Julia laski, kuinka paljon avioero maksaa – tyly tulos: ”Pitäisi ottaa 300 000 euroa lainaa”

Kuinka paljon elintaso laskisi, jos eroaisi? Toimittaja Julia Thurén otti selvää, olisiko hänellä varaa eroon.

Julia Thurénin laskelmat osoittavat, että avioliitosta on taloudellista hyötyä.

14.3.2021 18:00

Eräänä päivänä suutuin miehelleni niin paljon, että aloin fantasioida eroamisella. Syy pohjattomalle raivolleni oli jotain niinkin tärkeää kuin pesemättömät kattilat keittiössä.

Suuntasin Oikotielle katselemaan, millaisia yksiöitä ja kaksioita lähialueella olisi tarjolla.

Aika nopeasti valkeni, ettei eroaminen olisi taloudellisesti mikään helppo nakki. Jos pankkitililtä kysyy, kannattaa pysyä yhdessä. Lompakko ei kuitenkaan voi määrittää sitä, millaisessa ihmissuhteessa kannattaa olla. Aloin laskeskella, olisiko minulla varaa erota.

Karu fakta on, että avioliitosta on taloudellista hyötyä. Amerikkalaistutkimuksen mukaan naimisissa olevat ihmiset saavat säästöön enemmän rahaa jo siitä syystä, että he suunnittelevat joko yhteistä tai lasten tulevaisuutta, mikä motivoi säästämiseen.

Toiseksi, avioparit jakavat monet sellaiset hankinnat, jotka muuten pitäisi hankkia yksin. Tutkimus paljasti myös, että parisuhteessa elävillä on mahdollisuus tienata enemmän, koska heillä menee kotitöihin vähemmän aikaa kuin sinkuilla. Suhteessa kotityöt jaetaan puoliksi, ainakin teoriassa.

Avioliitto antaa siis selkeän taloudellisen etulyöntiaseman sinkkuelämään nähden. Toisaalta ihmiset, jotka eroavat, päätyvät köyhempään tilanteeseen kuin silloin, jos he olisivat olleet koko ajan sinkkuja. Huh!

Missä asuisin?

Aloitan miettimällä asumistani. Perheeseeni kuuluu mies ja 2-vuotias poika. Asumme Helsingin kantakaupungissa. Maksamme yhtiövastiketta 550 euroa kuussa ja lainanlyhennyksiä 700 euroa kuussa. Asumiskulumme ovat siis noin 1250 euroa kuussa, eli vain reilu 600 euroa per naama.

Mikäli haluaisin erossa jäädä asumaan yhteiseen kotiimme, vaihtoehtoja olisi muutama.

– Useimmiten joko puoliso lunastaa toisen osuuden asunnosta tai asunto laitetaan myyntiin, sanoo perhe- ja perintöoikeudellisiin asioihin keskittynyt juristi Sanna Svahn.

Olemme asuneet asunnossamme jo nelisen vuotta, jona aikana sen arvo on noussut. Svahnin mukaan puolisot joko pyytävät yhdeltä välittäjältä arvion tai riitaisemmissa tapauksissa toimivat siten, että molemmat puolisot tilaavat kiinteistönvälittäjän arvioimaan asunnon hinnan, ja sitten vielä kolmas yhdessä sovittu välittäjä tekee arvion. Hinnaksi sovitaan keskiarvo näistä.

Ajatusleikissäni arvioin, että asuntomme saattaisi olla nykyään 400 000 euron arvoinen. Olemme maksaneet lainaa pois yhdessä 200 000 euroa. Näin ollen minun pitäisi ottaa pankista 300 000 euroa lainaa, josta maksaisin 100 000 euroa miehelleni. Netin lainalaskurin mukaan kuukausieräni olisi tällöin 1 413 euroa ja tähän lisättynä 550 euron yhtiövastike. En mitenkään pystyisi maksamaan asumisesta lähemmäs 2000 euroa kuussa! Se on suurin piirtein nettopalkkani verran rahaa.

– Joissain harvoissa tilanteissa yhteinen koti jätetään jakamatta, ja toinen saa jäädä sinne lasten kanssa asumaan. Tämä edellyttää kuitenkin todella hyviä välejä ja sitä, että asiasta sovitaan kirjallisesti, Svahn sanoo.

Joskus asuntoon jäänyt osapuoli vitkuttelee kodin myymistä. Pahimmillaan pois muuttanut joutuu hakemaan pesänjakajaa, joka viime kädessä ratkaisee riitaiset asiat ja hakee asunnon myyntilupaa käräjäoikeudelta.

– Siitä tulee kallista, koska se vaatii paljon byrokratiaa. Pesänjakaja on ikään kuin tuomari erossa, Svahn sanoo.

No, haluan uskoa, että selviäisimme erosta ilman pesänjakajaa. Mutta vaikka mieheni suhtautuisi myönteisesti siihen, että jäisin yhteiseen kotiimme, ei hänellä olisi varaa pitää sekä yhteisen kodin lainaa että ostaa itselleen uutta asuntoa. Näin ollen ratkaisu olisi, että myisimme asuntomme ja molemmat ostaisivat tai vuokraisivat omat kodit.

Minun tuloillani ja vakuudellani saisin luultavasti noin 150 000 euron lainan, joten voisin ostaa asunnon, joka maksaisi noin 250 000 euroa. Jos haluaisin kaksion, joutuisin muuttamaan edullisemmalle alueelle kauemmas keskustasta.

Entäpä elatusasiat?

