”Unelmoin tasaisesta elämästä: siitä, että lapseni mielenterveysongelmat helpottaisivat ja minä löytäisin työpaikan, jonka työilmapiirissä olisi helppo hengittää.”
”Unelmoin kumppanin löytämisestä ja hellyydestä.”
”Haaveilen matkoista Yhdysvaltoihin ja Japaniin yhdessä koko perheen kanssa.”
”Unelmoin saavani joskus asua omakotitalossa. Mansardikatto, kaksi kerrosta, toisessa iso ulkoveranta. Alhaalla erkkeri-ikkunat, takka, iso keittiö. Tilaa askarteluhuoneelle, sauna ja iso katettu terassi.”
Mistä suomalaiset unelmoivat? Tähän kysymykseen kukaan ei ole selvittänyt perinpohjaista vastausta: Suomesta ei löydy esimerkiksi yliopistoa, jossa suomalaisten unelmista olisi tehty laajaa tutkimusta. Siksi kysyimme suomalaisten unelmista Me Naisten kyselyssä. Lisäksi jalkauduimme Helsinkiin selvittämään asiaa myös ohikulkijoilta.
Yhteensä 177 ihmisen otannalla selvisi, että suomalaiset unelmoivat lottovoitosta, matkustelusta, kumppanista, uudesta kodista tai remontista, uuden taidon oppimisesta, mökistä, maailmanrauhasta, hyvästä elämästä, terveydestä ja siitä, että ajattelisimme maapallon ja nuorten tulevaisuutta.
Tällä videolla yhdeksän helsinkiläistä paljastaa unelmansa:
Ura- ja motivaatiovalmentaja Leena Ståhlberg kertoo, että suomalaiset ovat unelmien suhteen maltillinen kansa.
– Me suomalaiset olemme aina olleet vähän sillä linjalla, että ei saa kurotella liian korkealle, ja vaatimattomuus kaunistaa. Kansana olemme myös varsin vähään tyytyväisiä.
Ståhlberg valmistui aikanaan Itä-Suomen yliopistosta ohjauksen maisterikoulutuksesta opinto-ohjaajaksi ja psykologian opettajaksi. Hän on toiminut ohjausalalla 25 vuotta, ja näkee nykyisessä työssään yksityisenä uravalmentajana konkreettisesti, mistä suomalaiset haaveilevat.
– Meillä jokaisella on yksilöllinen sisäinen motivaatiorakenteemme, joka heijastuu siihen, mitä asioita koemme tavoittelemisen ja unelmoimisen arvoisiksi, Ståhlberg kertoo.
Laura Meskanen-Kundu, 33, unelmoi 10-vuotishäämatkasta, jonne voisi jäädä pidemmäksikin aikaa. ”Viimeisin toteutunut unelmani on tanssiharrastuksen aloittaminen uudelleen”, Laura kertoo.
Petri Burtsoffin, 42, unelma on rauha Euroopassa. Hän uskoo sen jossain vaiheessa toteutuvan.
Haaveissa lottovoitto, matkustelu, remppa ja kumppani
Lottovoitto tai äkkirikastuminen saivat eniten ääniä Me Naisten kyselyssä – yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi unelmoivansa suuresta määrästä rahaa.
Ståhlbergin mukaan unelmat lottovoitosta ja äkkirikastumisesta kertovat uskomuksistamme siitä, että raha mahdollistaa kaukaisten haaveiden toteuttamisen.
– Monesti unelmien toteuttaminen kiikastaa siitä, ettei ole rahaa. Moni pohtii, uskaltaako hypätä uuteen ja tuntemattomaan, ja onko se taloudellisesti mahdollista.
Toisiksi yleisin unelma kyselyn perusteella on matkustaminen. Siitä haaveili 42 prosenttia vastaajista.
Myös gallupiin vastanneen Matias Gäddan, 48, (oik.) unelma liittyy matkustamiseen: hän on unelmoinut ala-asteikäisestä asti Havaijin matkasta. ”Unelma ei välttämättä toteudu. Paljon muita unelmia on kuitenkin jo toteutunut”, Matias kertoo. Hänen poikansa Joel Gädda, 17, (vas.) unelmoi lottovoitosta.
Heli Pirhonen, 49, haaveilee auringosta ja lämmöstä pimeän talven jälkeen.
