Aleksi, 28, on iskälomalla ja siksi harvinaisuus – hyvin palkatun isän kannattaisi jäädä kotiin, mutta silti monessa perheessä pienituloinen pitää vanhempainvapaat - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Aleksi, 28, on iskälomalla ja siksi harvinaisuus – hyvin palkatun isän kannattaisi jäädä kotiin, mutta silti monessa perheessä pienituloinen pitää vanhempainvapaat

Suurin osa suomalaisista isistä ei pidä perhevapaita enempää kuin sen, mitä heille on kiintiöity. Mitä suurempi tuloero vanhemmilla on, sitä kannattavampaa olisi jakaa ansiosidonnaisia vapaita.

Mitä enemmän isät pitävät perhevapaita, sitä tasaisemmin jakautuvat hoito- ja raha-asiat sekä perheen että yhteiskunnan tasolla.

17.4. 13:30

Aleksi Hakanen, 28, pystyy puhumaan joko kello yhdeksän tai kello kolmetoista. Siinä välissä hänen vuoden ja neljän kuukauden ikäinen lapsensa nukkuu päiväunet ja on parempi, että iskä on sillä aikaa hissukseen.

Hakanen on parhaillaan isyysvapaalla, tai ”iskälomalla”, kuten hän itse sanoo, niillä isille korvamerkityillä päivillä, joita on tällä hetkellä isillä käytettävissä kaiken kaikkiaan 54 päivää, noin yhdeksän viikkoa.

Päivä on alkanut tyypillisissä merkeissä perheen kodissa Ulvilassa Satakunnassa.

– Minulla on suht tuore tatuointi käsivarressa ja käsi on vielä kipeä. Tietysti pojalla oli aamulla kakkaa niskaan asti. Pääsin sitten kipeällä kädellä heti pesuhommiin, Hakanen kertoo ja nauraa.

Hakanen on vuorotöissä Olkiluodon ydinvoimalassa. Hänelle se tarkoittaa, että kymmenestä päivästä neljä ollaan töissä ja kuusi vapaalla. Vuorotyövapaita, isyyslomapäiviä ja vuosilomia yhdistelemällä Hakanen on voinut olla useamman kuukauden lapsensa kanssa kotona. Siksi hän ei ole käyttänyt vanhempainvapaakautta tai hoitovapaata.

– Se oli yksi tärkeimmistä syistä, miksi päätettiin, että vaimo pitää kaikki vanhempainvapaat. Laskeskeltiin niin, että poika saa olla mahdollisimman pitkään kotona.

Nyt vaimo on palannut töihin, ja Hakasen lomapäivät päättyvät parin kuukauden päästä. Silloin perheen esikoislapsi on puolitoistavuotias ja isänkin mielestä valmis varhaiskasvatukseen.

Viis urasta, kun on perhe?

Suomessa on vuosia pohdittu sitä, kuinka isät saataisiin pitämään enemmän perhevapaita.

Nykysysteemissä vanhempainvapaasta 105 päivää on kiintiöity äidille ja 158 päivää jaettavaksi molempien vanhempien kesken. Vaikka vapaan nimi on jo vuosia sitten muutettu sukupuolineutraaliksi vanhempainvapaaksi, kansan suussa se kulkee edelleen äitiyslomana. Eikä ihme: vain 1–2 prosenttia isistä käyttää jaettavaa osuutta. Ansio-sidonnaisen vanhempainvapaan jälkeen voi perhevapaata jatkaa kotihoidontuella, jonka edellytys on, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Tilastojen mukaan viisi kuusi prosenttia kotihoidontuesta maksetaan isille.

– Toisaalta siitä ei voi päätellä, kuka lasta hoitaa, sillä kotihoidontuen saaminen ei edellytä, että jompikumpi vanhemmista on pois töistä lapsen hoitamisen takia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, joka on tutkinut paljon isien perhevapaita.

Isiä kannustetaan lapsenhoitoon tasa-arvosyistä. Mitä enemmän isät ovat perhevapailla, sitä tasaisemmin jakautuvat hoito- ja raha-asiat sekä perheen että yhteiskunnan tasolla. Nykyään taloudellinen riski lapsen saamisesta on käytännössä pelkästään naisten kannettavana.

Tutkimusten mukaan lapsen saamisen jälkeen naisten urakehitys hidastuu ja palkkakehitys jähmettyy. Miesten palkkaan ja uraan perheellistyminen sen sijaan vaikuttaa positiivisesti. Noin 30 ikävuodesta eteenpäin naiset alkavat jäädä miesten tuloista selkeästi jälkeen.

Epätasaisten perhevapaiden vaikutus seuraa naista eläkkeelle asti, sillä ne pienentävät eläkettä sekä kotonaoloajalta että välillisesti heikentyneen palkkakehityksen takia.

