Julia keräsi pulloja 17-vuotiaana lapsensa joululahjaa varten – nyt hän on unelmatyössään, koska sai Facebookissa yllättävän tarjouksen - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Julia keräsi pulloja 17-vuotiaana lapsensa joululahjaa varten – nyt hän on unelmatyössään, koska sai Facebookissa yllättävän tarjouksen

26-vuotias Julia Lundgrén eli ennen toimeentulotuella ja äitiyspäivärahalla. Nyt hän on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa hänen ei tarvitse laskea jokaista senttiä.

–Äitini on inspiroinut minua paljon. Hän on tehnyt töitä perustamassaan rakennussiivousfirmassa seitsemän päivää viikossa. Olen oppinut häneltä sen, että periksiantamattomuus vie pitkälle, sanoo Julia Lundgrén.

11.12.2020 19:00

Espoolainen Julia Lundgrén oli 16-vuotias, kun hän muutti omaan kotiin lastenkotivuoden jälkeen. Samaan aikaan hän huomasi olevansa raskaana.

– Kuvittelin silloin, että olin löytänyt elämäni rakkauden. Mutta ensirakkauteni ei kestänytkään, ja jäin yksinhuoltajaksi 17-vuotiaana, Julia kertoo Me Naisille.

Julia myöntää, että raha oli tuolloin tiukassa: hän eli toimeentulotuella ja äitiyspäivärahalla. Hän kävi vaunulenkeillä ja keräsi samalla pulloja.

– Minulla oli köyhä lapsuus ja haaveilin omasta barbietalosta. Päätin, että tyttäreni saisi sellaisen. Otin muovipussin aina mukaan ja keräsin vuoden ajan kaikki pullot, jotka näin. Lopulta sain ostettua noin 230 euron talon joululahjaksi.

Kun tytär täytti vuoden, Julia meni töihin äitinsä rakennussiivousyritykseen. Hän teki siellä pitkiä päiviä siivoojana ja opiskeli vapaa-ajalla kieliä.

– Peruskoulussa en jaksanut opiskella mitään. Olin kapinoiva teini ja lopetin koulut kutosen keskiarvolla. Mutta myöhemmin huomasin, että olen kielellisesti lahjakas ja kielet alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Yhden lukukerran jälkeen muistan uudet sanat ja asiat vielä vuosienkin päästä.

”Haluan lapseni näkevän maailmaa”

Vuoden 2019 alussa Julia oli väsynyt siivoamiseen. Hän työskenteli työnjohtajana ja teki vuorotyötä. Muutama vuosi aiemmin hän oli saanut pojan, jolla oli todettu kehitysvamma.

– Työnjohtotehtäväni ja pitkät päivät eivät näkyneet palkassani enkä voinut enää edetä urallani. Halusin tehdä jotain ihan muuta. Avauduin tilanteestani Facebookissa ja pian yksi nainen otti yhteyttä. Hän tarjosi minulle tulkkaustöitä.

Nyt Julia, 26, on työskennellyt tulkkina 1,5 vuotta. Tulkkipalveluita hän tarjoaa viron, ruotsin ja englannin kielellä.

Tänä syksynä hän aloitti myös osa-aikatyön kielten opettajana.

– Tulkeille maksetaan palkkaa 30–60 euroa tunnissa. Kahdessa tunnissa tienaan sen, mitä sain raksalla kahdeksassa tunnissa. Teen tulkin töitä kahdelle toimistolle ja suurimmaksi osaksi etänä.

 Työnjohtotehtäväni ja pitkät päivät eivät näkyneet palkassani enkä voinut enää edetä urallani. Halusin tehdä jotain ihan muuta.

Saksa, espanja, venäjä, georgia, japani… Julian lista on pitkä, kun hän luettelee opiskelemiaan kieliä.

– Haluaisin osata maailman kaikki kielet.

Hän käyttää tällä hetkellä keskimäärin kymmenen tuntia viikossa japanin kielen opiskeluun.

– Heti kun matkustusrajoitukset poistuvat, matkustan Japaniin. Siellä en ole vielä käynyt. Viime vuonna kiersin 12 maata ja olen käynyt yhteensä yli 30 maassa aikuisiällä.

– Nyt säästän rahaa matkustamista varten. Haluan, että lapseni saavat nähdä maailmaa. Lapsuudessani en itse päässyt matkustelemaan.

Julian yksi lempimaista on Georgia, jossa tämäkin kuva on otettu.

”50 euroa viikossa perheen ruokiin”

Julia kertoo, että hän on nyt ensimmäistä kertaa sellaisessa onnellisessa tilanteessa, jossa hänen ei tarvitse laskea jokaista kuluttamaansa senttiä.

Kun hän avautui äskettäin raha-asioistaan Facebookin Naistenhuone-ryhmässä, sai hän kymmeniä kommentteja, joissa kehuttiin hänen asennettaan. Monet kiittelivät toivosta, jota hänen tarinansa luo vastoinkäymisten keskellä.

Vaikka Julialla on nyt enemmän rahaa käytössään kuin yhdeksän vuotta sitten, hän pyrkii elämään säästeliäästi.

Joka päivä hän tarkkailee rahankäyttöään. Hän metsästää alennusruokia iltayhdeksän jälkeen paikallisesta marketista sekä hankkii syötävää myös ResQ-sovelluksen kautta.

Jos Julia näkee ulkona pantillisia pulloja, hän kerää edelleen ne pois kadulta lojumasta.

– Olen yhä tarkka budjetoija. Vuoden alussa huomasin, että meillä meni rahaa hukkaan, kun laitoimme ruokaa roskiin, joten loin uuden suunnitelman. Nyt käytämme viikossa 50 euroa kolmen ihmisen ruokiin.

Julia asuu Espoossa tyttärensä ja miehensä kanssa.

– Poikani muutti isälleen, jotta saimme turvattua molemmille lapsille parhaan mahdollisen lapsuuden.

”Koulutus helpottaisi monia asioita”

Unelma-ammatissaan Julia kokee olevansa jo nyt, mutta hän haluaisi työskennellä joskus vielä esimerkiksi oikeustulkkina.

– Olen tehnyt monia virheitä, mutta kadun vain sitä, että en opiskellut nuorempana. Tulin raskaaksi eikä koulunkäyntiin ollut mahdollisuutta.

– Lasten ei kuulu saada lapsia, mutta olen kasvanut paljon niistä ajoista ja tiedän nyt, mitä haluan elämältäni. Jos minulla olisi toisen asteen koulutus, se helpottaisi monia asioita, Julia pohtii.

 Enhän minäkään pyydä siivoojaa tulemaan ilmaiseksi kotiini.

Toisinaan Juliaa harmittaa, kuinka aliarvostettua tulkkien työ on Suomessa. Häneltä pyydetään usein ilmaisia käännöksiä.

– Enhän minäkään pyydä siivoojaa tulemaan ilmaiseksi kotiini.

– Olen täysin itseoppinut tulkki ja työni vaatii kovaa paineensietokykyä. Tulkkaustilanteessa täytyy keskittyä sataprosenttisesti ja sulkea muut asiat pois. Alussa jäin välillä miettimään, mitä käännän ja ne asiat vaikuttivat myös yöuniini.

Kerro tarinasi

Oletko tehnyt muutoksen urallasi tai onko sinulle tapahtunut työelämässä jotain suurta ja yllättävää?

Jos haluat kertoa tarinasi ja esiintyä omalla nimelläsi, lähetä sähköpostia annakaisa.vaaraniemi(a)sanoma.com

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?