Uudesta asunnosta tai nykyisen remontoinnista unelmoi kyselyyn vastanneista 35 prosenttia. Moni kertoo haaveilevansa omasta omakotitalosta, huolella toteutetusta remontista tai omasta mökistä järven rannalla.
”Unelmoin mökistä rannan tuntumassa. Voisin pulahtaa suoraan saunasta uimaan kirkkaaseen puhtaaseen luonnonveteen”, kirjoittaa yksi kyselyyn vastannut.
Kumppanihaaveita oli 26 prosentilla.
Myös Ståhlberg on nähnyt työssään, että usein suomalaisten unelmat liittyvät arkiseen, hyvään elämään, kuten kotiin, työhön ja ihmissuhteisiin.
”Teen tällä hetkellä juttuja, jotka tekevät onnelliseksi”, Samuli Sulku, 28, kertoo.
Koko maailma käden ulottuvilla?
Leena Ståhlberg on kiinnittänyt huomiota kahteen asiaan viime vuosina: suomalaisten unelmointi on muuttunut hieman, ja eri sukupolvien unelmat eroavat toisistaan.
Hän uskoo, että etenkin sosiaalinen media on vaikuttanut suomalaisten unelmiin ja kykyyn unelmoida.
– Somessa näemme erilaisten tarinoiden, esimerkkien ja somejulkkisten kautta, että suurempiakin unelmia on mahdollista saavuttaa. Parhaimmillaan some innostaa ja energisoi omienkin unelmien tavoittelussa.
”Ei unelmia pitäisi arvottaa keskenään.
Ennen vanhaan esimerkiksi uraan liittyvät unelmat ovat saattaneet kariutua, kun kotipaikkakunnalla on ollut velvoitteita, kuten maatilan hoitamista.
– Nykyään koko maailma on tietyllä tavalla käden ulottuvilla, ja vaihtoehtoihin on myös helpompi tarttua.
Karina Rajala, 50, haaveilee, että hän olisi nopea pikajuoksija, kuten nuoruudessaan. ”Viimeisin toteutunut unelmani on paremmat perhesuhteet.”
Kuten arvata saattaa, somella on myös unelmien kannalta kurjempi puoli. Kun seuraa jatkuvasti somessa, kuinka muut toteuttavat unelmiaan, voi itsessä herätä myös ahdistuksen tunteita.
– Tällöin voi tulla olo, etteivät omat unelmat kelpaa sellaisinaan, jos ei tavoittele niitä kaikista isoimpia juttuja, joista menestyneet tai kuuluisat ihmiset somessa kertovat. Mutta ei unelmia pitäisi arvottaa keskenään. Jokainen unelma on tärkeä, pienikin.
Z-sukupolven erilaiset unelmat
Z-sukupolvi motivoituu elämässä selkeästi eri asioista kuin aiemmat sukupolvet. Tämä käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa selvitettiin vuonna 1997–2012 syntyneiden motivaatiotekijöitä. Tutkimukseen osallistui 12 000 z-sukupolven edustajaa eri maista, joten ainoastaan suomalaisten motivaatiotekijöistä se ei kerro.
Ståhlberg näkee kuitenkin tutkimustulosten suuntaisia viitteitä työssään suomalaisnuorten parissa.
”Nuoret haaveilevat usein varmuudesta – ettei kaikki olisi niin epävarmaa tai stressaavaa.
Boomereihin, x-sukupolveen ja millenniaaleihin verrattuna z-sukupolvea kiinnostaa tutkimuksen mukaan enemmän säästäminen ja raha, turvallisuuden tunne ja mielenrauha, ruoka ja voittaminen.
– Nämä muutokset konkretisoituvat työssäni nuorten kanssa. Nuoret haaveilevat usein varmuudesta – ettei kaikki olisi niin epävarmaa tai stressaavaa. Myös tarve säästää ja kerätä rahaa kuuluu heidän puheissaan, Ståhlberg kertoo.
Tutkimuksen mukaan z-sukupolvi on aiempiin sukupolviin verrattuna vähemmän kiinnostunut perhe-elämästä ja syvällisestä ajattelusta. Ståhlbergin mukaan tämä saattaa näkyä suomalaistenkin nuorten unelmissa siten, ettei perheen perustaminen välttämättä enää ole yleisimpien haaveiden joukossa, ja urahaaveissa korostuu tarve konkretiaan.