Mitä väliä rahalla ja uralla on, kun perhe on kaikkein tärkein? Se on jalo ajatus, mutta usein vain näin ajattelevat vain naiset.

Tosin myös Aleksi Hakanen ajattelee niin.

– En ole ollenkaan uraihminen, perhe on tärkein.

Noidankehä pyörii

Raha on virallisesti ja useimmin toistuva selitys sille lähes jokaisen perheen omalle valinnalle, että äiti pitää kaikki perhevapaat. Se oli myös Hakaselle ja hänen vaimolleen merkittävä asia.

– Kun vaimo oli hetken aikaa kotihoidontuella, en olisi saanut sillä summalla edes autolainaa maksettua.

Vaimo on perheessä korkeammin koulutettu, mutta tienaa töissä käydessään vuositasolla parikymmentä tuhatta euroa vähemmän kuin teollisuudessa vuorotöitä tekevä puolisonsa.

Tutkija Lammi-Taskula kuvailee ”noidankehäksi” nykykäytäntöä, jossa naiset jäävät pois töistä, koska heidän palkkansa ovat pienemmät. Ne ovat osaltaan pienemmät siksi, että naiset ovat enemmän poissa töistä. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvobarometrin mukaan Suomessa perheissä yleisin tapa jakaa menot on tasata ne puoliksi, vaikka miehellä olisi suuremmat tulot. Se köyhdyttää etenkin perhevapaalla olevia naisia.

Se, että pienempituloinen pitää kaikki perhevapaat, ei kuitenkaan ole perheelle vuodessa käteen jäävän rahan kannalta paras vaihtoehto.

Väestöliitto ja Oxford Research teettivät vuonna 2017 laskelmia, joissa kävi ilmi, että mitä suurempi tuloero vanhemmilla on, sitä kannattavampaa on jakaa ansiosidonnaisia vapaita. Parempituloinen saa parempaa ansiosidonnaista rahaa ja verotuksen progressio kevenee. Ratkaisu kannatti myös niitä, joilla oli samansuuruiset keskivertotulot.

Tällaisia laskelmia ei voi Kelan sivuilla olevilla perhevapaalaskureilla vielä tehdä, mutta syytä olisi.

– Perheet monesti luulevat menettävänsä rahaa, jos isä jää kotiin, mutta ei se menekään niin.

Äidin ylivertainen paremmuus?

Vaikka perhevapaita on voinut jo vuosikausia jakaa molempien vanhempien kesken, tieto tästä ei ihan välttämättä tavoita kaikkia isiä.

Aleksi Hakanen on kuullut, että perhevapaisiin on tulossa uudistuksia ja isille on kiintiöity lisää aikaa, mutta varsinaisen selvitystyön tuista ja tukijaksoista on tehnyt vaimo, joka on sitten informoinut puolisoaan.

– Meillä oli myös ajatuksena se, että lapsen äiti on kotona ainakin niin pitkään kuin imetys jatkuu.

Insinööriliiton vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa selvisi, että taloudellisten syiden lisäksi isät jättivät perhevapaat käyttämättä muun muassa siksi, että äiti halusi pitää kaikki vapaat tai vapaiden pitämistä pidettiin äidille ”luonnollisempana”, kertoo Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa.

Lähes viidesosa Insinööriliiton tutkimista isistä ei pitänyt lainkaan vapaita, ei edes isille kiintiöityjä. Tulos noudattelee myös Kelan tilastotietoja. Lammi-Taskulan mukaan useimmiten isyysvapaan jättää pitämättä työtön tai pienituloinen isä.

Kun työssä käyvä isä jättää isäviikkoja pitämättä, selityksinä on muun muassa työnantajan nihkeä suhtautuminen tai vapaiden ajalta kasaantuvat työt. Toisaalta tutkimukset myös osoittavat, että lapsen syntymän jälkeen perheet helposti ryhtyvät toteuttamaan vanhanaikaisia sukupuolirooleja. Suomessa isien lisääntyvää perhevapaiden käyttöä jarruttaa myös ”näkemys (äidin tarjoaman) kotihoidon ylivertaisesta paremmuudesta alle 3-vuotiaan lapsen hoitomuotona päivähoitoon verrattuna”, kuten Kelan erikoistutkija Anneli Miettinen kirjoittaa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Insinööriliiton tutkimuksen mukaan 61 prosenttia isistä oli keskustellut puolisonsa kanssa perhevapaiden jakamisesta, lähes 40 prosenttia ei ollut puhunut asiasta.

Jyrki Paajanen, 40, yksi- ja neljävuotiaiden lasten isä, kuuluu niihin isiin, jotka ovat käyneet keskustelua perhevapaiden jakamisesta vaimonsa kanssa ennen lasten syntymää.

– Vaimolla on aikaan sidottu työ musiikkileikkikoulun opettajana, joten päädyimme siihen, että sekä työpaikan sijaisten että meidän perheen oman ajankäytön kannalta on kaikista järkevintä, että hän pitää koko vanhempainvapaakauden.

