Kaj ei maksa Sadun raejuustoja, Hanna ja Thomas panevat kaiken puoliksi – kaksi paria kertoo, miten parisuhteessa jaetaan tulot ja menot - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Kaj ei maksa Sadun raejuustoja, Hanna ja Thomas panevat kaiken puoliksi – kaksi paria kertoo, miten parisuhteessa jaetaan tulot ja menot

Asiantuntijan mukaan suomalaisilla pareilla on pääsääntöisesti neljä tapaa jakaa yhteiset menot suhteessa. Tasajako ei välttämättä ole toimivin malli. – Minä maksan vesilaskusta kolmasosan ja Kaj kaksi kolmasosaa, Satu kertoo.

Thomas ja Hanna ovat jakaneet arjen kulut tähän asti tasan. Nyt järjestely muuttuu, kun Hanna alkaa opiskella. Kuva: Mikko Hannula­

26.10.2020 10:40

Ensimmäiset viisi vuotta ei ollut niin tarkkaa, kuka maksaa mitäkin. Silloin Hanna Ojanen, 25, ja Thomas Ketchell, 32, olivat etäsuhteessa. Jos esimerkiksi Hanna lensi Thomaksen luo Yhdysvaltoihin, maksoi Thomas vähän enemmän yhteisiä menoja. Homma toimi toisin päin, kun Thomas oli Suomessa.

Kaksi vuotta sitten Hanna ja Thomas muuttivat yhteen Helsinkiin. Monista kuluista tuli yhteisiä: oli vuokra, ruokaostokset ja huonekalujakin piti ostaa. Pari alkoi jakaa menoja puoliksi. Se tuntui reilulta, koska molemmat olivat töissä ja tulot kutakuinkin yhtä suuret.

Vuokran maksoi Hanna, mutta Thomaksen tililtä siirtyi siitä puolet automaattisesti Hannalle. Lisäksi pari alkoi käyttää Splitwise-sovellusta. Nyt kumpikin syöttää sovellukseen aina summan, jonka on käyttänyt yhteisten kulujen maksamiseen. Näin on helppo seurata, maksaako kumpikin kuukausitasolla yhtä paljon.

Sovellukseen voi perustaa erilaisia ryhmiä, Hannalla ja Thomaksella on ollut niitä kolme. Ruokaan merkitään päivittäiset kauppaostokset, Kissaan lemmikin kulut, ja kolmannen ryhmän nimi on Rakkaus. Sinne tulee merkintä, jos toinen on maksanut vaikka yhteisen ravintolaillallisen.

– Rakkaus on mukava ryhmän nimi. Emme halua olla vain pari, joka ostaa toiselle jäätelön ja laittaa kaksi euroa Splitwiseen, Hanna kertoo.

Jos toinen on maksanut kuun lopussa enemmän kuin toinen, pari ei kuitenkaan ala siirrellä rahaa tililtä toiselle. Seuraavassa kuussa toinen voi yrittää maksaa vastaavasti enemmän. Ero saa tasaantua pikku hiljaa. Se on rennompaa.

– Rahasta ei ole tarvinnut riidellä. Kulujen jakaminen puoliksi on ollut niin selvää ja läpinäkyvää, Thomas sanoo.

 Maksan mielelläni isomman osuuden yhteisistä kuluista.

Nyt systeemiin tulee kuitenkin muutos. Hanna aloitti lokakuun alussa maisteriopinnot ja on seuraavat kaksi vuotta päätoiminen opiskelija. Hänen tulonsa laskevat.

– Laskimme, kuinka paljon suuremmat tulot Thomaksella on kuin minulla. Sitten laskimme, mikä mediaanikulutuksemme kuukaudessa on – vuokra, laskut, ruoka ja kissan kulut. Jaoimme summan erilaisilla prosenttiosuuksilla ja mietimme, mikä tuntuisi meille reilulta tavalta jakaa yhteiset kulut.

Rahaa pitäisi jäädä molemmilla myös omiin kuluihin – myös opiskelijabudjetilla operoivalla Hannalla. Rahaa pitää olla ainakin piilolinsseihin ja thainyrkkeilyyn.

– Kummankin pitäisi saada elää täyttä elämää erilaisista tuloista huolimatta. Se on tärkeää kummankin hyvinvoinnille, Hanna sanoo.

Lopputulos: opiskelujen ajan Thomas maksaa yhteisistä kuluista 70 prosenttia, Hanna 30.

– Maksan mielelläni isomman osuuden yhteisistä kuluista. Tulevaisuudessa roolit voivat olla toisin päin, Thomas sanoo.

Hannasta järjestely tuntuu silti vähän pahalta.

– Feministi minussa itkee. Minulle on ollut tärkeää, että kumpikin tuo yhtäläisen panoksen suhteeseen. Mutta pitkällä tähtäimellä tämä on varmasti hyvä juttu. Olemme nuoria ja on tärkeää, että raha-asioissa on joustoa varsinkin opintojen ja henkilökohtaisen kehityksen suhteen.