Suomalaisessa tutkimuksessa korostui myös koulumenestys: Helsingin nuorisopalvelut kysyi viime vuonna 7000 helsinkiläiseltä yläasteikäiseltä nuorelta heidän elämästään ja muun muassa heidän unelmistaan. Kun nuorilta kysyttiin, minkä unelman he haluaisivat mieluiten toteuttaa, eniten ääniä saivat kouluarvosanoihin liittyvät unelmat.
Helmi Halinen, 17, unelmoi opiskelupaikasta ulkomailla. ”Uskon, että minulla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa unelma. Aion opiskella ahkerasti ja lukea ylioppilaskirjoituksiin paljon. Kun mahdollisuus hakea ulkomaille opiskelemaan tulee, aion tehdä sen.”
Paperille 50 unelmaa?
Mitä sitten, jos unelmia ei ole ollenkaan? Se saattaa Ståhlbergin mukaan kertoa, että on sen hetkiseen tilanteeseen tyytyväinen.
Toisinaan unelmien puute voi kieliä myös siitä, ettei oikein tiedä, mitä haluaa.
Unelmien hahmottuminen saattaa Ståhlbergin mukaan vaatia ison elämänmuutoksen tai totaalisen pysähtymisen.
– Kohtaan omassa työssäni paljon niitä, jotka ovat joutuneet pysähtymään esimerkiksi uupumisen vuoksi, ja omat unelmat ovat pysähdyksen myötä kirkastuneet, Ståhlberg kertoo.
Eeva-Liisä Näsi, 82, unelmoi siitä, että ihmiset arvostaisivat rauhaa ja ajattelisivat nuoria. ”Toivon, että ihmiset ajattelisivat muutakin, kuin että mitä syön tänään ja mikä juuri nyt on hauskaa”, Eeva-Liisa sanoo.
”Todennäköisesti tulemme tulevaisuudessa hyödyntämään itsestämme yhä erilaisia puolia, ja tämä näkyy myös unelmissamme.
Jos unelmia on paljon, se saattaa Ståhlbergin mukaan kertoa siitä, että kyseessä on luova ja idearikas ihminen.
– Tänä päivänä ihmisillä on usein mahdollisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja rönsyillä elämässä. Todennäköisesti tulemme tulevaisuudessa hyödyntämään itsestämme yhä erilaisia puolia, ja tämä näkyy myös unelmissamme.
Unelmien toteuttamisessa Ståhblergin mukaan kaikista tärkeintä on oikeasti pysähtyä oman arjen keskellä, ja kysyä itseltä, tekeekö jotain konkreettista unelman toteutumiseksi.
– Kannattaa pohtia, mitä voi tehdä jo tänään, että pääsisi lähemmäs haavettaan. Pelkkä unelmointi ei riitä.
Joskus Ståhlberg pyytää asiakkaitaan listaamaan paperille 50 unelmaansa. Se kuulostaa paljolta, mutta unelmat voivat olla todella pieniä ja arkipäiväisiä.
– Harjoitus tuntuu aluksi monelle hankalalta. Mutta unelma voi olla esimerkiksi se, että pääsee istumaan laiturin nokkaan hiljaisuuteen arjen hälinän keskellä. Kyllä se paperi alkaa kummasti täyttyä, kun pääsee vauhtiin. Lopulta jokainen keksii 50 unelmaa, pieniä ja suuria.
Keksisitkö sinä?
Toimi näin, jos unelma ei millään toteudu:
Älä käytä kariutuneen unelman ajatteluun liikaa aikaa ja energiaa.
Ajatukset kannattaa suunnata siihen, mikä muu elämässä innostaa.
Tämä saattaa vaatia sen, että pysähtyy arjessaan konkreettisesti pohtimaan omia motivaatioita – mistä innostut, mikä sinulle on tärkeää, mikä saa sydämesi sykkimään?
Onnellisuutta ja tyytyväisyyttä voi etsiä myös jo toteutuneista haaveista.
Lähde: Leena Ståhlberg, ura- ja motivaatiovalmentaja
Tällä viikolla Me Naiset pureutuu suomalaisten unelmiin verkossa, somessa, lehdessä ja Me Naiset Radiossa. Julkaisemme unelmointiin liittyviä juttuja joka päivä 20.–26.2.2023.
Muut Me Naisten unelmaviikon jutut:
Lue lisää: 12 tunnettua suomalaista paljastaa kariutuneen unelmansa, joka mureni – ”Hinta oli kova”
Lue lisää: Mikä on suurin unelmasi? Vastaa 12 kysymykseen, ja testi kertoo vastauksen
