Tällaista on joutua vainoajan uhriksi – Elinan elämä muuttui helvetiksi ja hän joutui katoamaan: ”Käytännössä minua ei ole olemassa”

Kun Elina päätti lyhyen tapailusuhteen, mies alkoi vainota hänen perhettään. Elina sai miestä vastaan lähestymiskiellon, mutta siitä ei ollut apua. Lähestymiskieltoa koskevaan lainsäädäntöön liittyy asiantuntijan mukaan tällä hetkellä useita ongelmia.

Lähestymiskielto ei suojannut Elinaa vainoamiselta toivotulla tavalla. Kuvituskuva. Kuvassa olevat henkilöt eivät liity tapaukseen.

Elinan elämä on ollut painajaista jo usean vuoden ajan.

Kaikki sai alkunsa lyhyestä suhteesta mieheen. Muutaman kuukauden tapailun jälkeen Elina teki miehelle selväksi, ettei suhde tule jatkumaan. Mies ei tätä hyväksynyt, vaan jatkoi yhteydenpitoa entistä sinnikkäämmin.

– Hän oli sairaalloisen ihastunut minuun. Hän soitti ja viestitti 24/7. Hän alkoi seurata minua töihin ja lenkkeili kotini lähellä, vaikka asui itse aivan muualla, Elina kertoo.

Pian Elina huomasi, että mies oli kaikkialla. Hän ajeli perheen kodin ohitse, ilmestyi oven taakse kutsumatta ja jätti lahjoja. Hän otti Elinaan yhteyttä eri puhelinnumeroista ja valeprofiileilla sosiaalisen median kautta.

Mies lähetti viestejä myös Elinan lapsille, seurasi yhtä heistä ja kyseli tältä Elinasta.

– Kun käskin lopettaa, hän sanoi, että älä nyt. Että hän vain rakastaa minua kovasti.

Viimeinen pisara Elinalle oli eräs viikonloppu useampi vuosi sitten. Kun Elinan perhe ei ollut kotona, mies oli käynyt pihalla ja lähetti Elinalle lähes taukoamatta viestejä kärttäen tapaamista.

Elina otti yhteyttä poliisiin, joka neuvoi tekemään rikosilmoituksen ja hakemaan lähestymiskieltoa. Elina sai avukseen rikosuhripäivystyksestä tukihenkilön ja palkkasi itselleen asianajajan.

Joskus kuulin yöllä, kun hän kävi oven takana painamassa kahvaa.

Samaan aikaan mies jatkoi vainoamista. Se vaikutti koko perheeseen.

– En saanut nukuttua. Joskus kuulin yöllä, kun hän kävi oven takana painamassa kahvaa tai käveli ikkunan takana. Lapset eivät uskaltaneet olla omalla pihallamme, koska pelkäsivät.

Tuhansien eurojen kulut

Kun Elina päätti hakea vainoajalleen lähestymiskieltoa, hän huomasi, ettei se ollut aivan yksinkertaista. Lähestymiskieltoa hakeva joutuu tekemään paljon töitä, jotta saa äänensä kuuluviin.

Elinan oli pidettävä kirjaa miehen kaikista yhteydenotoista. Lisäksi asianajaja neuvoi Elinaa hakemaan lääkärintodistuksen siitä, miten tapahtumat ovat häneen vaikuttaneet.

Lähestymiskiellon hakeminen tulee myös kalliiksi. Elinalta kului yhteensä useampi tuhat euroa asianajajan palkkioon ja muihin kuluihin. Hän joutui myös pitämään sairauslomaa töistä ahdistuksensa vuoksi.

– Asianajaja ja rikosuhripäivystyksen tukihenkilö kysyivät, olenko varma, että haluan edetä asian kanssa, koska se tulee maksamaan minulle paljon.

Poliisit kävivät puhuttamassa häntä, mutta ei siitä apua ollut.

Elina kertoo olevansa kiitollinen avusta, jota sai asianajajaltaan ja tukihenkilöltään. Myös poliisista oli apua, sillä he pyörivät välillä perheen kodin ympärillä turvana ja olivat Elinaan yhteydessä puhelimitse.

– Poliisit pahoittelivat, etteivät voi puuttua enempää, koska mies ei esimerkiksi käynyt minuun käsiksi. He kävivät puhuttamassa häntä, mutta ei siitä apua ollut.

Lähestymiskiellon käsittelyaika käräjäoikeudessa koitti noin kuukauden kuluttua siitä, kun Elina oli tehnyt rikosilmoituksen. Päivä oli rankka. Elina joutui käymään läpi tapahtuneen, hankkimaan todistajia, esittämään saamansa viestit ja perustelemaan, miksi miehen käytös tuntui hänestä ahdistavalta.

