Emilia, 26, halusi hyödyntää osaamistaan ja pani Instagram-tilin ja nettisivut pystyyn – kevytyrittäjyys ja muut työelämän trendit, joista sinunkin on hyvä olla tietoinen vuonna 2021

Olen vain täällä töissä -asenne ei enää riitä. Selvitimme, mitkä ovat työelämän trendit juuri nyt.

Emilia Olkoniemi tekee kevytyrittäjänä töitä noin kymmenen tuntia viikossa. Lisäksi hän käy osa-aikatyössä ja opiskelee.

29.12.2020 7:00

Trendi numero 1: Yritys vai kevytyrittäjyys?

Viime vuosina mainoksissa on hehkutettu taajaan kevytyrittäjyyttä. Mistä siinä on kyse?

Kevytyrittäjyys eroaa varsinaisesta yrittäjyydestä siten, että henkilöllä ei ole rekisteröityä yritystä, vaan hän toimii ikään kuin palkkasuhteessa laskutuspalveluun. Toiminta on sikäli yrittäjämäistä, että kevytyrittäjä päättää itse työajoistaan ja huolehtii työvälineistään, asiakashankinnasta ja niin edelleen. Kirjanpito ja laskutus hoituvat oman yrityksen sijaan laskutuspalvelun kautta.

Oululainen Emilia Olkoniemi, 26, aloitti elokuussa kevytyrittäjänä, koska halusi päästä hyödyntämään kertynyttä HR-osaamistaan. Palkkatyökseen Olkoniemi tekee markkinointia ja asiakaspalvelua. Kevytyrittäjänä hän tarjoaa nyt myös sparrausta työnhakuun: auttaa esimerkiksi hakemusten teossa ja CV:n viilaamisessa.

– Halusin auttaa työnhakijoita konkreettisesti, koska työnhakua ei ole tänä päivänä tehty erityisen helpoksi. Kevytyrittäjyys tuntui parhaalta vaihtoehdolta, koska pystyin aloittamaan sen periaatteessa sormia napsauttamalla. Lisäksi se tarjoaa vapautta ja vastuuta, mikä sopii minulle, Olkoniemi kertoo.

Ensi töikseen Olkoniemi pisti pystyyn Instagram-tilin ja nettisivut palvelulleen. Asiakkaita on ollut, ja Olkoniemi tekee töitä kevytyrittäjänä keskimäärin kymmenen tuntia viikossa.

Kevytyrittäjyys kasvattaakin nyt suosiotaan juuri toimistotyötä tekevien keskuudessa.

– Perinteisesti on ajateltu, että siistejä sisätöitä tehdään nimenomaan palkkasuhteessa. Nykyään on yhä tyypillisempää, että erilaisissa tukifunktioissa, kuten viestinnässä ja HR:ssä, toimii henkilö konsulttifirmasta tai kevytyrittäjänä, sanoo rekrytointikouluttaja Juho Toivola.

Toivola muistuttaa, että laskutuspalvelut vievät aina siivun kevytyrittäjän ansioista.

– Moni voisi ihan hyvin perustaa oman toiminimen, tehdä samaa ja saada isomman osuuden rahasta itselleen.

Olkoniemelläkin kävi mielessä sivutoiminen yrittäjyys, mutta kevytyrittäjyys tuntui paremmalta valinnalta osa-aikatyön ja avoimen yliopiston oheen. Jos toimintaan on jossain vaiheessa nykyistä enemmän aikaa, hän saattaa heittäytyä päätoimiseksikin yrittäjäksi.

– Minulle helppous ja se, ettei tarvitse käydä läpi byrokratiaa oli ykkösjuttu, eikä minua häiritse, että tuloista lähtee pieni osuus. Varsinkin, kun olen saanut laskutuspalvelulta paljon tukea.

Laskutuspalvelun kautta Olkoniemi kokee saaneensa aloittelevalle toimijalle tärkeää näkyvyyttä esimerkiksi blogikirjoituksen ja somen muodossa. Se on toki ollut samalla markkinointia myös laskutuspalvelulle.

– Olen ollut tyytyväinen tähän komboon. Tunnen tekeväni yrittäjänä töitä, mutta saan apua siihen, mikä tuntuu vaikealta, eli paperiasioihin, Olkoniemi sanoo.

Trendi numero 2: Luo oma urapolkusi

Oletko miettinyt, mitä haluat uraltasi? Ja mitä tavoitteidesi saavuttaminen edellyttää? Jos et, niin kannattaisi.

