Minnan mies tuhlasi kymppitonnin salaa yhteisistä rahoista – naiset kertovat, millaista on taloudellinen pettäminen

Jos kumppani käyttää yhteisiä rahoja salaa omiin tarkoituksiin, olo voi tuntua petetyltä. Taloudellinen uskottomuus saattaa rikkoa luottamuksen suhteessa siinä missä perinteinenkin pettäminen.

25.12.2020 18:00

Kun Laura, 35, ja hänen aviomiehensä tapasivat 11 vuotta sitten, Laura oli huoleton rahankäyttäjä. Hänestä raha oli sitä varten, että siitä nautitaan.

Parin taloudet sulautuivat yhteen jo suhteen alussa. Se oli helpompaa, koska jompi kumpi köyhäili aina vuorostaan opiskelijastatuksella. Kun rahat olivat yhteiset, oli mahdollista asua kivassa vuokrakodissa, matkustella ja ottaa lopulta asuntolaina.

Vuosien varrella Lauran mies alkoi kiinnostua säästämisestä. Kun hän välillä laittoi rahaa säästötilille, siitä saattoi tulla riita. Säästäminen ei napannut Lauraa yhtään – silloinhan jäi vähemmän käyttörahaa. Viisi vuotta sitten mies mainitsi ohimennen rahastosijoituksistaan.

– Olin että hetkinen. Sinulla on jotain jemmarahoja omalla nimelläsi?

Laura suuttui.

– Olin kateellinen, kun havahduin siihen, että hänellä on säästöjä ja sijoituksia ja minulla ei ole yhtään mitään.

Laura oli tuolloin hoitovapaalla. Erityisesti häntä suututti se, että mies oli alkanut sijoittaa tilanteessa, jossa perheessä oli vain yhden ihmisen tulot. Lauran mielestä miehellä ei ollut käsitystä esimerkiksi lapsen tarpeista. Mitä jos rahat eivät riittäisi vaikkapa talvihaalarin hankintaan, kun ne oli hassattu sijoituksiin?

– Hän oli laittanut rahaa korkean riskin rahastoihin vähistä yhteisistä rahoistamme. Sama kuin olisi harrastanut uhkapelejä selkäni takana!

Laurasta tuntui siltä kuin häntä olisi petetty.

Ei vain pelkkää rahaa

Voiko uskottomuus parisuhteessa olla myös taloudellista? Taloudellinen pettäminen ei ole mikään vakiintunut termi, mutta sellaisesta voi puhua, kun toinen tekee parisuhteessa rahaan liittyviä tekoja kumppaninsa selän takana. Taloudellista uskottomuutta voi olla esimerkiksi se, että kumppani käyttää yhteisiä varoja salaa omiin tarkoituksiinsa. Tai sitten hän voi pitää omaa omaisuuttaan salassa ja antaa toisen maksaa yhteisestä elämästä enemmän kuin olisi reilua. Tai kumppani voi vaikka jättää oman osuutensa asuntolainasta maksamatta eikä kerro siitä. Hänellä voi olla myös omia velkoja, joita salaa.

Tapoja olla taloudellisesti uskoton voi olla monenlaisia, mutta yhteistä niille on se, että ne voivat tehdä särön luottamukseen siinä missä perinteinenkin pettäminen.

Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja, psykologi ja paripsykoterapeutti Suvi Laru tunnistaa ilmiön, mutta hän puhuisi pettämisen sijasta mieluummin ”taloudellisesta epäluottamuksesta”.

Joskus epäluottamuksen syntymiseen voi liittyä myös taloudellista väkivaltaa. Se voi tarkoittaa rahaan liittyvää kontrollointia: esimerkiksi toisen rahojen käyttöä ilman lupaa, rahankäytön rajoittamista tai sitä, että toinen ei saa osallistua taloudellisiin päätöksiin. Taloudellinen väkivalta taas punoutuu henkiseen väkivaltaan.

 Laura suuttui tajutessaan, että miehellä oli säästöjä ja sijoituksia, mutta hänellä ei ollut mitään.

Larun mukaan raha ei ole parisuhteessa koskaan ”vain rahaa”. Talouskysymykset ovat olennainen osa parisuhteen arkea, ja siksi niistä pitää puhua.