– Onneksi käsittely järjestettiin niin, ettei minun tarvinnut nähdä häntä. Itkin paljon. Mies otti koko jutun ihan vitsinä.

Varsinaisen päätöksen Elina sai asianajajansa kautta sähköpostitse. Tuomari näki, että mies oli uhka Elinan ja tämän lasten turvallisuudelle ja hengelle. Miehelle määrättiin laajennettu lähestymiskielto vuodeksi.

– Oli positiivinen yllätys, että sain lähestymiskiellon laajennettuna. Lähestymiskielto koski myös lapsiani. Mies ei saanut millään tavalla lähestyä meitä ja hänelle määrättiin kotini ja työpaikkani ympärille alue, jonka sisään hän ei saanut tulla.

Mietin monta kertaa, että jättäisin hakemisen sikseen. Onneksi en tehnyt sitä.

Elinaa helpotti myös se, että hän sai tunteilleen vahvistuksen: hän oli ollut oikeassa.

– Pelkäsin käsittelyä tosi paljon, koska mietin, että mitä jos minulle nauretaan. Entä, jos kuvittelen kaiken? Mietin monta kertaa, että jättäisin hakemisen sikseen. Onneksi en tehnyt sitä.

Pettymys oli se, että käräjäoikeus ei hyväksynyt Elinan asianajajan pyyntöä siitä, että miehen tulisi maksaa Elinan oikeuskulut. Me Naiset on nähnyt käräjäoikeuden tuomion, jossa päätöstä perustellaan sillä, että kyse on ollut ”laadultaan varsin tavanomaisesta lähestymiskieltoasian käsittelystä” eikä ole painavaa syytä sille, että mies joutuisi korvaamaan Elinan oikeudenkäyntikulut.

Kun tieto lähestymiskiellon hyväksymisestä tuli, poliisit tulivat Elinan kodin läheisyyteen vahtimaan tilannetta. Elina itse lähti lapsineen pois kotoa, sillä hän tiesi, että päätös provosoisi miestä.

Niin kävikin.

Pelkkä paperinpala?

Mies jatkoi yhteydenpitoa Elinaan lähestymiskiellosta huolimatta.

– Hän teki sen ovelasti. Vainoaminen ei ollut enää niin näkyvää, ja hän piti huolen, ettei minulle jäisi liikaa todistusaineistoa.

Vaikka Elina vaihtoi puhelinnumeronsa, hän sai edelleen mieheltä lahjoja ja nimettömiä kirjeitä. Lisäksi mies otti Elinaan yhteyttä sosiaalisessa mediassa käyttämällä eri nimimerkkejä.

Poliisit ohjeistivat Elinaa soittamaan hätäkeskukseen, jos hän havaitsi miehen lähellään. Niin Elina tekikin, esimerkiksi kerran, kun näki miehen kotinsa ikkunasta kadun toisella puolella.

– Hätäkeskuksesta sanottiin, että soitto ei johda toimenpiteisiin, koska ”tilanne ei ollut päällä”. Aamulla kävin ulkona ottamassa valokuvat ikkunan alla olevista jalanjäljistä todistusaineistoksi itselleni.

Kuvituskuva.

Elina on ollut pettynyt siihen, miten vähän virkavallan on mahdollista puuttua lähestymiskiellon rikkomiseen.

– Ymmärrän, että poliiseilla on paljon muutakin työtä, eivätkä he kykene koko ajan tulemaan paikalle, jos hän vain seisoo pihalla. Jokin systeemissä kuitenkin mättää. Tuntuu, että lähestymiskielto on lopulta pelkkä paperinpala.

Käytännössä minua ei ole olemassa missään papereissa.

Lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan rangaista sakolla tai enintään yhdellä vuodella vankeutta. Elina kertoo, ettei hänen vainoajaansa rangaistu rikkomisesta mitenkään.

Lähestymiskielto

Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Tyypillisesti lähestymiskieltoa haetaan lähisuhdeväkivallan uhrin suojaamiseksi.

Syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voivat myös hakea lähestymiskiellon määräämistä suojattavan puolesta. Lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta.

  • Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä, ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä. Suojattavaa henkilöä ei saa seurata tai tarkkailla.

  • Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun määrätyn paikan läheisyydessä.

  • Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei saa tavata tai ottaa yhteyttä suojattavaan, seurata tai tarkkailla tätä. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna.