– Toisin kuin ehkä saattaisi luulla, työnantajilla ei ole aavistustakaan siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Ne ihmiset pärjäävät, joilla on oma suunnitelma, sanoo rekrytointikouluttaja Juho Toivola.

Se tarkoittaa, että ”olen vain töissä täällä” -asenne riittää yhä harvemmin. Enää ei voi tuudittautua luottamaan, että työnantaja kyllä kouluttaa uusiin tehtäviin, kun siihen on tarvetta. Vaikka olisi palkkatyössä, pitää itse tietää, mitä haluaa urallaan, ja myös ottaa konkreettisia askeleita sitä kohti.

Työnantaja voi kyllä tukea päämäärien saavuttamisessa. Kun tietää, mitä haluaa, voi neuvotella vaikkapa tehtävien tuunaamisesta uuteen, toiveita tukevaan muotoon.

Trendi numero 3: Palkkakuilu kasvaa

Jos keskiluokka määritellään tulojen perusteella, siihen kuuluu koko ajan pienenevä joukko suomalaisia. Keskituloisten määrä on jo pienentynyt alle puoleen, ja palkkatyöt ovat jakautumassa yhä voimakkaammin ääripäihin. Toiset tekevät huonosti palkattua rutiinityötä, toiset taas korkeasti palkattuja asiantuntija- ja työnjohtotehtäviä.

Keskipalkka on tyypillisesti pyörinyt 3000 euron kieppeillä, mutta tämän ansiotason työpaikkoja on tarjolla yhä vähemmän.

Kahtiajako johtuu teknologisesta kehityksestä ja yritysten tehostamispyrkimyksistä. Valmistavan teollisuuden kaltaisilla aloilla moni työvaihe on jo nyt automatisoitunut. Rutiinihommista pyritään eroon suoraviivaistamalla toimintaa ja ulkoistamalla tehtäviä.

Saattaakin olla, että tulevaisuuden keskiluokan muodostavat itsensä työllistävät ihmiset: yrittäjät, freelancerit ja niin edelleen.

Palvelukseen halutaan (tai sitten ei)

Näissä ammateissa on lähitulevaisuudessa suurin osaajapula:

  1. Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lähihoitajat

  2. Sosiaalityön erityisasiantuntijat

  3. Kuulontutkijat ja puheterapeutit

  4. Lääkärit ja hammaslääkärit

  5. Lastentarhanopettajat

  6. Psykologit

  7. Erityisopettajat

  8. Bioanalyytikot (terveydenhuolto)

  9. Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät

  10. Kodinhoitajat (kotipalvelutyö)

  11. Sovellussuunnittelijat

Näihin ammatteihin taas on eniten ylitarjontaa:

  1. Yleissihteerit

  2. Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat

  3. Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit ja hatuntekijät

  4. Matkatoimistovirkailijat

  5. Graafiset ja multimediasuunnittelijat

  6. Hotellin vastaanottovirkailijat

  7. Johdon sihteerit ja osastosihteerit

  8. Huonekalupuusepät

  9. Toimittajat

  10. Tuote- ja vaatesuunnittelijat

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinohallinnon ammattibarometriin, mutta joitakin ammatteja on yhdistelty.

Konttorirotista kotihiiriksi?

Koronavuonna se on nähty: monissa tehtävissä työnteko onnistuu vallan hyvin myös etänä. Vaikka tautitilanne ennen pitkää helpottuu, täysin entiseen tuskin palataan koskaan. Yritykset varmasti pohtivat toimitilojaan myös tehostamisen kannalta: tilat ovat usein firmojen suurin kuluerä henkilöstön jälkeen.

Muutokseen liittyy monta avointa kysymystä. Miten huolehditaan vaikkapa työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista, kun työntekijät ovat ripoteltuina kuka missäkin?

Työmatkustamisessa vedetään luultavasti aiempaa tiukempaa linjaa: asiakkaan luo lähdetään vain, jos siitä on aidosti lisähyötyä. Toimistolle reissaamisesta sen sijaan tuskin luovutaan ihan heti. Yritykset kokevat yhä tärkeäksi, että omat työntekijät pääsevät ainakin tarvittaessa pikaisestikin paikalle.

Vielä on siis matkaa siihen, että vaikkapa helsinkiläisyrityksiin olisi ihan yhtä tavallista palkata ihmisiä Sodankylästä kuin Vantaalta.

Nousussa:

  • Kotitoimistot

  • Intohimoammatit

  • Itsensä työllistäminen

Laskussa:

  • Hierarkiat

  • Keskipalkka

  • Ysistä viiteen

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?