Kalastajan vaimo -blogi: Joulusta, syömisestä ja liikunnasta - Kalastajan vaimo - Ilta-Sanomat

Joulusta, syömisestä ja liikunnasta

29.12.2020 14:27

Rento joulutervehdys näiden kuvien myötä! Meidän sauna ei ihan valmistunut jouluksi. (Kiuas vain puuttuu oikeasti, muuten olisi voinut valmistuakin. Ja sitten tuli myrsky joka vähän tuhosi ja aiheutti lisätyötä.) Mutta pidimme aika pitkän joulukylvyn saunan sijasta uudessa kylppärissä; eikö olekin kaunis? Kylpyhuone on kokonaan mikrosementtiä ja aika askeettinen; teen siitä pian ihan oman postauksensa.

En ole viettänyt joulua Norjassa yhteentoista vuoteen; viimeksi pakon sanelemana kun olin viimeisilläni raskaana Aino masussa. Tänä jouluna söin sitten myös ihan ensimmäistä kertaa norjalaista jouluruokaa ribbeä. Se on Norjan tavallisin jouluruoka; porsaanlihaa kuten kinkku, mutta koostumus on rasvaisempi. Ribbessä on nimittäin mukana rapea rasvainen pekonikerros ja liha on koostumukseltaan enemmän pulled pork -tyyliä. Tosi hyvää sekin, mutta taitaa suomalainen kinkku olla terveellisempi vaihtoehto ja mun lemppari on kyllä edelleen lampaasta valmistettu pinnekjøtt, jota meillä on ollut tapana syödä ja joka on perinteisempi länsirannikolla.

Jumppatunneistakin tuli tasan viikon loma ja tasan yhdellä kävelylenkillä kävin siinä viikon aikana. No, olimme vähän kipeinäkin että eipä kummempia voinut tehdäkään. Mutta nyt on taas ihana päästä hikoilemaan, pari jumppatuntia ehdin nyt taas pitämään ennen uudenvuoden juhlintoja. Olen tosi onnekas siinä suhteessa, että oikeasti tykkään treenata ja hikoilla. Tai siis, tykkään tietyistä jutuista: ryhmäliikuntatunneista, tanssista, tykkään hikoilusta ja oman kropan haastamisesta. Kyllä treeni voisi mullekin olla pakkopullaa jos joutuisin tekemään jotain mulle tylsää. Siinä piileekin koko jutun ydin; on pakko löytää liikuntamuoto, jota oikeasti haluaa tehdä. Jota haluaa tehdä mieluummin kuin sohvalla istumista. Jos haluaa liikkuvan terveellisen elämäntyylin, on pakko löytää liikuntamuoto jota haluaa tehdä. Ainakaan mulla ei koskaan toimisi verenmaku suussa treenaaminen ja pakosta laihduttaminen tai kropan muokkaaminen. Tavoite ja motivaatio on pakko olla jossain ihan muualla – ja mielihyvän tunne on paras motivaattori. Silloin aivot saavat kropan liikkeelle ihan itsestään.

Mun joulumekko oli tänä vuonna Gina Tricot’n alesta parillakympillä löytynyt kimallemekko, joka sopisi oikeasti vielä Uudenvuoden juhlintoihinkin. Ja värinsä puolesta vaikka adventtiaikaankin. Täytyy muistaa ensi vuonna. Mekossa on myös ihanasti vähän 70-lukua -eikö? Tai sitten näen mitä haluan nähdä, retrotunnelmia fiilistelevänä tyyppinä toiveajattelen tähän vähän villiä vanhaa glamouria. :)

Leppoisia välipäiviä. <3

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?