  • Väliaikaista lähestymiskieltoa voi hakea, jos sille on välitön tarve. Se astuu voimaan välittömästi ja asia käsitellään perusteellisemmin käräjäoikeudessa lähipäivinä.

  • Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, enintään kuitenkin vuoden. Kielto voidaan uudistaa tarvittaessa, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Lähteet: Tuomioistuinlaitos

Lopulta Elina haki ja sai turvakiellon viideksi vuodeksi. Turvakielto on poikkeuksellinen turvaamistoimi, jolla rajoitetaan ihmisen osoite-, asuinpaikka- ja kotikuntatiedon luovuttamista väestötietojärjestelmästä.

Siitäkään ei ollut hyötyä: mies löysi aina keinoja ottaa Elinaan yhteyttä. Sen sijaan Elinan oma elämä hankaloitui merkittävästi. Hänen osoitetietonsa eivät enää näy esimerkiksi sairaaloiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden järjestelmissä.

– Käytännössä minua ei ole olemassa missään papereissa. Vakuutuksien saaminen on lähes mahdotonta. En voi edes pelata netissä lottoa.

Elina on myös vaihtanut nimensä ja muuttanut useasti viime vuosina. Pahimmillaan mies asettui asumaan välittömästi lähestymiskieltoon kuuluvan rajan ulkopuolelle.

– Olen joutunut laittamaan elämäni täysin nollille. En käy illanvietoissa ja olen poistunut kaikista someista. Se on totta kai vaikuttanut sosiaalisiin suhteisiini ja myös lasten sosiaaliseen elämään. Lapsia pelottaa liikkua ulkona.

Lähestymiskieltoa rikotaan liian paljon.

Jalkapanta voisi tuoda turvaa

Lähestymiskieltoa koskevaan lainsäädäntöön liittyy useita ongelmia, kertoo lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen.

– Tällä hetkellä lähestymiskieltoa rikotaan liian paljon, eikä se anna riittävää suojaa kiellolla suojattaville.

Hallitus on esittänyt syyskuussa 2022, että lähestymiskieltoa koskevaa lakia tehostettaisiin usealla tavalla. Esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. Tarkoitus on, että lait hyväksytään tällä hallituskaudella ja ne tulisivat voimaan syksyllä 2023.

Jalkapannasta lähtisi automaattisesti hälytys rikosseuraamuslaitoksen keskusvalvomoon.

Suojattavien turvallisuuden kannalta tärkein uudistus on tämä: vakavimmissa tapauksissa laajennettuun lähestymiskieltoon määrätyn liikkumista voitaisiin jatkossa valvoa sähköisesti jalkapannan avulla. Liikkumista seurattaisiin silloin, jos henkilö menee kielletylle alueelle.

– Siitä lähtisi automaattisesti hälytys rikosseuraamuslaitoksen keskusvalvomoon, joka tekisi hätäilmoituksen hätäkeskuslaitokselle ja välittäisi tiedon myös lähestymiskiellolla suojattavalle, Kirsi Pulkkinen kertoo.

Sitten hätäkeskuslaitos välittäisi tiedon poliisille, ja akuuteissa tilanteissa paikalle lähetettäisiin kiireellisesti poliisipartio.

Uudistukselle on nähty olevan tarvetta, sillä esimerkiksi vuonna 2020 lähestymiskiellon rikkomisesta tehtiin 746 rikosilmoitusta. Käräjäoikeuksien tilastojen mukaan noin 40 prosenttia lähestymiskiellon rikkomisesta tuomituista on rikkonut lähestymiskieltoa useammin kuin kerran.

Toinen ongelma liittyy rahaan. Tällä hetkellä lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta, jos hakemus hyväksytään. Jos hakemusta ei hyväksytä tai asia raukeaa, hakija joutuu maksamaan 270 euron laskun.

– Nykyinen maksukäytäntö tuli voimaan vuonna 2016. Silloin arvioitiin, että osa lähestymiskieltohakemuksista tehdään vähäisellä harkinnalla ja hakemuksia myös perutaan paljon. Maksun ajateltiin vähentämän näiden hakemusten määrää.

Voidaan päätellä, että merkittävä määrä lähisuhdeväkivallan uhreja on jättänyt hakematta lähestymiskieltoa.

Kirsi Pulkkisen mukaan tilastot kuitenkin osoittavat, että myös tarpeelliset ja aiheelliset lähestymiskieltohakemukset ovat vähentyneet. Maksun voimaantulon jälkeen hyväksyttyjen lähestymiskieltohakemusten määrä on selvästi laskenut. Vuonna 2021 hyväksyttyjä hakemuksia oli hieman yli 600, kun vuosina 2012−2015 niitä oli noin 1 200−1 400 vuodessa.

