Nämä koirat jäivät ilman omistajaa – asiantuntija kertoo yhden kriteerin, kuka on sopiva ottamaan koiran

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen koirakoordinaattori Hämy Rintala on tehnyt töitä kodittomiksi jääneiden koirien kanssa jo viiden vuoden ajan. Nyt hän kertoo, millaisia kriteerejä heillä on uusille koiranomistajille.

Rucina, Hilla ja Tylli ovat kaikki eläinsuojeluyhdistyksen huomaan päätyneitä koiria. Rucina ja Hilla jäivät ilman omistajaa, kun ne huostaanotettiin. Tyllin omistaja luopui itse koirastaan.

16.1. 18:30

Kun pirkanmaalainen henkilö tahtoo luopua koirastaan, soi Hämy Rintalan puhelin. Hän on Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen PESU ry:n koirakoordinaattori.

– Tavallisin syy koirasta luopumiseen on omistajan muuttunut elämäntilanne, Rintala kertoo.

Ero, muutto, lapsen syntymä, työttömäksi jääminen tai töihin paluu. Jollain tapaa ihmisen resurssit eivät enää riitä suunnitellulla tavalla lemmikin pitämiseen.

Toisiksi yleisin syy koirasta luopumiseen on koiran käytöshäiriöt: eroahdistus, remmirähjääminen tai haukkuherkkyys.

– Prosessi alkaa keskustelulla. Aina aluksi mietitään, olisiko koiran mahdollista jäädä alkuperäiseen kotiinsa, jos omistaja saisi tarvitsemaansa apua koiran pitämiseen.

Rucina syntyi pentutehtailun tuloksena

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistykselle ei tuoda löytöeläimiä, eivätkä viranomaisten huostaanottamat lemmikit päädy suoraan eläinsuojeluyhdistyksen haltuun.

Jos epäilee eläimen kaltoinkohtelua, kuka tahansa voi tehdä siitä ilmoituksen. Eläinsuojeluilmoitusten perusteella valvontaeläinlääkäri tekee tarkastuskäyntejä lemmikkien omistajien luona.

Tarkastuskäynnin jälkeen valvontaeläinlääkäri päättää, onko ilmoituksen kohteena ollut henkilö kykenevä pitämään lemmikkiä.

Huostaanotetuista koirista valvontaeläinlääkäri luovuttaa eläinsuojeluyhdistykselle sellaiset koirat, joiden uskotaan vielä sopeutuvan uuteen kotiin.

Esimerkiksi kaksivuotias Rucina-koira, on päätynyt PESU ry:lle juuri valvontaeläinlääkärin huostaanoton kautta.

– Rucina on pentutehtailun tuloksena syntynyt koira. Tullessaan yhdistykselle se oli hyvin laiha ja matoinen, Hämy Rintala muistelee kahden vuoden takaista huostaanottoa.

Kun valvontaeläinlääkäri päätti, että Rucina täytyy huostaanottaa, epäiltiin, ettei pentu selviäisi hengissä edes lähestyvän joulun yli. Pennun reippaus ja elämänhalu kuitenkin kannustivat yrittämään.

Pentutehtailulla tarkoitetaan sitä, että koiria tai muita lemmikkieläimiä teetetään tienaamisen toivossa. Pentutehtailussa on yleistä, että eläinten hyvinvointia ja tarpeita laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi.

Vapaaehtoisvoimin

Kun koira päätyy eläinsuojeluyhdistykselle, sille etsitään ensin sopiva väliaikaiskoti.

Väliaikaiskodit ovat vapaaehtoisten ihmisten voimin järjestettyjä sijoituspaikkoja huostaanotetuille koirille ja muille lemmikeille. Väliaikaiskodeissa koirat pääsevät totuttelemaan normaaliin elämään.

Sitten koirille aletaan etsiä pysyvää – oikeaa kotia.

Väliaikaiskodissa asuessaan kaikki koirat sirutetaan ja rokotetaan, tämän lisäksi aikuiset koirat kastroidaan tai sterilisoidaan. Tästä syystä koirat asuvat väliaikaiskodeissa aina vähintään kuukauden ajan.

Rintala kertoo, että Pirkanmaalla huostaanotettujen koirien määrässä ei ole ollut huomattava nousua – eikä laskua. Ennen joulua tosin eläinsuojeluyhdistyksen huomaan luovutettiin kuuden pienen koiran poppoo.

– Kutsumme heitä meidän joulupalloiksi, Rintala toteaa ja naurahtaa.

”Joulupallot ovat luonteeltaan varsin hurmaavia, mutta eläinlääkärireissuja heidän kanssaan on ollut ja tulee vielä olemaan”, Rintala kuvailee valvontaeläinlääkärin huostaanottamia pikkukoiria.

