Turkulainen Mariangel, 22, on lähettänyt 50 työhakemusta – ei saa edes palkatonta harjoittelupaikkaa ja uskoo tietävänsä syyn: ”Pitäisköhän mun vaihtaa nimeni?” - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Turkulainen Mariangel, 22, on lähettänyt 50 työhakemusta – ei saa edes palkatonta harjoittelupaikkaa ja uskoo tietävänsä syyn: ”Pitäisköhän mun vaihtaa nimeni?”

Turkulaisella Mariangel Velasquezilla on opiskelupaikka korkeakoulussa, kielipäätä ja kunnianhimoa mutta myös vieraskielinen nimi. – Tuntuu, että minulle ei ole koskaan mahdollista olla yhtä hyvä kuin suomalainen.

Mariangel Velasquez epäilee, että ulkomaalainen nimi vaikeuttaa etenemismahdollisuuksia Suomessa. ”Ehkä pelätään kielimuuria, kulttuurieroja tai ajatellaan, että suomalaiset ovat luotettavampia, koska niin vain on totuttu ajattelemaan.”­

8.4. 7:00

TikTok-videollaan Mariangel Velasquez, 22, on turhautunut. Takana on 50 lähetettyä työhakemusta ilman yhtään vastausta. ”Pitäisköhän mun vaihtaa nimeni suomalaiseen?” venezuelalaislähtöinen nainen miettii klipissään.

Mariangel opiskelee toista vuottaan kauppatieteitä Turun yliopistossa ja etsii markkinoinnin ja johtamisen opintoihinsa liittyvää harjoittelupaikkaa. Vieressä suomalaisille opiskelijakavereille ovia aukeaa kyllä, mutta Mariangelille ei, ei edes palkattomiin harjoitteluihin. Eriarvoisuus on silmiinpistävää.

– Siivoamaan, kassalle tai baariin pääsisin kyllä, mutta tavoitteeni ovat korkeammalla, Mariangel sanoo.

 Voi sä olisit täydellinen, mutta sulla on tuo aksentti.

Jos tarkkoja ollaan, Mariangel on tähän mennessä saanut kutsun yhteen työhaastatteluun. Markkinointiyrityksen pesti olisi sisältänyt somepostausten kirjoittamista, asiakasyhteydenottoja ja googlenäkyvyyden lisäämistä firman asiakkaille Suomessa.

– Minulla on hyvä hakemus ja cv. Haastattelu meni loistavasti, mitä nyt vähän jännitin ja siksi tein jutellessa muutaman kielivirheen. Haastattelija sanoi, että voi sä olisit täydellinen tähän duuniin, mutta sulla on tuo aksentti. Hän epäili myös kirjoitustaitoani suomeksi, Mariangel kertoo.

– Mietin, että minulla on suomenkielestä E:n paperit, koulussa kielitaitoni ei ole koskaan aiheuttanut ongelmia ja duunissa ehtisin valmistautua kuhunkin tehtävään. En keksinyt, miten aksentti puheessani olisi haitannut työntekoa, mutta näin se nyt meni.

Koskaan yhtä hyvä?

Mariangel Velasquez muutti Suomeen yhdeksän vuotta sitten, kun elinolot kotimaassa Venezuelassa kävivät mahdottomiksi. Maan poliittisen tilanteen sekavuus näkyy turvattomuutena ja köyhyytenä, eikä arki edelleenkään lupaa Venezuelan nuorille näkymää paremmasta. Suomi oli tullut Mariangelille tutuksi täällä jo pidempään asuneen yrittäjäisänsä kautta.

Mariangel kertoo matkustaneensa yli 30 maassa. Hän puhuu äidinkielenään espanjaa, arkikielenään suomea, ja yliopiston opinnoista puolet käydään englanniksi. Suomalaisessa ylioppilaskokeessa Mariangel tosiaan kirjoitti toisena äidinkielen kokeenaan suomen, vaikka oli oppinut sitä vasta muutamia vuosia. Yo-todistuksessa siitä komeilee arvosana eximia cum laude.

