Sandra ja Meri-Tuuli halusivat uuden työn perhevapaan jälkeen – perustivat vanhuspalveluiden Woltin ja saivat sijoittajat innostumaan - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Sandra ja Meri-Tuuli halusivat uuden työn perhevapaan jälkeen – perustivat vanhuspalveluiden Woltin ja saivat sijoittajat innostumaan

Onko sinullakin mielikuva startup-yrityksistä hupparijäbien digihommina? Luutuneet käsitykset kaipaavaat murtamista, jotta naisetkin saataisiin perustamaan startupeja.

Sandra Lounamaan (vas.) ja Meri-Tuuli Laaksosen startup-yrityksen Gubben ideana on helpottaa vanhusten yksinäisyyttä.­

8.4. 13:42

”Jos olisitte miehiä, teillä olisi jo iso rahoitus.”

Näin totesi kokenut sijoittaja Meri-Tuuli Laaksoselle ja Sandra Lounamaalle, kun heidän vanhuspalveluyrityksensä Gubbe oli toiminut yhdeksän kuukautta. Bisnesenkelin toissakesäiset sanat ovat painuneet yrittäjäkaksikon mieliin.

– Se oli kehu siitä, että meillä on hyvä juttu ja vahvat näytöt, mutta samalla siihen sisältyi viesti, että voisimme olla paljon pidemmällä.

Gubben parivuotiselle taipaleelle mahtuu useita tilanteita, joissa kaksikko on kokenut sukupuolen vaikuttaneen siihen, kuinka tosissaan heidät on otettu. He ovat miettineet, johtuuko se siitä, etteivät he naisina vastaa startup-perustajan arkkityyppiä.

Yrityksen liikeidea – ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen – ei myöskään ole sellainen, mitä startupeilta on totuttu odottamaan. Eivätkö startupit ole jotain hupparinörttien digihommia?

Lisää esikuvia, kiitos!

Iso osa startupeista hyödyntää kyllä liiketoiminnassaan tavalla tai toisella digitaalisuutta. Se johtuu ainakin siitä, että digitaalisuutta usein tarvitaan mullistaviin innovaatioihin. Innovaatiot puolestaan mahdollistavat ison kasvun.

Mitään sääntöä siitä, millaisia tuotteita tai palveluita startupit voivat tarjota, ei kuitenkaan ole.

Esimerkiksi julkista rahoitusta tarjoava Business Finland laskee startupeiksi kaikki korkeintaan viisivuotiaat firmat, jotka tähtäävät kansainväliseen kasvuun, kertoo Harriet Gullstén. Startup siis eroaa muista yrityksistä vain ikänsä ja tavoitteidensa osalta.

Digitaalisuuden iso rooli vaikuttaa kuitenkin siihen, miksi naiset perustavat niin vähän startupeja. Pohjoismaisista startupeista 85 prosenttia on pelkkien miesten luotsaamia. Vain naisten firmoja on noin 6 prosenttia. Loput ovat sekatiimien startupeja. Gullsténin mukaan niitäkin johtaa yleensä mies.

– Digiala on miesvaltainen ja niin on jo sen opiskelijaporukkakin. Se näkyy digitaalisuuteen perustuvissa yrityksissä, Gullstén sanoo.

Oppilaitoksissakin puhe startup-yrittäjyydestä on keskittynyt teknologia- ja digialoille. Naisvaltaisilla aloilla startup-yrittäjyyden mahdollisuudet ja menestystarinat eivät tule samalla tavalla tutuiksi. Naisilla on siis vähän samastuttavia esimerkkejä startup-yrittäjyydestä.

Gullsténin mielestä olisi hyvä, että mediassa tuotaisiin esiin entistä monipuolisemmin erilaisia startup-menestyjiä. Sellaisia kuten esimerkiksi nyhtökaurafirma Gold&Green Foodsin Maija Itkonen, Jungle Juice Barin Noora Fagerstöm tai biohajoavia kosmetiikkapakkauksia valmistavan Sulapacin Suvi Haimi ja Laura Tirkkonen-Rajasalo.

– Varmasti tyttöjä ja nuoria naisia koskettaa roolimallina enemmän toinen nainen. Silloin voi ajatella, että jos hän pystyy tuohon, miksen minäkin.