Asumismenoja laskeskellessani ärsyyntymiseni on ehtinyt laantua, eikä eroaminen enää houkuttele. Haluan kuitenkin viedä ajatusleikin pidemmälle: miten omaisuutemme jakautuisi erossa?

Meillä ei ole avioehtoa, mikä tarkoittaa, että erossa kaikki omaisuutemme laskettaisiin yhteen ja sitten se jaettaisiin puoliksi. Tosin mikäli jompikumpi olisi perinyt sellaista omaisuutta, jonka antaja on aikoinaan merkinnyt perijän avio-oikeuden ulkopuoliseksi, sitä ei laskettaisi mukaan. Sellaista meillä ei kuitenkaan ole.

Jos erotessa kävisi ilmi, että minulla olisi miestäni enemmän rahaa pankkitililläni tai sijoituksissani, joutuisin maksamaan hänelle tasinkoa sen verran, että omaisuutemme jakaantuisi kahtia.

– Riitoja aiheutuu avioliitossa ja sen päättymisen jälkeen siitä, etteivät aviopuolisot ole sopineet, mitä kukin kustantaa, Svahn sanoo.

Huomaan, että oikeastaan saattaisi olla helpointa tehdä nyt avioehto, jonka mukaan molemmat saavat pitää omat omaisuutensa. Tällöin on kuitenkin erityisen tärkeää, että yhteinen omaisuus, kuten asunto, on kirjattu molempien nimiin.

Entäpä elatusasiat? Meillä on yksi lapsi, ja mikäli minut merkattaisiin hänen lähivanhemmakseen, saisin yksinhuoltajana hänestä maksettavan vajaan 150 euron korotetun lapsilisän ja muut mahdolliset tuet.

Kuvaan astuisi mahdollisesti myös elatusapu. Ensin pitää laskea lapsen elatustarve, eli paljonko rahaa hänen ruokaansa ja muihin kuluihin menee arviolta kuussa. Se onnistuu esimerkiksi elatuslaskuri.fi-osoitteessa. Laskurin mukaan 2-vuotiaamme kohdalla summa olisi 434 euroa kuussa. Laskuri ehdottaa, että mieheni maksaisi minulle 235 euroa kuussa. Summa on kuitenkin vain suuntaa antava, ja se selviäisi vasta elatusapusopimuksessa.

Euromäärä riippuu muun muassa vanhempien tuloista sekä siitä, kuinka vanha lapsi on ja kuinka paljon hän viettää aikaa kummankin vanhemman luona.

– 500 euroa on suurin summa, jonka käräjäoikeus vielä hyväksyy elatusavuksi, Svahn sanoo.

Jos mieheni olisi varaton, Kela voisi maksaa minulle reilut 150 euroa elatustukea kuussa.

Riittäisivätkö rahat arjen menoihin?

Kun asumiskuviot ja elatus olisi sovittu, pitäisi selvitä vielä arjen menoista. Tilastokeskuksen mukaan kahden aikuisen lapsiperheellä menee elintarvikkeisiin kuussa keskimäärin 628 euroa. Yksinhuoltajatalous kuluttaa elintarvikkeisiin 349 kuussa, eli enemmän kuin pariskuntana menisi.

Kokeilen simuloida menojani sinkkuna Penno-laskurin avulla ja vertaan niitä nykyisiin menoihini. Laskeskelen, että sinkkuna minulla menisi ruokaan noin 100 euroa enemmän kuussa, sillä usein ruokien pakkauskoot ovat tehty perheellisille.

Vuositasolla juoksevissa kuluissa rahaa menisi enemmän ainakin vakuutuksiin, nettiin, sähköön ja suoratoistopalveluihin, sillä en voisi enää jakaa niitä miehen kanssa. Kyse on muutamista sadoista euroista. Minun pitäisi alkaa katsoa siis tarkemmin, mitä ostan, ja pohtia, onko lounasta varaa syödä ulkona.

Myös lomailu on sinkkuna kalliimpaa kuin suhteessa: usein yhden ja kahden hengen hotellihuoneiden hintaero on olematon.

Erossa myös huonekalut pitäisi jakaa, joten uusiin tavaroihin joutuisi pakostakin käyttämään rahaa. Onneksi nykyään netin kierrätysryhmistä on mahdollista saada tavaroita melko edullisesti.

Voisin erota, mutta...

Tällainen erolla leikitteleminen voi kuulostaa eron läpikäyneistä ihmisistä julmalta. Ero on usein suuri tragedia, eikä siitä kannata puhua kepeään sävyyn.

Rahat riittää! -hankkeen koordinaattori Erkki Ukkola Martoista on sitä mieltä, että eroon kannattaa kuitenkin jollain tasolla varautua, vaikkei olisikaan mitään aikeita erota.

– Ajatus voi kuulostaa epäromanttiselta, eikä etenkään suhteen alkuvaiheen pinkissä pilvessä tee mieli miettiä sitä, että jos suhde ei toimikaan.

Mutta fakta on, että esimerkiksi vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa, eli lähes 40 prosentin todennäköisyydellä ensimmäinen avioliitto päättyy eroon.

Ajatusleikkini osoittikin minulle kaksi asiaa: Jos eroaisin, joutuisin muuttamaan huomattavasti edullisempaan asuntoon ja laskemaan elämänlaatuani jonkin verran. Toisaalta, minulla olisi kyllä varaa erota, joten minun ei tarvitse olla avioliitossani vain rahan takia.

Se on oikeastaan aika romanttinen ajatus.

Lähteitä: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan. Jay Zagorsky: Marriage and Divorce’s Impact on Wealth.   Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisten digissä 08/2018.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?