”Törmäsin ilmiöön, kun täytin 49 vuotta” – Nyt puhuvat keski-ikäiset naiset, joille työllistyminen on yhtä tuskaa - Työ & raha - Ilta-Sanomat

”Törmäsin ilmiöön, kun täytin 49 vuotta” – Nyt puhuvat keski-ikäiset naiset, joille työllistyminen on yhtä tuskaa

Yli 50-vuotiaat naiset avasivat suunsa työelämästään: pätkätöitä, sijaisuuksia ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

”Kerran konsultti perui haastattelun pari tuntia ennen sovittua aikaa, sillä työnantajalle oli ilmeisesti selvinnyt ikäni”, kertoo töitä etsinyt tuotesuunnittelija Kirsi, 56.

21.9.2020 15:50

Miksi ammattitaitoinen ja kaikki edellytykset täyttävä hakija ei saa kutsua työhaastatteluun, työpaikasta nyt puhumattakaan?

Tätä ihmettelee moni Me Naisten lukijoista. Osa heistä on kokenut tämän itsekin työelämässä. Kyselystämme kävi selväksi, ettei kyse ole yhden alan tai alueen ilmiöstä. Ongelma koskee niin sairaanhoitajia kuin insinöörejä aina Oulusta Helsinkiin saakka.

Vastaajia yhdisti yksi seikka: he olivat 49–62-vuotiaita naisia.

”Törmäsin ilmiöön täytettyäni 49 vuotta. Keväällä täytin 54 vuotta ja olen nyt niin sanottu kulttuurialan pätkätyöläinen.” Leena, 54, kulttuurituottaja.

”Alle 50-vuotiaana oli koko ajan headhunterit ja työnantajat kyselemässä, mutta se loppui kuin seinään, kun täytin 50 vuotta. Juuri, kun minulla oli todella mittavasti kokemusta, työkuntoa, asiantuntijuutta ja johtajuutta.” Kirsi, 56, varatuomari, nykyisin yrittäjä.

Kolmikymppiset mieskollegat kiilaavat edelle

Eri alojen insinöörit kokivat, että nuoret hakijat menevät heidän edelleen jo heti kättelyssä. Monen mielestä pitkää työhistoriaa ja kokemusta ei enää arvosteta.

”Kolmekymppiset miehet pääsevät alan haastatteluihin melkein aina. Minulle se on harvinaisuus. Samat mieskollegat ovat jatkuvasti puolen vuoden hoitovapailla, kun itse istun töissä. Miksi he siis menevät työnhakutilanteissa edelleni?” Kerttuliisa, 50, insinööri.

”Olen ollut työttömänä pian kolme vuotta. Alussa uskoin, että työllistyn nopeasti pitkän työkokemukseni ja koulutukseni ansiosta. Pian kuitenkin huomasin, että olin liian vanha päästäkseni haastatteluun. Edes palkkatuki ei kiinnostanut rekrytoijia.” Soili, 62, insinööri.

Päällikkötehtävissä on parasta ennen -päiväys

Useat päällikkötason tehtäviä tehneet naiset kertoivat, etteivät ole saaneet enää osaamistaan vastaavia tehtäviä viidenkympin rajapyykin jälkeen.

”Olen 55-vuotias nainen ja toimin päällikkötehtävässä. Olen hakenut viimeisen vuoden aikana kymmentä eri työpaikkaa ja päässyt yhden kerran haastatteluun – silloinkin suhteilla. Olen ammattitaitoinen, kehitän itseäni jatkuvasti ja olen hyvässä fyysisessä kunnossa. En näe muuta syytä kuin ikäni.” Maarit, 55, ketjupäällikkö.

 Miksi kolmekymppiset miehet menevät työnhakutilanteissa edelleni?

