[Mainos: DNA] Lapsi anelee ruutuaikaa ja kallista puhelinta – lue vinkit, miten tilanteessa kannattaa toimia - MN-Mainos - Ilta-Sanomat
MainosDNA

Lapsi anelee ruutuaikaa ja kallista puhelinta – lue vinkit, miten tilanteessa kannattaa toimia

Monessa perheessä käydään keskusteluja siitä, minkä ikäisenä lapsen pitäisi saada ensimmäinen oma puhelin, paljonko sen pitäisi maksaa, miten sitä käytetään ja millaisista pelisäännöistä sovitaan.


24.5. 15:39

DNA:n jokakeväinen koululaistutkimus avaa vanhempien ja lasten ajatuksia tutun kuuloisten digivääntöjen taustalla.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat näkökulman pian seitsemän vuotta täyttävän Venlan ja hänen isänsä keskusteluun.

Venla: ”Hei iskä! Mulla on muuten kohta synttärit ja pitäis vihdoinkin saada oma puhelin.”

Isä: ”Ai 7-vuotiaalle puhelin? Höpö höpö, ei noin pienellä lapsella vielä tarvitse olla omaa. Saat käyttää meidän pädiä ja tehdä koneella omia juttuja. Puhelimesta tulee vain ongelmia.”

DNA Vinkki: ”Itse asiassa suurimmalla osalla Venlan ikäisistä on jo kännykkä. Puhelin omistetaan vuosi vuodelta nuorempana: ensimmäinen hankitaan viimeistään lapsen mennessä kouluun. Käytännössä kaikilla 8-vuotiailla on jo puhelin, joten nyt on oikeastaan ihan sopiva aika miettiä Venlalle omaa luuria.”

Isä: ”Mitä noin nuori puhelimella tekee, paitsi katselee videoita ja pelaa?”

Venla: ”No vaikka mitä! Esimerkiks viestitellään kavereiden kanssa läksyistä ja koulumatkoista.”

DNA Vinkki: ”Suurin osa vanhemmista suhtautuu puhelimen hankintaan myönteisesti, sillä laite tuo lapsen elämään iloa ja hyötyä. Hyvinä puolina pidetään muun muassa digi- ja tiedonhakutaitojen oppimista. 13 vuotta täyttäneiden kohdalla oma puhelin kehittää myös sosiaalisuutta.”

Venla: ”Tehän saatte äidin kanssa mut paremmin kiinni, kun mulla on oma puhelin.”

Isä: ”Olisihan se kiva. Mutta taitaa käydä niin, että vaikka puhelin on yleensä aina kädessä, siihen ei vastata.”

DNA Vinkki: ”Puhelin lisää lapsen turvaa, sillä hänet tavoittaa helpommin. Sille ei tietenkään mahda mitään, että välillä puhelin voi unohtua äänettömälle tai repun pohjalle. Toki laitteesta voi koitua myös huolta, mutta onneksi puhelin katoaa tai varastetaan vain harvoin. Yli puolet vanhemmista on ottanut käyttöön toiminnon, josta näkee lapsen puhelimen sijainnin.”

Venla: ”Sitä paitsi mitä ongelmia puhelimesta muka tulee? Mä osaan käyttää sitä jo paremmin kuin aikuiset.”

Isä: ”Onhan niitä kaikenlaisia riskejä. Netissä voi törmätä haitallisiin sivustoihin ja voi tulla huijatuksi. Soitat johonkin numeroon ja yhtäkkiä meille napsahtaa yllätyslasku.”

DNA Vinkki: ”Lapsille haitallisia sivustoja sekä tuntemattomien yhteydenottoja pelätään paljon, mutta todellisuudessa vain pieni osa (5 %) on törmännyt näihin ongelmiin. Sellaisia voidaan estää erilaisilla rajoitustoiminnoilla. Yllätyslaskujakin pelätään usein turhaan. Useimmissa puhelinliittymissä kuukausimaksuun sisältyvät rajaton määrä puheluja, viestejä ja mobiilidataa. Maksullisiin palveluihin saa eston. Lasta on helpompaa auttaa puhelin kanssa, kun se on vanhemman puhelimen kanssa saman merkkinen (Android tai iOS). Myös rajoitus- ja seurantaominaisuuksien hallinta suoraan vanhemman omasta puhelimesta onnistuu paremmin, kun käytössä on saman ekosysteemin laite.”