Tällä hetkellä väliaikaiskodeissa elää yhteensä yhdeksän PESU ry:n koiraa. Näistä koirista yksikään ei ole vielä valmis pysyvään uuteen kotiin.

Osalla koirista pakolliset toimenpiteet ovat edelleen kesken. Se, että koira on valmis luovutettavaksi uuteen kotiin, voi venähtää myös monista muista syistä.

Esimerkiksi Rucinan ikävä tausta kummittelee koiran arjessa edelleen ja vaikuttaa sen käytökseen. Rintala kertoo Rucinan pelkäävän ihmisiä ja vieraita koiria.

– Rucinalla on ollut myös, ilmeisesti pentuajasta johtuen, ongelmia ruoan imeytymisen kanssa. Sopivaa ravintoa ja sen määrää on etsitty, mutta nyt on neidin luiden ympärille alkanut löytyä massaakin, Rintala kertoo.

Näistä syistä Rucinalle ei olla alettu etsiä pysyvää kotia, vaan se asustelee edelleen – kaksi vuotta huostaanoton jälkeen – väliaikaiskodissaan.

– Tutuissa kotioloissa pelkotilat eivät vaivaa, ja silloin Rucina-neiti on mitä mainioin kaveri, Rintala kuvailee.

Rucinan emoa – Hillaa – Rintala puolestaan luonnehtii ”ikuisuushoidokiksi”.

Entisessä elämässään Hilla oli pentutehtaan emo. Viranomaisten huostaanoton jälkeen Hillalla todettiin jalan vanhasta murtumasta johtuva vaikea nivelrikko, jonka vuoksi uuden kodin etsiminen ei ole ollut enää mielekästä.

Hilla jäi pysyvästi väliaikaiseen kotiinsa.

– Yhteistuumin sovimme, että Hilla elää tilapäiskodissaan niin kauan kuin elämä on hänelle elämisen arvoista, Rintala tuumaa.

Hilla on 8-vuotias sekarotuinen koira.

”Koirasta ja säkästä kiinni”

Rintalan mukaan vaikeinta on löytää kotia suurille koirille. Pienet ja ”helpoiksi mielletyt” koirat sekä koiranpennut löytävät sen sijaan uuteen kotiin hyvin nopeasti.

– Kivatkin isot koirat saattavat joutua odottamaan uutta kotia pitkään, Rintala harmittelee.

Tämän lisäksi käytösongelmista kärsiville koirille saatetaan joutua etsimään sopivaa kotia tavallista pidempään.

Rotukoirien ja sekarotuisten koirien välillä Rintala ei näe suurta eroa kysynnässä.

– Se on kiinni koirasta ja säkästä. Joskus pysyvä koti löytyy alle viikossa, mutta toisinaan kotia etsitään jopa puolen vuoden ajan, Rintala kertoo.

Kuusikuukautisen Tylli-koiran omistaja joutui luopumaan koirasta, kun elämäntilanne muuttui. Touhukas Tylli tulee etsimään pysyvää kotia tovin päästä.

Uutta kotia etsimässä

Rintala kertoo, että työtä tehdään aina koira edellä, ja erilaisten koirien yksilölliset tarpeet otetaan huomioon.

– Etsimme koiralle parasta mahdollista kotia, emme kodille koiraa, Rintala pohtii.

Siksi kriteerit pysyville kodeille vaihtelevat. Osa koirista kaipaa koirakaveria, toiset esimerkiksi omakotitalon tuomaa rauhaa ja tilaa.

Yksi kriteeri on kuitenkin Rintalalle aina ehdoton uusia koiranomistajia haastatellessa:

– Täytyy olla sitoutunut koiran omistamiseen ja valmis hakemaan apua tarvittaessa, esimerkiksi kouluttajalta.

Rintalalla on myös ytimekäs viesti kaikille koiran omistamisen kanssa kamppailevalle:

– Hakekaa apua ajoissa.

– Monesti huostaanottoa ei tarvita, jos apua vaan uskalletaan hakea. Eläinsuojeluyhdistyksen tehtävä ei ole tuomita, vaan auttaa. Moni eläinlääkärin pöydälle päättyneistä tapauksista olisi voitu välttää apua hakemalla, Rintala sanoo vakavana.

Täältä saa apua

Epäiletkö eläinten kaltoinkohtelua? Suomen eläinsuojeluliiton sivuilta löydät ohjeet eläinsuojeluilmoituksen tekemiseen. Pääset ohjeisiin tästä.

Tarvitsetko apua oman lemmikkisi kanssa? Suomen eläinsuojeluliiton sivuilta löydät listattuna oman alueesi eläinsuojeluyhdistyksen. Listaus löytyy täältä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?