Merkityksellisempää elämää

Myös Amanda Rejströmin mielestä naiset tarvitsevat lisää inspiroivia esimerkkejä. Hän perusti loppuvuodesta 2017 Spark Sustainability -yrityksen yhdessä kahden muun naisen kanssa. Yrityksen ideana on kannustaa ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja arjessa. Puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla käyttäjä voi vertailla erilaisten arkisten valintojensa päästöjä ja vaikkapa selvittää, mikä kulkuväline olisi ympäristöystävällisin valinta Lapin-reissulle. Laskuri myös antaa käyttäjälle räätälöityjä vinkkejä, joilla päästöjä voi pienentää kuten ehdottaa sekasyöjälle vegelounasta.

– Kansan riveissä ei olla vielä täysin tajuttu, miten täytyy elää, jotta päästöt vähenevät, eikä Suomessa ollut toimijaa, jolle olisin voinut mennä töihin muuttamaan kulutuskulttuuria positiivisella viballa, Rejström sanoo.

Sovellus toimii myös markkinapaikkana päästöjä vähentäville tuotteille ja palveluille, kuten vuokraus- ja korjauspalveluille. Niin se myös tekee tulonsa.

Ajan myötä perustajien tavoitteet ovat kasvaneet, ja nyt he tähtäävät koko Eurooppaan.

– Ennen viime kesää meille riitti, että yritys tulisi kannattamaan. Kun haimme ensimmäistä kertaa ulkopuolista rahoitusta, tarvitsimme isompia suunnitelmia. Laskimme, kuinka suureksi voimme kasvaa, Rejström kertoo.

Kun Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaa perustivat Gubbensa, he tavoittelivat tuoton lisäksi myös merkityksellisyyttä työhönsä. Molemmat olivat hiljattain saaneet lapsen, eikä ajatus paluusta vanhoihin duuneihin enää houkutellut.

– Aloimme ajatella, että haluamme tehdä jotain hyvää ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Kun Sandra kertoi ideastaan, en voinut kuin kysellä perään, että eikö jo laiteta firma pystyyn, Laaksonen kertoo.

– Unelmamme ja tavoitteemme on alusta asti ollut tehdä Gubbesta kansainvälinen menestystarina, vanhuspalveluiden Wolt.

Yrityksen kautta voi tilata ”gubben” auttamaan vanhusta vaikkapa kotitöissä ja ulkoilussa tai ihan vain pitämään seuraa. Gubbet eivät ole koulutettuja hoitajia, vaan henkilökohtaisia luottoihmisiä.

Kun korona vuosi sitten iski, naiset laittoivat osan toiminnasta jäihin. Tilalle he perustivat kauppakassipalvelun, mutta huomasivat pian, ettei se suosiostaan huolimatta ollut kannattavaa. Kun asiakkailta alkoi kuulua huolestuttavia tarinoita siitä, kuinka ikäihmisten toimintakyky romahti yksin kotona kököttäessä, alettiin ulkoiluapua ripeästi taas tarjota. Sen jälkeen toiminta on palautunut vähitellen alkuperäiseen muotoon.

Amanda Rejströmin startupin ideana on auttaa kuluttajia tekemään vastuullisempia valintoja.­

Ongelmana asenteet

Ulkopuolisen silmin startup-maailma tuntuu monimutkaiselta. On rahoituskierroksia, kiihdyttämöitä, pääomasijoittajia... Laaksosen, Lounamaan ja Rejströmin puheissa tällaiset käsitteet vilahtelevat luontevasti kuin aamiaisen sisältö.

Kumpikin yritys on saanut tuekseen ammattisijoittajia. Gubbella iso käänne tapahtui vuodenvaihteessa 2019–2020, kun Leijonan luolastakin tuttu Kim Väisänen sijoitti firmaan 50 000 euroa. Se innosti mukaan muitakin. Spark Sustainability sai ensimmäiset pääomasijoittajat taakseen viime kesänä, ja molemmat firmat suunnittelevat parhaillaan toista rahoituskierrostaan.

Pohjoismaissa viimeisen viiden vuoden aikana jaetusta rahoituksesta vain 2,5 prosenttia meni naisten startupeille, vaikka niitä on 6 prosenttia kokonaismäärästä. Pelkästään se, että valtaosa startup-yrittäjistä on miehiä, ei siis selitä epäsuhtaa.

Ehkä naisilla ei vain ole yhtä hyviä bisnesideoita tai he eivät ole yhtä yritteliäitä, saattaa joku nyt ehdottaa. Kummastakaan ei ole kyse.

