Viisikymppisenä Sirpa päätti jättää turvallisen työpaikkansa ja lähteä tavoittelemaan nuoruuden unelmaansa – ei ole katunut päätöstä päivääkään - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Viisikymppisenä Sirpa päätti jättää turvallisen työpaikkansa ja lähteä tavoittelemaan nuoruuden unelmaansa – ei ole katunut päätöstä päivääkään

Viisikymppisenä Sirpa Vuorinen tuumi: nyt tai ei koskaan. Hän päätti jättää kuormittavan työnsä it-suunnittelijana ja opiskella unelma-ammattiinsa kosmetologiksi.

Vapaa-ajallaan Sirpa korjaa edelleen tietokoneita ja ratkoo tietoteknisiä ongelmia.

29.4. 7:00

Hyvät työllistymisnäkymät, hyvät palkat. Niin it-alaa markkinoitiin 90-luvun loppupuolella, kun sodankyläläinen Sirpa Vuorinen puntaroi, mitä lähtisi opiskelemaan. Taskussa oli jo merkonomin ja tradenomin paperit, mutta mieli teki vielä opiskella lisää.

Kosmetologin ammatti oli Sirpan nuoruuden haave, mutta tietotekniikka tuntui turvallisemmalta valinnalta. Sirpa päätyi opiskelemaan tietotekniikan mekaanikoksi.

– Silloin mainostettiin paljon, kuinka it-alalla tulisi riittämään töitä. Se vaikutti valintaani, Sirpa muistelee.

Koulussa opiskeltiin koneiden rakentamista, huoltoa ja korjaustöitä. Ala imaisi nopeasti mukaansa, ja tietotekniikan insinööriopinnot olivat luonnollinen seuraava askel oppia janoavalle naiselle.

Heti valmistumisensa jälkeen Sirpa sai it-suunnittelijan pestin Oulun yliopistolta. Työhön kuului erityisesti yliopiston laitteista ja ylläpidosta huolehtimista, ja pääosin työpäivä kesti kahdeksasta neljään.

Työtä riitti kuitenkin enemmän kuin siihen oli aikaa, ja se tuntui ajoittain hyvinkin stressaavalta. Työasiat seurasivat kotiin, ja Sirpa pyöritteli mielessään ratkaisuja atk-ongelmiin usein iltaisinkin. Vuosien varrella mieleen alkoi hiipiä ajatus alanvaihdosta.

– En ehtinyt tehdä edellistä hommaa loppuun, kun tuli jo uusia töitä. Se oli varmasti yksi iso syy alanvaihtoon, mutta olin muutenkin miettinyt jo pitkään, että vielä joskus opiskelen yhden uuden ammatin ja teen jotain muuta.

– Piti vain päättää sopiva ajankohta, Sirpa sanoo.

Vau, onko se piirtoheitin?

Sopiva ajankohta tuli viidenkympin korvilla. Lapset olivat jo aikuisia, ja varallisuuttakin oli kertynyt sen verran, että koulunpenkille lähteminen oli mahdollista.

– Tuli olo, että nyt tai ei koskaan!

Nuoruuden haave kosmetologin työstä ei ollut missään vaiheessa sammunut. Sirpa oli jopa tilaillut hakupapereita useampaan otteeseen, mutta ei koskaan laittanut niitä eteenpäin – mutta nyt laittoi.

– Hain kouluun, pääsin haastatteluun, eikä siihen sitten lopulta muuta tarvittu.

Pian Sirpa aloitti opinnot yksityisessä kauneudenhoitoalan oppilaitoksessa Oulun keskustassa. Työstään hän jäi puolentoista vuoden opintovapaalle.

Hektisten työvuosien jälkeen opiskelu tuntui taas mahtavalta.

– Tykkäsin siitä ihan valtavasti. Oli suorastaan ihanaa oppia kaikkea uutta ja kiinnostavaa. Ja kun oli työssä tottunut, että tietokoneet ovat koko ajan läsnä, niin oli ihan mahtavaa mennä oppitunneille, joissa käytettiin piirtoheitintä, Sirpa nauraa.

Päätös saati alavalinta eivät aiheuttaneet ihmetystä lähipiirissä, sen verran ahkerasti Sirpa oli vuosien varrella suunnitelmistaan puhunut. Läheiset vain kannustivat.

Vaikka uusi ala tuntui oikealta, Sirpa kuitenkin mietti, pitäisikö hänen valmistumisensa jälkeen kuitenkin palata takaisin vanhoihin hommiin. Raha-asiat mietityttivät. Vain muutamaa päivää ennen opintovapaansa päättymistä Sirpa teki päätöksen, että hänen täytyy ajatella elämäänsä pidemmälle. Mitä iloa hyvistä ansioista oli, jos itse työ uuvutti liikaa?