– Lähisuhdeväkivallan tai siihen liittyvien kotihälytysten määrä ei ole tänä aikana kuitenkaan vähentynyt. Tästä voidaan päätellä, että merkittävä määrä lähisuhdeväkivallan uhreja on jättänyt hakematta lähestymiskieltoa sen hakemiseen liittyvän taloudellisen riskin vuoksi.

Käräjäoikeudessa vireille tulleiden lähestymiskieltoasioiden määrä on laskenut vuodesta 2016 alkaen. Vuosina 2012−2015 lähestymiskieltoasioita tuli vireille vuosittain yli 3 000, vuonna 2021 enää hieman yli 1 800. Lähde: Poliisin tilastot

Jatkossa hakijalta ei perittäisi maksua silloinkaan, kun hakemus hylätään tai asia raukeaa. Lisäksi vakavan rikoksen uhriksi joutuneelle lähestymiskiellon hakijalle voitaisiin määrätä avustaja.

Kolmas uudistus on se, että jatkossa lähestymiskiellon rikkomista koskeva asia olisi käsiteltävä kiireellisenä. Tällä hetkellä käsittely voi kestää yli vuoden: vuonna 2021 käsittelyaika rikosilmoituksen päivästä käräjäoikeuden lopulliseen ratkaisuun oli noin 16 kuukautta.

– Uudistuksella halutaan välttää tilanteita, joissa lähestymiskieltoa rikotaan useita kertoja ennen kuin viranomaiset puuttuvat siihen.

Sähköinen valvonta on melko uutta Suomessa.

Lakiuudistuksella halutaan tehostaa myös tukipalveluihin ohjaamista niissä tilanteissa, kun poliisi määrää väliaikaisen lähestymiskiellon. Suojattava voitaisiin ohjata esimerkiksi rikosuhripäivystyksen pariin. Myös lähestymiskieltoon määrätylle olisi ilmoitettava saatavilla olevasta tuesta.

– Kyse voisi olla esimerkiksi väkivallan tekijöille tarkoitetuista tukipalveluista, Kirsi Pulkkinen kertoo.

Lisäksi esitetään, että jatkossa poliisin olisi määrättävä omasta aloitteestaan väliaikainen lähestymiskielto väkivallan riskitilanteissa nykyistä useammin – silloinkin, vaikka kiellolla suojattava pystyisi itsekin kieltoa hakemaan.

Onko todennäköistä, että lakiuudistukset menevät läpi?

– Lausunnonantajat ovat kannattaneet laajasti esitykseen sisältäviä ehdotuksia ja pitäneet niitä tarpeellisina lähestymiskiellon tehostamiseksi, Kirsi Pulkkinen sanoo.

– Sähköinen valvonta on kuitenkin melko uutta Suomessa, vaikka se onkin jo ollut käytössä rikosseuraamusten valvonnassa. Siksi esitys käsitellään perusteellisesti ja se menee muun muassa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Valtava pettymys

Kun Elinalle myönnetty lähestymiskielto raukesi vuoden kuluttua päätöksestä, hän haki uutta lähestymiskieltoa. Se hakemus ei mennyt läpi. Elinalle jäi käteen 270 euron lasku, ja pettymys oli valtava.

– Tuomari katsoi, että lähestymiskieltoa ei ole tarvetta jatkaa, vaikka itse tiesin, että mies pyörii nurkilla koko ajan. Minulla olisi pitänyt olla enemmän konkreettisia todisteita, kuten valokuvia.

Hylkäyspäätös tuntui siltä, että nyt olen vapaata riistaa.

Elina ymmärsi, että käytännössä mies saa tehdä mitä haluaa, kunhan ei mene tietyn rajan yli.

– Hylkäyspäätös tuntui siltä, että nyt olen vapaata riistaa. Vaikka lähestymiskielto on vain paperinpala, antaa se sen turvan, että poliiseilta saa apua ilman, että sen tarvetta tarvitsee joka kerta perustella.

Kuvituskuva.

Lähestymiskiellon tultua voimaan poliisi tutki tapausta enemmän ja se eteni syyttäjälle, joka nosti kanteen. Mies tuomittiin Elinan vainoamisesta. Rangaistukseksi hän sai sakkoja.

Tällä hetkellä mies asuu lähellä Elinan kotia, ja Elina törmää häneen lähes päivittäin.