Naisyrittäjät kyllä hakevat sijoittajilta rahaa yhtä ahkerasti kuin muut. Lisäksi naisten startupit ovat tutkitusti tuottavampia. Niiden liikevaihto on sekä rahoituksen että työntekijöiden määrään suhteutettuna isompi kuin miesten firmoilla. Näyttääkin siltä, että epäsuhdan taustalla ovat samat asiat kuin tasa-arvo-ongelmien yleensä: luutuneet asenteet ja patriarkaaliset rakenteet.

Tutkimuksissa on huomattu, että rahoittajien ja rahoituksen saajien välillä on selvä yhteys: miehet sijoittavat mielellään miesten firmoihin. Valtaosa startup-sijoittajista, noin 80 prosenttia, on miehiä.

Taustalla vaikuttavat ennakkokäsitykset voivat olla tiedostamattomiakin, mutta epäilemättä niitä on. Kun ruotsalaistutkimuksessa analysoitiin valtion pääomasijoittajien aitoja keskusteluja, huomattiin, että tavat, joilla mies- ja naispuolisista yrittäjistä puhutaan, eroavat räikeästi.

Kun valtion sijoittajat pohtivat rahoituksen myöntämistä, naisten uskottavuus, kokemus ja osaaminen kyseenalaistettiin lähes poikkeuksetta. Miesyrittäjiä puolestaan pidettiin yleisesti ottaen pätevinä ja määrätietoisina. Keskusteluissa miehiä kuvailtiin muun muassa ”erittäin kokeneiksi innovaattoreiksi”, naisia ”hyvännäköisiksi ja huolettomiksi rahan kanssa”. Siinä missä varovainen mies nähtiin ”järkevänä ja maltillisena”, varovainen nainen oli ”liian varovainen” ja häneltä ajateltiin puuttuvan uskallusta.

Lisää naisia bisnesenkeleiksi

Rahoituksen tasaisempaa jakautumista auttaisi ainakin se, että sitä olisi jakamassa moninaisempi joukko. Se tarkoittaa, että pääomasijoitusfirmojen tulisi kiinnittää enemmän huomiota henkilöstörakenteeseensa. Asiaa auttaisi myös, että startup-yrittäjiksi lähtisi lisää naisia, uskoo Business Finlandin Harriet Gullstén. Bisnesenkelit ovat usein itsekin aloittaneet yrittäjinä.

– Jos yrityksen saa menestymään, sen voi myydä ja tehdä mukavan voiton. Silloin on rahaa investoida uusiin startupeihin. Kovin monet naiset eivät vielä ole tehneet hyviä exitejä, joista olisivat saaneet sijoitettavaa pääomaa, Gullstén pohtii.

Jonkinlainen muutos ilmassa sentään tuntuu olevan. Viime vuoden alkupuoliskolla Pohjoismaissa jaetusta rahoituksesta lähes viidennes meni startupeille, joiden perustajista ainakin yksi oli nainen. Se on uusi ennätys.

Startup-maailman tasa-arvo-ongelmiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja etsiä ratkaisuja. Gubben Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaakin ovat huomanneet, että naisvaltaiset yritykset tuntuvat nyt kiinnostavan monia.

– Vastuullisuussijoittaminen, tasa-arvo- ja monimuotoisuusasiat ovat hyvin pinnalla. Monien strategiana on sijoittaa naisperustajien firmoihin, joten on valttimme, että meillä on kaksi naisfounderia. Sijoittajat voivat tavallaan ylpeillä sillä, että seisovat yrityksemme takana.

Sopii toki toivoa, ettei naisiin sijoittaminen ole pelkkää sädekehän kiillotusta.

Vaikka yhdenvertaisuuteen on vielä matkaa, Laaksonen, Lounamaa ja Rejström ovat onnellisia startup-yrittäjiä.

– Totta kai tämä on välillä raskasta, kuten kaikki työt, mutta välillä tämä on ihan maailman mahtavin juttu! On vapaus ja joka suunnalta toivotaan onnistumista. Siitä saa valtavan määrän energiaa, Rejström iloitsee.

– Tämä on ollut elämäni paras päätös heti sen jälkeen, kun päätin yrittää lasta. Nyt tiedän tekeväni juuri sitä, mikä on minulle tärkeää. En ikipäivänä vaihtaisi tätä pois, Laaksonen sanoo ja Lounamaa komppaa:

– Ihan samat sanat!

Lähteinä: Unconventional Ventures -sijoitusyhtiön Nordic Startup funding -raportti, Nordic Innovation: Female Entrepreneurship in the Nordics 2020 -tutkimus, Gender Stereotypes and Venture Support Decisions: How Governmental

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?