Pitääkö paikkansa, että köyhän ei kannata ostaa halpaa? Kulutustutkija haastaa ajatuksen: ”Saattaa tulla huijanneeksi itseään” - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Pitääkö paikkansa, että köyhän ei kannata ostaa halpaa? Kulutustutkija haastaa ajatuksen: ”Saattaa tulla huijanneeksi itseään”

Kannattaako vähävaraisen panostaa kalliiseen tuotteeseen? Asia ei ole aivan yksinkertainen, sillä hinta ei ole aina merkki laadusta.

19.3. 16:00

Oletko muuten miettinyt, kannattaako köyhän oikeasti ostaa kallista?

Sanotaan, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Sanonnalla viitataan siihen, että halvat tuotteet ovat yleensä lyhytikäisempiä kuin kalliit: halpa tuote voi hajota, jolloin on koko ajan oltava ostamassa uutta. Jos panostaa laatuun ja hankkii kalliimpaa, tuote kestää pitkään ja on loppupeleissä edullisempi sijoitus.

Mutta pitääkö sanonta tosiaan paikkansa? Onko halpa aina huonolaatuista?

– Ei asia todellakaan ole aina näin. Kyllä edulliset tuotteet voivat olla hyvälaatuisia, sanoo kulutustutkija Terhi-Anna Wilska.

Aivan mustavalkoisesti sanontaan ei siis voi suhtautua. Kalliin tuotteen laatu ei Wilskan mukaan ole välttämättä yhtään sen parempi kuin keskihintaisen tuotteen. On yleistä, että todella kallis tuote on laadultaan keskitasoa, ja edullisempi vastaava on laadultaan ihan yhtä hyvä. Kalliissa tuotteessa hinnan määrittää usein brändin arvo.

Miksi kalliin ajatellaan olevan parempaa?

– Hinta määräytyy usein symbolisten arvojen mukaan. Mikä on brändin maine, mielikuva ja mitä sillä viestitään. Brändi edustaa monille myös turvallisuutta ja rutiineja. Tiedän, mitä saan, koska ostan aina tämän merkkiset urheilutossut, Wilska sanoo.

 Pojat ja miehet uskovat brändimielikuviin herkemmin kuin tytöt ja naiset.

Vaikka useimmat kuluttajat tietävät, että brändituotteet ovat usein suhteettoman kalliita, se ei estä ostamasta niitä.

– On paljon ihmisiä, jotka uskovat brändimielikuviin. On tutkittu, että pojat uskovat niihin herkemmin kuin tytöt ja miehet herkemmin kuin naiset, varsinkin, kun on kyse vaatteista, Wilska kertoo.

Myös ominaisuuksilla saadaan ihmiset maksamaan tuotteista liikaa. Näin on esimerkiksi teknologian kohdalla.

– Monet, varsinkin miehet, huumaantuvat laitteiden ominaisuuksista. Käytännössä ihminen käyttää kuitenkin vain noin yhdestä kymmeneen prosenttia esimerkiksi älylaitteen ominaisuuksista. Silti ostohetkellä näemme vain ne mahdollisuudet, joita laitteessa on, vaikka tosielämässä emme niitä tarvitsisikaan.

Wilskan mukaan kalleus ei ole kuitenkaan ikinä ollut kulttuurissamme itseisarvo. Jopa päinvastoin: on hyväksyttävää ostaa edullista, sillä sellaista kuluttajaa pidetään fiksuna, joka tietää, mistä saa hyvän tuotteen edullisesti.

Halpaa voidaan toki myös väheksyä. Vaatteiden kohdalla halpaa pidetään yleensä huonolaatuisena. Lisäksi halvan vaatteen ajatellaan olevan epäeettisesti tuotettu.

– Yleisesti voidaan sanoa, että jos vaate on erittäin halpa, se on todennäköisesti tuotettu epäeettisesti, Wilska sanoo.