Mitä ajattelemme rahasta? Mitä toivomme sen suhteen? Mitä tapoja meillä on pyörittää arjen taloutta? Mitä tarvitsemme ja haluamme?

– Avoin keskustelu rahasta jo suhteen alussa voi mahdollisesti estää taloudellisen epäluottamuksen synnyn.  Suhteen kannalta on tärkeää, että yhteisiin sopimuksiin voi luottaa. Parisuhteessa pitäisi olla turvallinen olo, myös taloudellisesti, Laru sanoo.

Jos raha-asioihin liittyy epäluottamusta tai sen pelkoa, se heijastuu nopeasti parisuhteen vuorovaikutukseen. Raha-asioissa petettyä voi mietityttää, ollaanko suhteessa tasa-arvoisia.

– Kun toinen loukkaa yhteistä visiota arjesta ja tulevaisuudesta, voi siitä seurata vahva luottamuspula. Suhteessa, jossa on jaetut rahat, tulisi olla luottamus siitä, että taloudellisestikin etenemme parina kohti yhteistä hyvää.

Mutta se, mikä on yhdelle rahapetturuutta, ei välttämättä ole sitä toiselle. Niin kauan kuin yhteisestä taloudesta tai parisuhteen sisäisistä käytännöistä ei ole sovittu, saa jokainen periaatteessa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa.

Larun mukaan jokainen kokee ihan perinteisenkin uskottomuuden eri tavoin. Näin ollen skaala on laaja myös siinä, mikä voidaan kokea taloudelliseksi uskottomuudeksi.

– Hyvinkin pieni juttu voi olla toiselle suuri asia, jonka takia menettää luottamuksen, mutta toinen ei välttämättä ajattele sitä samalla tavalla.

Kun kymppitonni katosi

Minna, 50, oli hoitamassa raha-asioita verkkopankissa, kun avomies huikkasi olan takaa, että älä ihmettele, olen ottanut yhteiseltä lainanhoitotililtä 10 000 euroa.

Minnalla ja hänen miehellään oli aluksi ollut omat asunnot ja asuntolainat. Kun he ostivat uuden yhteisen kodin, he ottivat yhteisen lainan ja perustivat sitä varten yhteisen lainanhoitotilin, johon kummallakin oli käyttöoikeus.

Mies kertoi, että oli käyttänyt kymppitonnin maksaakseen oman vanhan asuntolainansa pois. Vaikka tili oli yhteinen, mies oli tallettanut sinne enemmän rahaa, koska hänellä oli suuremmat tulot.

– Minulla ei ollut mitään syytä olla uskomatta, mitä hän sanoi. Tiesin, että hänellä oli sen suuruinen laina maksamatta, Minna sanoo.

 Avoin keskustelu voi estää epäluottamuksen synnyn.

Tietysti olisi ollut kiva, jos mies olisi kertonut suunnitelmastaan etukäteen. Minna oli ollut kotona hoitovapaalla muun muassa miehen matkustelua vaativan työn vuoksi.

Suhteessa kaikki oli yhteistä eikä koskaan laskettu, kuka maksoi mitäkin. Rahasta ei tarvinnut riidellä.

Pari vuotta myöhemmin Minnalle ja miehelle tuli ero. Kun lasten elatusmaksuja räknättiin, mies perusteli omien menojensa avulla, minkä verran voi niitä maksaa. Yksi kuukausittainen menoerä oli hänen oma vanha asuntolainansa. Hän ei ollut käyttänyt yhteiseltä tililtä siirtämäänsä kymppitonnia sen maksamiseen.

Minnalle oli selvinnyt muitakin asioita, joista ex-kumppani oli valehdellut. Siksi hän ei ollut hirveän yllättynyt asiasta. Silti tuntui, että hänelle oli valehdeltu ja häntä oli petetty.

Minna ei tiedä tänäkään päivänä, mihin tarkoitukseen kymppitonni katosi. Eron jälkeen mies siirsi samaiselta tililtä itselleen vielä lähes toiset 10 000 euroa. Avopari ei ollut vielä ehtinyt tehdä taloudellista eroa, ja lakimies sanoi, että Minna olisi voinut tehdä saman, jos vain olisi ehtinyt ensin.

Esteet avoimuudelle?

