Yhtä ammattilaistyyppiä kaivataan työelämässä yhä enemmän – kuulutko generalistien joukkoon, jota ei määrittele mikään tietty ala tai koulutus?

Generalisti on tulevaisuuden työelämässä kaivattu utelias moniosaaja. Ilmiöön perehtynyt asiantuntija kertoo, millä aloilla generalismi kukoistaa ja mistä termissä on oikeasti kyse.

Generalistit osaavat nähdä ilmiöt laajasti.

3.9.2020 11:02

Oletko kenties jo törmännyt työpiireissäsi lainasanaan generalisti? Nimensä mukaisesti generalistit ovat työelämässä niitä kaikkitietäviä kertojia, yleishessuja ja jokapaikanhöyliä.

Elina Kiiski-Kataja on perehtynyt trenditermiin. Hän on yhteiskuntatieteilijä ja tutkimusjohtaja sekä muutoskonsultti Ellun kanat -nimisessä konsultointiyrityksessä.

– Generalisti tarkoittaa tiivistettynä sitä, että on ammattilainen ottamaan selvää asioista. Tärkein pohja generalistille ei ole välttämättä mikään tietty koulutus, vaan ennen kaikkea uteliaisuus ja kyky nähdä ilmiöt laajasti, Kiiski-Kataja selittää.

– Tarpeen vaatiessa generalisti kuitenkin osaa sukeltaa johonkin tiettyyn aiheeseen syvemmin ja kaivaa lisätietoa alan parhailta huippuosaajilta.

Ei yhtä generalistikoulutusta

Kiiski-Katajan mukaan on selvää, että vaikkapa erikoislääkärinä työskennelläkseen täytyy opiskella monta vuotta lääkäriksi ja vielä senkin jälkeen perehtyä omaan alaansa syvästi.

Generalistiksi päätyminen ei sen sijaan vaadi minkään generalismin oppikirjan pänttäämistä. Kiiski-Katajan mukaan on kuitenkin tiettyjä aloja ja koulutuksia, jotka tyypillisesti antavat valmiuksia moniosaamiseen.

Hänestä mikään ala tai koulutus ei ole poissuljettu, mutta jokin pohjakoulutus generalistilla kuitenkin useimmiten on.

– Melko usein generalisteiksi päädytään opiskelemalla esimerkiksi kauppa- tai yhteiskuntatieteitä. Usein he ovat esimerkiksi viestinnän ammattilaisia, toimittajia tai konsultteja. Myös erilaiset strategiajohtajat sekä liiketoiminnan parissa työskentelevät tekevät ja osaavat vähän kaikkea.

Kiiski- Kataja painottaa, että verkostoituneessa nykymaailmassa sellaiset työtehtävät, joissa erikoistutaan vain yhteen kapeaan alaan, ovat jo harvassa.

– Juuri mikään alahan ei toimi täysin omassa siilossaan, sillä yhteiskunnassa kaikki vaikuttaa kaikkeen: politiikan asiantuntijuuskaan ei rajoitu pelkkään politiikkaan, sillä siihen kytkeytyvät esimerkiksi talous ja ihmisten käyttäytyminen.

– Toki esimerkiksi monet tutkijat erikoistuvat ja syventyvät tiettyyn näkökulmaan, mikä on tärkeää huippuosaamisen ja asiantuntijuuden kannalta.

Yksi ei voi pakertaa kaikkien puolesta

Yritysmaailmassa kaivataan Kiiski-Katajan mukaan yhä enemmän laajaa tietämystä, kokonaisuuksien hahmottamista sekä ilmiöiden ja alojen välisten yhteyksien ymmärtämistä. Nykyisin generalistit ovat siksi aina vain halutumpia työntekijöitä, kun taas yhden alan asiantuntijat talloutuvat jalkoihin.

Moniosaamisen palvominen voi kuitenkin mennä myös turhan pitkälle ja kääntyä itseään vastaan: vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja ihmisellä rajallinen määrä aivokapasiteettia.

– Yksi ihminen ei kykene tekemään kaikkien töitä ja tietämään aivan kaikkea. Eikä se todellisuudessa olekaan generalistin tarkoitus. Loputon multitaskaaminen on ihmiselle mahdotonta, Kiiski-Kataja huomauttaa.

Pahimmillaan generalistien suosiminen voi johtaa myös siihen, että tieto ja asiantuntijuus alkavat menettää arvoaan. Ilmiöiden syvää ymmärtämistä ei pääse asiasta toiseen hyppelyn lomassa syntymään.

Kiiski-Kataja huomauttaakin, että myös huippuosaaminen ja syvä asiantuntijuus ovat edelleen tärkeitä, koska ilman niitä generalistin työ menettää käytännössä pohjansa.

­– Sanoisin, että generalistin tehtävä ei ole kaapia mahdollisimman paljon epämääräistä pintatietoa sieltä sun täältä. Sen sijaan olennaisempaa on kyky ottaa asioista selvää, etsiä, pohtia ja saada yhteistyöllä tuloksia aikaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?