Asianajaja listaa, missä tilanteissa avioehto kannattaa ja missä ei – on myös olemassa vähemmän käytetty vaihtoehto, jota moni ei tunne - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Asianajaja listaa, missä tilanteissa avioehto kannattaa ja missä ei – on myös olemassa vähemmän käytetty vaihtoehto, jota moni ei tunne

Avioehto ei ole välttämätön kaikille, mutta eron tullen se voi selkeyttää raha-asioita. Avioehdon voi tehdä myös porrastetusti.

Paras hetki tehdä avioehto on ennen naimisiinmenoa, mutta myöhemminkin ehtii, jos molemmat niin haluavat.

28.1. 18:00

Avioliitto solmitaan tietenkin loppuelämää varten, mutta elämä on epävarmaa. Tilastojen mukaan neljä kymmenestä ensimmäisenä solmitusta avioliitosta päättyy eroon.

Ei siis ole ihme, että moni miettii jo avioituessaan, pitäisikö avioehto tehdä – ihan vain varmuuden vuoksi.

Mutta kenelle ja millaisissa tilanteissa avioehdosta ylipäänsä on hyötyä? Perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja Sanna Svahn kertoo, milloin avioehto kannattaa ja milloin välttämättä ei.

Avioehto voi olla hyvä idea, jos...

  • Odotat minkäänlaista perintöä tai tavallista suurempaa lahjaa. Ilman avioehtoa perintönä saamasi mökki tai vanhempiesi kodin myynnistä saamasi rahat voivat pahimmassa tapauksessa mennä puolisolle, kun liitto päättyy.

  • Sinulla on oma yritys tai mietit sellaisen perustamista. Yritystoiminnan jatkumisen kannalta avioero voi olla hankala juttu, jos avioehtoa ei ole.

  • Puolisosi on ylivelkaantunut. Erotilanteessa olet laskennallisesti varakkaampi kuin pahasti velkaantunut puolisosi, vaikka eläisit kädestä suuhun ja puolisollasi olisi iso palkka. Erotessa saattaisit joutua maksamaan tasinkoa puolisollesi, vaikka et itsekään olisi varakas.

  • Sinulla on merkittävästi enemmän omaisuutta kuin puolisollasi. Jos olet suhteessasi varakkaampi osapuoli, avioehto pitää sinut sellaisena eron sattuessakin.

  • Sinulla on lapsia aiemmista suhteista. Jos uusperheessä tulee ero, avioehto selkeyttää asioita.

  • Ette pysty lainkaan puhumaan raha-asioista.

Svahn vinkkaa porrastetusta avioehdosta, joka voisi sopia monelle, mutta on toistaiseksi vähän käytetty vaihtoehto.

Porrastettu avioehto voi olla esimerkiksi tällainen: Jos liitto kestää alle 5 vuotta, avio-oikeutta toisen omaisuuteen ei ole, eli rahoja ja omistuksia ei mitenkään tasata eron sattuessa. Jos liitto kestää 5–10 vuotta, on puolisoilla avio-oikeus 50 prosenttiin omaisuudesta. Jos liitto kestää yli 10 vuotta, kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista.

Avioehtoa ei tarvita, jos...

  • Avioidutte nuorina niin, ettei kummallakaan ole omaisuutta, suuria perintöjä odotettavissa tai aikeita ryhtyä yrittäjäksi, ja avioliitossa teillä on yhteiset rahat.

Avioehto ei välttämättä ole hyvä idea, jos...

  • Puolisollasi on merkittävästi enemmän omaisuutta kuin sinulla.

  • Olette olleet pitkään naimisissa, ja nyt puolisosi on alkanut yllättäen puhua avioehdosta. Tällöin avioehtoon ei kannata suostua.

  • Olet ollut tai aiot olla pitkään kotona lasten kanssa sillä aikaa, kun puolisosi kartuttaa omaisuutta töissä.

Vaikka avioehdon tekisi, siihen ei ole pakko vedota avioerotilanteessa. Eroon liittyvät raha-asiat voi hoitaa valitsemallaan tavalla, jos se onnistuu sovussa puolison kanssa.

Jos taas avioehto johtaisi kohtuuttomaan tilanteeseen – esimerkiksi niin, että olisi pitkän liiton jälkeen erossa jäämässä puille paljaille oltuaan vuosikaudet kotona lasten kanssa – voi vaatia sovittelua ja avioehdon kohtuullistamista.

Avioliitto päättyy aina

Avioehtoa miettiessä kannattaa pitää mielessä, että jos liitto ei pääty eroon, se päättyy jommankumman kuolemaan. Svahnin mukaan avioehto tehdäänkin yleisimmin vain eron varalle.

Täysin poissulkeva avioehto, jossa kummallakaan ei ole mitään oikeutta toisen omaisuuteen, voi tuottaa ongelmia puolison kuollessa. Leskelle saattaa silloin jäädä pelkkä asumisoikeus yhteiseen asuntoon, eikä aina sitäkään.

– Jos on täysin poissulkeva avioehto, silloin kannattaa testamentilla tukea puolison asemaa, Svahn sanoo.

Erityisesti uusperheille Svahn suosittelee avioehdon lisäksi testamenttia.

– Uusperheissä puolison lapsia harvemmin kiinnostavat lesken oikeudet. Oman vanhemman kuoltua omaisuus halutaan mahdollisimman pian jakoon, ja leski ulos pesästä keinolla millä hyvänsä. Testamentilla voidaan vahvistaa lesken oikeuksia.

Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisten verkkosivuilla helmikuussa 2020.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?