Jos paljastuu, että kumppani on käyttänyt yhteisiä rahoja salaa omiin tarkoituksiin, asian voi yrittää keskustella läpi kahden kesken, Suvi Laru sanoo. Ainakin, jos asia ja summa on suhteellisen pieni. Suuremmissa ongelmissa voi kääntyä ammattilaisten puoleen. Talousalan ammattilainen voi auttaa ratkomaan rahaan liittyvää ongelmaa, terapeutti luottamuspulaa.

Larun mukaan jo pelkkä keskustelu kumppanin kanssa voi avata monia solmuja. Ongelman takana voi olla erilainen ajattelutapa rahasta ja siitä, mihin sitä käytetään. Onko epäluottamus herännyt esimerkiksi siitä, että toinen on pistänyt yhteiseltä tililtä rahaa osakkeisiin? Teko voi tuntua loukkaavalta, jos itse pitää asunnon ostamista ainoana oikeana tapana kerryttää varallisuutta.

 Jos itsellä on vaikeuksia puhua rahasta, kannattaa miettiä, miksi.

– Siksi kannustan avoimuuteen. Mitkä asiat ovat voineet olla teon taustalla? Onko kumppani jopa voinut ajatella yhteistä hyvää, mutta tekotapa on väärä ja asiasta ei ole päästy keskustelemaan yhdessä? Laru kysyy.

Mutta mitä jos toinen osapuoli on sulkeutunut simpukka raha-asioissa, ja niistä tulee siksi suhteessa epäilyksen aihe?

Laru kehottaa miettimään, mikä mahtaa olla este avoimeen keskusteluun rahasta.

– Olemme kaikki erilaisia ihmisiä, ja meillä jokaisella on erilainen tausta. Jollakin voi olla siellä taloudellista hyväksikäyttöä, toinen on saattanut tulla petetyksi, eikä siksi uskalla luottaa. Kyseessä voi olla suuriakin haavoja, joita pitäisi lähteä avaamaan.

Jos itsellä on vaikeuksia puhua raha-asioista kumppanille, kannattaa miettiä, miksi. Toiminko raha-asioissa jonkin mallin mukaan? Vai enkö ylipäätään osaa jakaa omia tarpeitani ja toiveitani?

Ei sittenkään rikos

Lauralle selvisi pian, ettei aviomies ollut tarkoituksella pimittänyt sijoituksiaan. Hän oli kertonut niistä jo aiemmin, Laura ei vain muistanut sitä. Nuorempana Laura oli itse perinyt rahastoja. Niiden arvo ehti pienentyä ennen kuin hän myi ne. Lauralle oli jäänyt mielikuva, että sijoittamisessa vain menettää rahansa.

– Minulla oli ennakkoluuloja ja ajattelin, että emme näe miehen sijoittamia rahoja enää koskaan. Jos olisin tiennyt enemmän, en olisi ottanut niin kovia kierroksia.

Lauraa jäi vaivamaan se, että vaikka he elivät miehen alle 3 000 euron palkalla, tämä pystyi silti säästämään summasta. Riidasta tulikin käännekohta.

– Tajusin, että minunkin täytyy muuttaa asennettani rahaan. Oli hyvä juttu, että mieheni oli alkanut sijoittaa, eikä se ollut rikos minua kohtaan.

Laura päätti, että hänkin alkaa säästää. Vähän myöhemmin mies avasi hänelle oman arvo-osuustilin ja selitti, miten rahastot toimivat. Nyt Lauralla ja hänen puolisollaan on omat tilit sekä yhteinen tili, jonne kumpikin siirtää rahaa asuntolainaa ja perheen yhteisiä kuluja varten. Palkkapäivänä kummankin tililtä siirtyy rahaa ensimmäiseksi omille säästötileille ja rahastoihin.

Nyt Laura ajattelee, että parin kommunikaatio ei toiminut aiemmin niin hyvin kuin olisi pitänyt.

Rahasta syntyy silti yhä toisinaan vääntöä. Mies on säästäväisempi, kun taas Laura haluaisi käyttää rennommin rahaa kivoihin juttuihin kuten sisustamiseen.

– Minusta kuulostaa silti absurdilta, että olen joskus saanut riidan aikaiseksi siitä, että toinen on halunnut säästää ja sijoittaa.

Lauran ja Minnan nimet on muutettu.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?