”Kaksi ylempää korkeakoulututkintoa, pitkä ura esimiestehtävissä, kokenut projektimaailman osaaja, IT ja digiajan metataidot hallussa, mutta olen kuulemma Blue Collar -tehtäviin liian koulutettu ja oman profiilin tehtäviin parasta ennen -päiväyksen ohittanut.” Arja, 54, henkilöstöjohtaja.

Viisikymppinen ei saa vakituista työsopimusta

Hoitoalan ammattilaiset kertoivat puolestaan, että viisikymppisille hoitajille riittää kyllä pätkätöitä, mutta vakituisia virkoja saavat vain nuoremmat kollegat.

”Yli viisikymppisen lähihoitajan on vaikeaa saada vakituista työpaikkaa. Keikkatyötä tarjotaan, vaikka hakisi vakituista virkaa”. Aila, 52, lähihoitaja.

 ”Keikkatyötä tarjotaan, vaikka hakisi vakituista virkaa.”

”Olin talon pitkäaikaisin sijainen ja hain yhtä seitsemästä vakipaikasta, mutta kaikki työntekijät palkattiinkin talon ulkopuolelta. Syytä en saanut koskaan tietää. He olisivat jatkaneet työsuhdetta 5 kuukautta eteenpäin, mutta en enää moiseen pelleilyyn suostunut, vaan lopetin.” Soile, 53, perushoitaja.

Onko syynä botit vai ennakkoluulot?

Yksi lukijoistamme oli kysynyt suoraan työnantajalta tekoälyä hyödyntävistä boteista, jotka karsivat hakijoista tietyn vuosiluvun jälkeen syntyneet hakijat.

”Olen tehnyt parin viime vuoden aikana kymmeniä työhakemuksia ja osan niistä ammattilaisen avustuksella. Vain yhdessä haastattelussa olen ollut ja siinä jäin harmikseni toiseksi. Olen myös kuullut boteista ja kysyessäni niistä viime viikolla, kun soitin eräästä työpaikasta, oli vastaaja ihan hämmästynyt ja vakuutti, ettei heillä ole työnhakuprosesseissa ikärasismia.” Tarja, 57, insinööri, nyt osa-aikainen sihteeri.

Joitakin saattaa houkutella iän ja varhaisimpien työkokemusten poisjättäminen hakemuksesta ”työnantajaa harhauttaakseen”. Ratkaisu ei kuitenkaan näyttäisi vievän pitkälle.

”Joitain haastattelukutsuja on toki tullut, mutta en ole työllistynyt. Kerran konsultti perui haastattelun pari tuntia ennen sovittua aikaa, sillä työnantajalle oli ilmeisesti selvinnyt ikäni. Kysyin asiaa konsultilta suoraan ja hän myönsi, että etsivät nuorta työntekijää. Huvittavin tilanne taas sattui eräässä haastattelutilanteessa, jossa piti täyttää henkilötietolomake. Haastattelija aloitti toteamalla ’Herranjestas kuinka vanha sinä oikein oletkaan!’ Se siitä työpaikasta.” Kirsi, 56, tuotesuunnittelija.

On kiistatta selvää, että ilmiö koskettaa naisia ammatista tai asuinpaikasta riippumatta. Alan vaihto tai yrittäjyys ei ole ratkaisu jokaiselle, eikä iän piilottaminen auta vallitsevaan asenteeseen, jolla viisikymppiseen työnhakijaan suhtaudutaan.

Moni kyselyymme vastannut kertoi odottavansa eläkeikää.

”Nyt olen jo 62-vuotias eli eläkeikä lähestyy ja voin siirtyä työttömistä työnhakijoista eläkeläiseksi heti, kun 500 päivää ansiosidonnaista tulee täyteen. Mutta kyllä harmittaa, ettei tämä yhteiskunta tarvitse osaavan ja kokeneen terveen naisen työpanosta.” Soili, 62, insinööri.

Juttu on julkaistu alun perin menaiset.fi:ssä kesäkuussa 2019.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?