– En ole aiemmin halunnut uskoa, että ulkomainen taustani tai nimi voisivat olla este edetä täällä. En edelleenkään ajattele, että suomalaiset olisivat rasistisia. Mieluummin kuvittelen, että täällä ei vain ole totuttu näkemään maahanmuuttajia tavoittelemassa muuta kuin niitä vaatimattomimpia töitä.

Myös silloin, kun Mariangel ilmoitti läheisilleen pyrkivänsä yliopistoon, osa kehotti mieluummin hakeutumaan suoraan alemman asteen ammattikouluun. Joku muistutti, että Mariangelin haluamalle linjalle pääsisi vain 15 prosenttia hakijoista.

– Olin että mitä sitten? En todellakaan ajatellut heti luovuttaa.

Mariangel arvelee, että valintatilanteissa vanhat tottumukset ja ennakkoluulot vaikuttavat päätöksiin.

– En halua ajatella, että maahanmuuttajat ohitetaan tarkoituksella. Ehkä pelätään kielimuuria, kulttuurieroja tai oletetaan, että suomalaiset ovat luotettavampia ja tekevät työnsä paremmin, koska niin vain on totuttu ajattelemaan, Mariangel sanoo.

– Tuollaisissa tilanteissa tulee usein fiilis, että minulle ei ole koskaan mahdollista olla yhtä hyvä kuin tämän maan kansalaiset. Ei ole väliä, miten paljon opiskelen ja panostan, sitä ei arvosteta. Tilanteissa, joissa suomalainen ja maahanmuuttaja ovat samalla viivalla, maahanmuuttajan on tuplasti todistettava osaamisensa.

Kohti parempaa

Suomessa Mariangel ei ole kokenut rasismia ulkona liikkuessaan mutta somessa kyllä. Varsinkin maahanmuuttaja-aiheiset videot @mariangelvell-tilillä ovat poikineet välillä karmeaa palautetta.

– Tein TikTokiin vitsinä videon, jossa kysyin, että kun maahanmuuttajia aina käsketään palaamaan kotimaahansa, niin missä on mun lentolippuni ja kuka sen ostaa. Läpällä heittämääni videoon tuli ensin perushaukut siitä, miten ulkomaalaiset vain elävät Kelan rahoilla, ja perään liuta tappo- ja raiskausuhkauksia. Se oli tosi kamalaa.

 Ehkä hiljalleen aletaan tottua siihen, että meissä on myös kunnianhimoisia osaajia, eivätkä kaikki tule tänne vain elämään Kelan tuilla.

Kokemuksestaan huolimatta Mariangel arvioi ilmapiirin Suomessa kehittyneen hyvään suuntaan yhdeksän vuotensa aikana.

– Uskon, että muutos on koko ajan kohti parempaa. Ihmiset matkustavat enemmän ja oppivat avarakatseisemmiksi. Suomesta myös tulee koko ajan monikulttuurisempi, ja maahanmuuttajien mukana tänne saapuu erilaista osaamista sekä ammattitaitoa, hän luettelee.

– Ehkä hiljalleen aletaan tottua siihen, että meissä on myös kunnianhimoisia osaajia, eivätkä kaikki tule tänne vain elämään Kelan tuilla, hän napauttaa.

Suomessa Mariangel ei ole kokenut rasismia ulkona liikkuessaan mutta somessa kyllä.­

Mariangel itse aikoo olla siitä esimerkki.

– Aion todellakin tehdä kaikkeni edetäkseni tavoitteissani.

Mariangel pitää päivittäin yhteyttä Venezuelassa asuviin läheisiinsä. Nuorempi sukupolvi on muuttanut eri puolille maailmaa, mutta äiti ja puolet Mariangelin suvusta asuu yhä vanhoilla seuduilla. Mariangel kävi synnyinmaassaan edellisen kerran vuonna 2014.

– Haluaisin päästä taas käymään, mutta olosuhteet ovat liian vaaralliset ja maan tilanne tosi arvaamaton.

Inflaatio Venezuelassa on romuttanut maan talouden.

– Äitini palkka on suunnilleen kymmenen euroa kuukaudessa, eläkeläiset saavat 2–3 euroa kuukaudessa. Ei sellaisilla rahoilla päästä sieltä koskaan pois.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?