Laatua ei kannata arvioida hinnan mukaan

Kalliiseen luottaminen on Wilskan mukaan tyypillisempää ihmiselle, joka ei tiedä paljon tuotteiden materiaaleista ja taustoista. Fiksuinta olisi kuitenkin arvioida tuotteen pitkäikäisyys muilla tavoin kuin hinnan perusteella. Se ei ole kuitenkaan aivan helppo tehtävä, sillä laadun varmistaminen vaatii usein tarkkaa tutkimustyötä.

– Laadun arvioimisen helppous riippuu tuotteesta ja ihmisen omasta tietämyksestä. Joku tietää tekstiilien materiaaleista, joku on taas hyvä teknologian kanssa ja osaa vertailla laitteiden ominaisuuksia.

Netistä pysty toki etsimään nopeasti tietoa tuotteen ominaisuuksista, mutta ne eivät välttämättä kykene todistamaan tuotteen laatua. Tuoteselosteet eivät aina kerro, onko tuote hinnan väärti.

 Ihmiset eivät osta enää mitään ilman, että menevät katsomaan, mitä tuotteesta on sanottu somessa.

Useimmat kuluttajat luottavatkin tuotelupausten sijaan vertaisarvioihin.

– Sosiaalisten verkostojen merkitys on lisääntynyt kuluttamisessa todella paljon. On yleistä muodostaa kuva tuotteen laadusta toisten ihmisten arvioiden perusteella, Wilska kertoo.

Ostopäätöstä tehdessä luotetaan eniten omaan lähipiiriin, sitten netti- ja somearvioihin.

– Ihmiset eivät osta enää juuri mitään ilman, että menevät katsomaan, mitä tuotteesta on sanottu somessa. Kuluttajat eivät ole tyhmiä. Tieto leviää kyllä, jos joku tuote ei ole kestävä tai se on muuten huono.

Älä huijaa itseäsi

Kallis tuote ei siis ole aina se paras. Todennäköistä lienee kuitenkin se, että halvin mahdollinen tuote on laadultaan heikompi kuin esimerkiksi keskihintainen. Jos ajatellaan, että vähävaraisenkin olisi viisaampaa panostaa laatuun hieman ja välttää siksi kaikkein halvimpien tuotteiden ostamista, onko se tosielämässä mahdollista?

Periaatteessa kyllä, Wilska sanoo. Nykyään vähävaraisenkaan ei tarvitse enää säästää samalla tavalla, sillä luotolla voi ostaa vaikka kuinka kallista.

– On tullut yhä harvinaisemmaksi säästää etukäteen. Yhä enemmän ostetaan osamaksulla ja kulutusluotolla. Käytännössä vähävaraisemmankin mahdollista ostaa nykyään kalliimpaa.

Wilska kyseenalaistaa kuitenkin ajatuksen siitä, että ostetaan mieluummin kallista ja harvoin kuin halpaa ja usein. Nykykulutusyhteiskunta on nimittäin rakennettu sellaiseksi, että ihmiset haluavat ostaa jatkuvasti uutta. Kyllästymme helposti, tuotteiden markkinointi on voimakasta ja koko ajan tulee eteen uusia trendejä.

 Eteen tulee jatkuvasti mainoksia ja mieliteko ostaa uutta kasvaa.

Moni saattaa ajatella, että kun ostaa kalliin tuotteen, ei tee mieli pitkään aikaan ostaa vastaavaa tuotetta. Ajatuksen avulla perustellaan itselle sitä, miksi laadukkaana pidetyn merkkituotteen ostaminen on kannattavaa.

– Todellisuudessa näin ajattelemalla saattaa tulla huijanneeksi itseään. Harva pystyy pysymään päätöksessään olla ostamatta vastaavia tuotteita jatkossa, sillä eteen tulee jatkuvasti mainoksia ja mieliteko ostaa uutta kasvaa.

Esimerkkinä Wilska mainitsee merkkikäsilaukut, joista saatetaan maksaa tuhansia.

– Ne ovat mielestäni yksi älyttömin kulutuksen muoto. Niiden ostoa perustellaan usein sillä, että kallis merkkilaukku on ikuinen. Mutta eihän sellaisen ostaminen tarkoita, että ihminen käyttää vain kyseistä, yhtä laukkua loppuikänsä, vaan todennäköisesti hän haluaa ostaa muitakin laukkuja.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?