Isä: ”Jos puhelin hankitaan, niin halvempi saa riittää. Ei kännykässä tarvitse olla heti kaikkia hienouksia.”

Venla: ”Mä en halua käytettyä puhelinta enkä mitään halpaa lelua. Kaikilla mun kavereilla on tonnin puhelin.”

DNA Vinkki: ”Ensimmäinen puhelin hankitaan yhtä usein uutena kuin käytettynä. Nuorempien lasten laitteisiin käytetään alle 200 euroa ja ne ovat useimmiten Samsungeja, kun taas isommilla on kalliimpia kuten Apple iPhoneja. Kun Venlalle valitaan puhelinta, perusteena pitäisi olla hinta, helppokäyttöisyys ja yhteydenpito. Myös kestävyydellä on merkitystä. Tätä saa parannettua, kun puhelimeen hankitaan heti kättelyssä suojakuori ja näytönsuoja.”

Venla: ”Mä sitten tarvitsen puhelimeen ainakin WhatsAppin ja YouTuben. TikTok ja Snapchat olisivat myös kivoja.”

Isä: ”Enpä noista kaikista tiedä. Täytyy vähän selvittää, mitkä sovellukset tuon ikäiselle sopivat. Facebookissa et ainakaan rupea roikkumaan, siellähän on 13 vuoden ikärajakin.”

DNA Vinkki: ”WhatsApp (ikäraja 16) ja YouTube ovat kaiken ikäisten lasten yleisimmät sovellukset, joilla moni pääsee alkuun. Pienten lasten silmille sopivaa sisältöä tarjoaa YouTube Kids, jossa ei pyöri myöskään lainkaan mainoksia. Snapchat, TikTok, Instagram, Spotify sekä maksulliset tv-palvelut kiinnostavat vanhempia lapsia. Facebookia käyttää vain viidennes yli 13-vuotiaista nuorista. Heidän joukossaan juuri TikTok nostaa suosiotaan.”

Isä: ”Heti alkuun sovitaan, että saat käyttää puhelinta maksimissaan kaksi tuntia päivässä.”

Venla: ”Kaksi tuntia? Eihän se riitä yhtään mihinkään!”

DNA Vinkki: ”Vanhempien mielestä korkeintaan kaksi tuntia on sopiva päivittäinen käyttöaika, mutta todellisuudessa se vaihtelee 5–12-vuotiaiden kohdalla yhden ja neljän tunnin välillä. Yli 13-vuotiaiden lasten vanhempien mielestä käytön pitäisi jäädä neljään tuntiin, mutta kolmanneksella nuorista se on sitäkin enemmän. Pienempien puhelimenkäyttöä rajoitetaan useammilla tavoilla kuin vanhempien, heidän puhelimiaan myös tarkistetaan silloin tällöin.”

Venla: ”Mä lupaan kautta kiven ja kannon, ettei tule mitään hankaluuksia.”

Isä: ”Okei. Mietitään äidin kanssa pelisääntöjä ja jutellaan vähän sun kavereiden vanhempienkin kanssa.”

DNA Vinkki: ”Perheeseen kuuluvien aikuisten on tosiaan hyvä pohtia pelisääntöjä ja keskustella niistä yhdessä lasten kanssa. Tärkeimmät liittyvät puhelimesta huolehtimiseen, vastaamiseen ja tavoitettavuuteen sekä henkilötietojen yksityisyyteen. Usein myös sovitaan, missä paikoissa tai tilanteissa puhelinta ei käytetä. Eiköhän Venla opi hienosti kantamaan vastuuta puhelimestaan!”

Lähde: DNA:n koululaistutkimus 2021. Tiedonkeruu toteutettiin helmikuussa 2021 ja siihen osallistui kaiken kaikkiaan 1004 ikäryhmässä 5–16-vuotiaiden lasten vanhempaa/huoltajaa. Tutkimuksen toteutti DNA:n kanssa yhteistyössä Nepa Insight Oy.