Parit, puhukaa rahasta

Suomalaisilla pareilla on pääsääntöisesti neljä tapaa jakaa perheen yhteisiä kuluja, kertoo Suomen Pankin vanhempi neuvoja, kulutustutkija Anu Raijas.

Yksi: Vastuut jaetaan – sinä maksat vuokran, minä ruoat. Kaksi: se maksaa, kenellä on rahaa. Kolme: kulut jaetaan suhteessa tuloihin, ja suurituloisempi maksaa enemmän. Neljä: yhteiset kulut maksetaan tarkalleen puoleksi. Raijas arvelee, että kaksi ensimmäistä tapaa ovat yleisimmät.

LähiTapiolan viime vuonna tekemän kyselyn mukaan neljäsosa on sitä mieltä, että tasajako on paras tapa jakaa perheen yhteiset menot puolisoiden kesken. Yhtä moni näkee, että enemmän tienaavan pitää kantaa suurempi vastuu.

– Pidän itse hyvänä tapaa, jossa yhdessä sovitaan tietyt vastuut. Silloin kummallekin on selvää, miten toimitaan. Luultavasti tapa on myös parille tarkoituksenmukainen – esimerkiksi että se, joka useammin käy ruokakaupassa, maksaa ruoat, Raijas toteaa.

Käytäntöä kuitenkin pitää päivittää, jos tulot muuttuvat.

50/50-jako on helppo ja toimiva, kun parin tuloerot eivät ole suuret. Silloin järjestely on epäreilu, jos pienituloiselle jää selkeästi vähemmän omaa rahaa.

– Usein huonoin on systeemi, jossa se maksaa, jolla rahaa sattuu olemaan. Jokaisen laskun maksaminen pitää sopia erikseen ja voi olla epävarmuutta siitä, onko toisella sitä rahaa oikeasti.

Raijaksen ja Terhi-Anna Wilskan tutkimus Huolenpitoa ja jakamista – rahan ja ajan jakautuminen suomalaisissa lapsiperheissä on jo yli kymmenen vuotta vanha, mutta Raijas arvelee, että sen huomiot ovat yhä päteviä. Heteropareissa suurituloisemmat miehet rahoittavat useammin perheen suuria, kertaluonteisia menoja kuten auton kuluja. Naiset maksavat useimmin ruokakaupassa ja huolehtivat esimerkiksi lasten vaatteista.

 Sopikaa asioista selvästi.

Kolmasosalla pareista oli Raijaksen ja Wilskan tutkimuksessa omat pankkitilit, joita käytettiin vain itse. Neljäsosalla oli omat tilit, joita toisellakin oli oikeus käyttää. Viidesosa luotti yhteistileihin, ja melkein yhtä monilla oli sekä oma että yhteinen tili.

– Naimisissa olevilla on paljon useammin yhteisiä tilejä ja tarkemmin sovittua yhteisten kulujen maksamista. Avopareilla on useammin rahat erillään. Uusperheissä on monesti tärkeää, että kulut pidetään erillään.

Raijaksen vinkki kaikille perhemuodoille on: puhukaa rahasta.

– Sopikaa asioista selvästi. On tärkeää, että jos jomman kumman tulotasoon tulee muutoksia, niin sovitaan uudestaan, miten kulut jaetaan.

Suu siis auki, kun ostetaan asunto, lapsi syntyy, työttömyys uhkaa tai sapattivapaa kiehtoo.

Sadulla ja Kajlla on omat tilit, mutta yhteinen talous. Rahasta ei ole tarvinnut silti koskaan riidellä.­

Juustonsyöjä maksaa

Seinäjoella asuvien Satu Ahteen, 50, ja Kaj Niemen, 46, kahden aikuisen taloudessa arjen kulut maksetaan puoliksi. Pari poikkeustakin on.

– Minä maksan vesilaskusta kolmasosan ja Kaj kaksi kolmasosaa. Hän käyttää enemmän vettä, koska se on hoitoa hänen atooppiseen ihottumaansa, Satu kertoo.

Järjestelyä ehdotti alun perin Kaj; hän myös kasvattaa lihansyöjäkasveja, joiden kasteluun kuluu paljon vettä.

Ruokalaskuakaan pari ei jaa ihan tasan puoliksi. Periaatteena on, että jos toinen ei tykkää syödä jotain, hän ei siitä myöskään maksa. Satu syö esimerkiksi raejuustoa, johon Kaj ei koskisi pitkällä tikullakaan. Satu käy vähän useammin kaupassa, joten hän kerää kuitit talteen ja laskee niistä, paljonko toinen on toiselle velkaa.