– Tuntui hullun uhkarohkealta lähteä tässä iässä vakituisesta työstä jonnekin tuikituntemattomaan, mutta kun vain tein päätöksen, asiat lähtivät rullaamaan.

Kun Sirpa kesäkuun lopussa 2016 valmistui, oma yritys oli pystyssä jo heinäkuussa.

Palaute, ihan parasta

Lempeää hommaa. Sellaiseksi Sirpa kuvailee työtään nyt. Päiviin mahtuu neljästä viiteen asiakasta. Sirpan hoitola tarjoaa laajan valikoiman erilaisia kauneudenhoitopalveluja aina sokeroinneista happohoitoihin. Useimmiten hän tekee kasvo- ja jalkahoitoja tai laittaa ripsiä ja kulmia.

Työssä parasta ovat asiakkaat. It-suunnittelijanakin Sirpasta oli hauskinta tavata ihmisiä, mutta tietoteknisiä ongelmia ratkoessa palaute ei ollut aina mieltä hivelevää – jos sitä ylipäätään sai.

Nyt hyvää palautetta tulee lähes poikkeuksetta.

– Monet sanovat, että minulla on todella hyvät otteet kasvohoidoissa. Mutta se on tietysti paras palaute, kun asiakas varaa uuden ajan.

Sirpa on huomannut, että kosmetologin on oltava myös hyvä kuuntelija, sillä asiakkaat haluavat usein kertoa omista asioistaan, jopa murheistaan.

– Mitä tutummaksi asiakas tulee, sitä enemmän hän yleensä avautuu. Moni jää mieleen, mutta en jää kuitenkaan pohtimaan liikaa asiakkaiden huolia.

Sirpa työskentelee nykyäänkin pääsääntöisesti yhdeksästä viiteen, mutta kun hän päivän päätteeksi painaa läppärin kiinni hoitolassaan, sitä ei tarvitse enää avata kotona – kuin ihan poikkeustapauksissa.

– En tee juurikaan iltatöitä, mutta jos asiakkaalle ei sovi muu kuin ilta, se on vain järjestelykysymys. Otan välillä asiakkaita myös lauantaisin. Nyt voin kuitenkin itse suunnitella viikkoni. Jos minun täytyy pitää vapaata, se onnistuu. On ihanaa, että saan päättää kaikesta itse. Kukaan ei tule sanomaan, että teepä tuo tai mikset ole jo tehnyt tuota.

Tee se itse -nainen

Vaikka siirtyminen it-hommista kauneudenhoitoalalle voi kuulostaa ulkopuolisista erikoiselta ratkaisulta, aiemmasta osaamisesta on ollut Sirpalle paljon hyötyä. Sirpa osasi itse tehdä yritykselleen kotisivut, perustaa verkkokaupan ja varausjärjestelmän.

– Kaikki tietotekniikkajutut olivat niin tuttuja, ettei minun ole tarvinnut käyttää niissä apuna lainkaan muiden palveluita.

Kun korona viime keväänä vähensi töitä, Sirpa päätti muistella vanhoja merkonomin opintojaan ja alkaa hoitaa itse myös yrityksensä kirjanpidon.

– Luulen, että alanvaihto olisi tullut kalliimmaksi, jos minulla ei olisi ollut aiempia koulutuksia. Olen pystynyt niin paljon hyödyntämään aiemmin opittua. Kyllähän siihen tunteja kuluu, kun itse tekee, mutta siitä myös saa paljon. Työni tuntuu nykyään tosi monipuoliselta.

Haastavimmaksi osuudeksi oman yrityksen pyörittämisessä Sirpa listaa markkinoinnin.

– Todella paljon piti markkinoida, että sai itsensä tunnetuksi. Toki se työ jatkuu koko ajan.

Ja kuten monelle muullekin, pandemia on tuonut omat haasteensa myös Sirpalle.

– Vakituiset, uskolliset asiakkaat ovat olleet pelastukseni. He, jotka ovat käyneet koronasta huolimatta.

Uhkarohkealta tuntunut hyppy tuntemattomaan ei ole kaduttanutta Sirpaa päivääkään. Nykyään Sirpa ajattelee, ettei raha ratkaise. Työssä viihtyminen on tärkeämpää.

– Tämä on ollut hirveän antoisaa aikaa. Uskon, että jaksan pidempään työelämässä nyt, kun työni on leppoisampaa. Mielestäni olen tehnyt ihan oikein.

Mutta ei Sirpa täysin entisiä hommiakaan ole hylännyt. Tietotekniikka kiinnostaa edelleen, ja vapaa-ajalla Sirpa korjailee yhä tietokoneita ja ratkoo vanhoja tuttuja atk-ongelmia.

–Viimeksi selvittelin, pystyykö ystäväni kastuneelle läppärille tekemään enää mitään. On mahtavaa, kun voi tehdä välillä jotain aivan muuta.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?