– Olen yrittänyt selvittää, mitä voisin tehdä, mutta kaikki levittelevät käsiään. Jos hän tulee pihalleni, minun pitää soittaa poliisit, mutta muuten hän saa kuulemma kulkea vapaasti.

– Tuntuu, että poliisit ja muut tahot ovat tällaisten tyyppien edessä kädet sidoksissa. On vain pakko katsoa vierestä.

Tuntuu tosi väärältä, että minun pitäisi hänen takiaan lähteä pois kotikaupungistanikin.

Sekä poliisi että asianajaja ovat ilmaisseet, että tilanne voisi helpottua, jos Elina muuttaisi pois kaupungista. Elina harkitsikin asiaa, mutta tajusi sitten, että mies löytäisi hänet halutessaan mistä vain.

– Olen rakentanut koko elämäni ja lasteni elämän tänne. Olen muutenkin luopunut jo lähes kaikesta. Tuntuu tosi väärältä, että minun pitäisi hänen takiaan lähteä pois kotikaupungistanikin.

Lakimuutoksista olisi ollut apua

Elina kokee, että tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä olevat lähestymiskieltoa koskevat lakimuutokset olisivat helpottaneet huomattavasti hänen elämäänsä. Hänen mielestään olisi hyvä asia, jos lähestymiskiellon rikkomisesta lähtisi automaattisesti hälytys.

– Sähköinen pantavalvonta olisi antanut minulle sen turvan, ettei minun olisi tarvinnut itse olla koko ajan hirveän valppaana puhelin kädessä, jotta voisin ottaa miehestä kuvan hänet huomatessani.

– Olisi myös tosi hyvä, että lähestymiskiellon rikkomisesta jäisi automaattisesti todisteet talteen siltä varalta, että on haettava uutta lähestymiskieltoa.

Kun mies lähestymiskiellon saatuaan jatkoi vainoamistaan, Elinalle neuvottiin, että hänen pitäisi soittaa hätäkeskukseen aina, kun huomaa miehen rikkovan kieltoa.

– Itselle tuli kuitenkin olo, ettei joka päivä viitsisi soittaa 10 kertaa, kun mitään apua ei kuitenkaan siihen hetkeen saa. Siksikin tuntuu, että pantavalvonta olisi hyvä asia.

Monet eivät uskalla hakea lähestymiskieltoa, koska pelkäävät joutuvansa itse maksumiehiksi.

Elinan mielestä olisi hyvä asia, että jatkossa sekä lähestymiskiellolla suojattava että kieltoon määrätty ohjattaisiin tehokkaammin tukipalveluiden pariin. Elina itse kokee saaneensa paljon apua Rikosuhripäivystyksestä ja omalta tukihenkilöltään.

– Ja että vainoajakin ohjattaisiin jonkun tuen tai avun piiriin. Tiedän, että minun vainoajalleni tämä on pakkomielle. Olisi hyvä, että hän joutuisi käsittelemään asiaa jossain.

Elina pitää tärkeänä muutoksena myös sitä, että jatkossa lähestymiskiellon hakija ei joutuisi maksamaan 270 euron laskua, vaikka hakemus hylättäisiin.

– Rikosuhritukihenkilöni sanoi, että monet eivät uskalla hakea lähestymiskieltoa, koska pelkäävät joutuvansa itse maksumiehiksi. Että voisi käydä niin, että nöyrtyy kertomaan kipeitä asioita, ja tulisikin kieltävä päätös ja lasku. Se saa ihmisen tuntemaan itsensä aika arvottomaksi.

Haastateltavan nimi on muutettu haastateltavan suojelemiseksi.

Apua saatavilla

  • Lisätietoa lähestymiskiellosta: Rikosuhripäivystys, Tuomioistuinlaitos

  • Rikosuhripäivystyksen numero on 116 006. Päivystys palvelee suomeksi ma–pe klo 9–20 ja ruotsiksi klo 12–14. Puhelu on maksuton.

  • Rikosuhripäivystyksen chat on auki arkisin 9–15 ja lisäksi maanantaisin 17–19 osoitteessa riku.fi.

  • Suomen Mielenterveys ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin palvelee suomen kielellä 24/7 numerossa 09 2525 0111.

  • Tämän jutun lopusta löydät lisätietoa auttavista tahoista.

Tällä viikolla Me Naisten teemana verkossa, somessa, lehdessä ja Me Naiset Radiossa on lainsäädäntö. Kysymme, miksi laki ei toimi. Julkaisemme aiheeseen liittyviä juttuja joka päivä 7.–13.11.2022.

Aiemmat jutut:

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?