Muutoin arki maksetaan puoliksi: vuokra, sähkö, kotivakuutus, isot hankinnat kuten pesukone. Omista pusseista maksetaan harrastukset ja vaatteet. Kajlla on hiukan suuremmat tulot, joten hän on usein se, joka maksaa, jos mennään elokuviin tai ulos syömään. Myös auto on Kajn, joten hän maksaa sen viulut.

Kummallakin on oma tilinsä, eikä yhteisestä ole edes puhuttu. Systeemi on toiminut sen kymmenen vuotta, minkä Satu ja Kaj ovat olleet yhdessä. Rahasta ei ole koskaan tarvinnut riidellä. Eikä joka senttiä kytätä.

–  Jos toisella on paljon laskuja maksettavana, voi toinen silloin maksaa vuokrasta vähän enemmän kuin puolet – ja joskus taas toisin päin. Reilusti sovitaan, miten kaikki maksetaan ja siinä se. Olemme varmaan niin samanlaisia rahankäyttäjiä. Raha on kiva juttu, mutta elämässä on tärkeämpiäkin arvoja.

Jäähän rahaa omaankin käyttöön?

Anu Raijaksen mukaan omasta rahasta on tullut parisuhteessa tärkeämpää kuin aikaisemmin. Rahaa pitää jäädä myös omaan kulutukseen ja oma raha halutaan korvamerkitä. Kehitys on voimistunut 1990-luvun laman jälkeen.

– Ihmisen itsenäisyydelle on tärkeää, että on myös omaa rahaa, jolla voi toteuttaa mieltymyksiään. Myös sosiaalinen ilmapiiri sallii nykyään omien halujen ja tarpeiden tyydyttämisen. 60-vuotias voi ostaa halutessaan moottoripyörän, Anu Raijas kuvaa.

Nyt ensimmäisissä parisuhteissaan olevat nuoret ovat kasvaneet erilaisiksi kuluttajiksi kuin vanhempansa. 2000-luvulla lapset ovat tulleet enemmän osaksi kulutusyhteiskuntaa. Heille on annettu rahaa, ja he ovat oppineet, että voivat hankkia tavaroita myös itse. Kun on pienenä kasvanut itsenäiseksi kuluttajaksi, on sellainen aikuisena puolisonakin.

Viime vuosina naiset ovat innostuneet puhumaan rahasta. Se on Raijaksesta hyvä, sillä tutkimusten mukaan miehet ovat yhä naisia kiinnostuneempia raha-asioista.

Raijas arvelee, että buumin myötä naiset saattavat pitää entistä paremmin huolta siitä, että kulut jaetaan tarkoituksenmukaisesti – eikä vaikka niin, että selvästi pienituloisempi nainen maksaa yhteisistä kuluista tasan puolet.

Koronakriisi on jälleen osoittanut, että tilillä olisi hyvä olla jemmarahaa pahan päivän varalle; esimerkiksi parin, kolmen kuukauden nettopalkka on hyvä puskuri. Sen voi yrittää säästää yksin tai yhdessä.

– Suhteessakin voidaan sopia, että säästäminen on yksi yhteinen menoerä: molemmat maksavat kuukausittain tietyn summan ihan kuten vuokrastakin, Raijas ehdottaa.

Sopimusasia

Hanna Ojanen oli puolet huhtikuusta lomautettuna koronan takia, ja pari joutui miettimään kulutustaan tarkemmin kuin koskaan ennen. Lidlin vihannesosasto tuli tutuksi. Samalla tuli puhuttua myös paljon rahasta,

– Thomas on ollut suhteen säästäväisempi osapuoli, mutta minäkin olen oppinut saamaan tyydytystä siitä, että raha-asiat ovat kontrollissa, Hanna sanoo.

 Riitaa on tullut siitä, että on poikettu sovitusta.

Pari on sopinut, että Hanna voi opiskella kaksi vuotta. Hannalla on iso motivaatio valmistua sovitussa ajassa. Thomas tietää kuitenkin pareja, joissa toisen opiskelut ovat venyneet parista vuodesta jopa viiteen. Rahasta on tullut ongelma, ja se on heijastunut koko suhteeseen.

– Luulen, että riitaa on tullut siitä, että on poikettu sovitusta. Tai ehkä he ovat toimineet pelkkien oletusten varassa. Me olemme keskustelleet asioista, joten kaiken pitäisi mennä hyvin, Thomas sanoo.

Nyt Hannan tililtä lähtee kuukausittain automaattisesti 30 prosenttia vuokrasta Thomaksen tilille. Split­wiseen pari loi jokaiselle kuukaudelle oman ryhmän, johon kumpikin merkitsee kaikki maksamansa yhteiset kulut ruokaostoksista sähkölaskuun ja kissanhiekkaan. Näin on helppo seurata, että sovitut prosenttiosuudet toteutuvat. Mutta Rakkaus-ryhmäkin on yhä olemassa.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?