”On se kumma, kun lastenvaatteista ei löydä mustaa, yksinkertaista puseroa. Pitääkö semmoinen tehdä itse?” Näin tuumi oululainen pienten lasten äiti Miia Riekki vuonna 2012.
Miia jakoi ideansa siskolleen, Anne Vallille, joka oli kolmen lapsen äitinä törmännyt samaan. Siskoksilla ei ollut mitään kokemusta muotialasta, eikä kumpikaan osannut ommella. Miia opiskeli talous- ja Anne hallintotieteitä. Siskoksilla oli kuitenkin vahva usko siihen, että minimalistisille lastenvaatteille oli markkinoilla tilausta.
–Mietimme, että saatamme olla liian kallis brändi suomalaisten mielestä, ja siksi halusimme perustaa suoraan kansainvälisen verkkokaupan, Anne kertoo.
Lähipiirissä lastenvaatebisnekseen suhtauduttiin kannustaen. Kukkakauppiasyrittäjien perheessä oli aina tehty kovasti töitä – jopa juhlapyhinä.
–Olemme oppineet kotoa, että kaikki on mahdollista, kun ei aseta itse itselleen rajoja ja on valmis tekemään töitä unelmansa eteen, Anne sanoo.
Miia muistaa silti, että isä oli vähän huolissaan, kun tyttäret laskivat, miten monta vaatetta pitäisi myydä, jotta he saisivat liikevaihdon aikaan.
Jotkut pitivät tyttöjen puuhasteluna
2010-luvulla kotimaiset lastenvaatemerkit olivat vielä harvassa, joten arvostelijoitakin löytyi.
–Oli heitä, jotka sanoivat, että tytöt siinä puuhastelevat rättikauppaa, Anne kertoo.
Myös pankit ja starttirahan myöntäjät suhtautuivat aluksi nihkeästi naisten tekemään liiketoimintasuunnitelmaan.
–Olin juuri valmistunut yliopistosta ja tehnyt tarkan liiketoimintasuunnitelman, joten ajattelin starttirahan saamisen olevan läpihuutojuttu. Vanhempi mies, jolle esittelin suunnitelman, kehotti minua menemään ensiksi yrittäjäkurssille. Silloin heräsi voimakas taistelufiilis, ja lopulta sain kuin sainkin starttirahan, Anne muistelee.
Gugguun ensimmäinen mallisto lanseerattiin Lapsimessuilla keväällä 2013, ja nimi alkoi tulla tutuksi lastenvaateharrastajien piirissä. Vähitellen sana esteettisestä ja laadukkaasta vaatebrändistä kiiri somessa.
100 metrin jono messuosastolle
Varsinaisen pankin räjäytti kevään 2015 mallisto, joka kaatoi Gugguun verkkokaupan. Tuolloin 27000 shoppailijaa pyrki samanaikaisesti verkkokauppaan, ja vaatteita myytiin yli saldojen. Kävi päivänselväksi, etteivät Gugguun vaatteet olleetkaan suomalaisille liian arvokkaita, vaan kotimaan kauppa olikin yrityksen tärkein ensiaskel.
–Täytin silloin 30 vuotta, ja tiimissämme oli vain yksi työntekijä lisäksemme. Somessa satoi viestejä ja asiakkaat kyselivät vaatteiden perään, joita oli myyty yli varastosaldon. Myös lehdistö alkoi soitella ja kysellä, mikä juttu tämä on, Anne kertoo.
Vuonna 2016 Lapsimessuilla Gugguun osastolle kiemurteli 100 metriä pitkä jono. Myöhempinä vuosina osastolle päätettiin laskea vain vähän ostajia kerrallaan, jotta heitä pystyttiin palvelemaan. Parin vuoden kuluttua menestysyrityksestä kiinnostuivat myös pääomasijoittajat. Kaksi vuotta sitten osa Gugguusta myytiin osa pääomasijoittaja Panostajalle ja Minttu Räikköselle.
Kauppojen myötä kansainvälistyminen on mahdollistunut entisestään, ja esimerkiksi kansainvälisiä somevaikuttajia on kontaktoitu kaupallisten yhteistöiden osalta entistä enemmän.
Anne ja Miia tekivät yrityskaupoista yhteensä noin kuuden miljoonan miljoonan tienestit, mutta muhkea palkkapäivä ei muuttanut juurikaan tiliä. Miia työskentelee edelleen yrityksen toimitusjohtajana ja Anne operatiivisena johtajana.
–Emme me olisi tässä, ellemme olisi ajatelleet aina, että yrityksen kehittyminen menee oman edun edelle. Haluamme olla vieläkin isompi yritys.
