työskentelee Lohjan kaupungilla ruoka- ja siivouspalveluissa.

Kotoisin Turkista, Suomessa vuodesta 2006.

Kuka?

Emese Bakk, 38

Työskentelee siivouspalveluyrityksen toimistopäällikkönä.

Kotoisin Romaniasta, Suomessa vuodesta 2016.

Lue lisää: 10 yllättävää tosiasiaa ammateista – alavalinta voi jopa vähentää treffikutsuja

Lue lisää: Milja, 44, kävi vain peruskoulun, koska uskonnollinen isä piti tyttären koulutusta turhana – saikin äkkiä unelmatyön, kun oli joulutonttuna jakamassa viinipulloja: ”Huomasin olevani siinä ihan helvetin hyvä”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?