Paajasen perheessäkin myös raha puhui. Markkinointipäällikkö-isällä on merkittävästi isompi palkka. Toisaalta koronavuoden lomautusten takia hän sai olla paljon kotona viime vuonna eikä koe, että olisi millään lailla apuvanhemman roolissa, vaikkei perhevapaita olekaan pitänyt.

– Pystyn myös järjestelemään töitäni ja pitämään vapaapäiviä, mikä ei taas vaimon työssä ole mahdollista, Paajanen sanoo.

Miesten työt ovat tosiaan tutkimustenkin perusteella joustavampia kuin naisten. Tilastokeskuksen vuonna 2019 tekemän Työolotutkimuksen mukaan miesten on huomattavasti helpompaa vaikuttaa työpäivien alkamis- ja loppumisaikoihin ja vapaapäiviin kuin naisten.

Aleksi Hakaselle on itsestään selvää, että haluaa viettää lapsensa kanssa aikaa niin paljon kuin mahdollista. Vuorotyössä on siihen hyvät ja huonot puolensa.

– Kaikista ärsyttävimpiä työssä ollessa ovat päivävuorot, jolloin en käytännössä näe poikaa ollenkaan. Hän nukkuu aamulla, kun lähden, ja illalla kotiin palatessa sama juttu. Iltavuorossa on toisin päin. Nukun silloin vähemmän, mutta en koe väsymystä samalla lailla, kun saan olla päivän aikana lapsen kanssa.

Nykyisät ovat keskimäärin jo hyvin omistautuneita lapsilleen ja hanskaavat hommat siinä missä äiditkin, mutta perhevapaat keskittyvät yhä naisille.

Lisää vapaata isille

Pohjoismaissa on huomattu, että isät alkavat pitää enemmän vapaita, kun nimenomaan isille lisätään ansiosidonnaista vapaata, jota ei voi siirtää äidille.

Suomessakin ollaan menossa tätä kohti. Viimeisimmässä perhevapaauudistuksessa, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta, molemmille vanhemmille on kiintiöity 160 päivää, joista toiselle voi siirtää 63 päivää.

Suomessa kuitenkin vastustetaan muita Pohjoismaita enemmän isäkiintiöitä. Perusteluna meillä puhutaan ”perheiden valinnanvapaudesta”. Valinnanvapaus ei ole kuitenkaan vuosikymmenten aikana johtanut siihen, että perhe valitsisi isän pitävän sukupuolineutraaleista vapaista edes osan. Samaan aikaan tasa-arvokehitys junnaa paikoillaan työ- ja palkka-asioissa.

Anneli Miettinen kirjoittaa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä, että isävapaiden käytössä on suuret sosioekonomiset erot: vapaita pitävät korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset isät. Miettinen kirjoittaa, että kiintiöillä isiä voi ohjata vain rajallisesti. Äidin pitämän hoitovapaan ja isyysvapaiden yhdistäminen voidaan kokea kimurantiksi, ja yleisessä asenneilmapiirissä työpaikoillakin on tekemistä. Isät pitävät tällä hetkellä 10 prosenttia kaikista perhevapaista.

Lammi-Taskulan mukaan isävapaat lisääntyvät yhteiskunnan asennetyöllä ja perhevapaita selkeyttämällä.

– Selkeä järjestelmä, jossa on isälle riittävän pitkä kiintiö, viestii sekä perheille että työelämään siitä, että isät ovat yhtä hyviä hoitajia lapsilleen kuin äiditkin.

Sekä Aleksi Hakanen että Jyrki Paajanen suhtautuvat erittäin myönteisesti isille lisättäviin ansiosidonnaisiin vapaisiin. Kumpikaan ei näe niiden rajoittavan perheitä.

– Olemme puhuneet, että jos saamme toisen lapsen, silloin voisin olla puoli vuotta kotona, Hakanen suunnittelee.

Hän on kuullut, että perhevapaisiin on tulossa uudistuksia, muttei ole perehtynyt niihin.

– On mahdollista, että näistä on neuvolassa kerrottu, mutta itselle ei ole jäänyt kovin selkeä kuva siitä, vaan olen saanut tiedot vaimolta.

Lähes kaikki Hakasen perheelliset ystävät ovat pitäneet kaikki isäviikot ja osa on ollut myös vanhempainvapailla. Hakasen työnantajalle isävapaiden pitäminen on ollut ilmoitusluonteinen asia eikä niistä ole tarvinnut potea huonoa omaatuntoa – minkä isät usein tutkimuksissa ilmoittavat syyksi sille, etteivät ole vapaita pitäneet.

– Olisihan se tosi hieno juttu, jos saisin puoli vuotta ansiosidonnaista perhevapaata. Kyllä se vain on niin hienoa, kun saa olla oman lapsen kanssa, Hakanen sanoo.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?