Toimittaja, juontaja Tuija Pehkonen kertoi harkinneensa alkioiden pakastamista lykätäkseen perheen perustamista sopivampaan ajankohtaan. Tuija tiesi haluavansa perheen puolisonsa Eero Ettalan kanssa, mutta riskit raskaus- ja vauva-ajan vaikutuksiin työelämään tuntuivat sillä hetkellä kovilta ja pelottavilta.
33-vuotiaana Tuija suunnitteli, että jos pariskunnan yhteisiä alkioita pakastettaisiin, niiden käyttöön ja lapsen saamiseen voitaisiin palata myöhemmin, kun uralla olisi sille rauhallisempi vaihe.
Tuija ei ole aatoksineen yksin. Syyt perhehaaveiden lykkäämiselle ovat monet: osa vanhemmiksi aikovista haluaa ensin satsata opiskeluun ja uraan tai joutuu työmaailman paineissa tekemään niin.
Osa valitsee ensin vaikkapa nauttia elämästä ilman sitoumuksia, osa haluaa löytää sopivan kumppanin tai harkitsee itsellistä vanhemmuutta. Pariskunta voi olla vielä epävarma, haluaako lapsia ylipäätään tai ei voi juuri sillä hetkellä yrittää raskautta. Silloin perheen perustamiselle halutaan lisäaikaa, takaportti.
Lapsettomuuslääkäri Maria Tuominen auttaa työkseen muun muassa tällaisia perheen perustamista harkitsevia. Urallaan naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä hän on todistanut ensisynnyttäjien keski-iän nousua ja lasten hankintaiän siirtymistä Suomessa jo pitkään.
– Jossain vaiheessa biologia kuitenkin tulee jokaisella vastaan. Iän vaikutusta yksinkertaisesti ei voi kumota, Tuominen sanoo.
”Jos naisella on toive useammasta lapsesta, kannattaa aloittaa nuorena.
Naisen hedelmällisyyden kannalta ratkaisevin ikävaihe on 35 vuoden kieppeillä. Sen jälkeen hedelmällisyyden lasku kiihtyy nopeasti. Munasolut loppuvat aikanaan jokaiselta naiselta. Alkupotti on se, mikä syntymässä saadaan eikä lisää tule.
– Siksi me gynekologitkaan emme ole innoissamme ilmiöstä, että vanhemmiksi aikovien keski-ikä nousee. Jos haasteita raskaaksi tulemisessa on, tyypillisesti hoitojen tulokset ovat parempia nuoremmilla, Tuominen sanoo.
– Hoidot kestävät oman aikansa ja myös haluttu perhekoko kannattaa ottaa huomioon. Jos naisella on toive useammasta lapsesta, kannattaa aloittaa nuorena. Odotukseen menee jo melkein vuosi, imetykseen toinen ja jos vauva-ajasta haluaa yhtään taukoa, puhutaan jo useista vuosista.
Tuominen muistuttaa myös, että keskenmenot ovat tavallisia, ja osa törmää sekundäärisen lapsettomuuteen eli siihen, että vaikka ensimmäinen raskaus on käynnistynyt helposti, seuraava välttämättä ei.
Maria Tuominen kertoo harjoitelleensa mukavan ja ei-painostavan tavan ottaa puheeksi perhesuunnittelu kolmeakymppiä lähestyvien naisten kanssa.
– Kysyn, onko nainen ylipäätään ajatellut hankkia perhettä tai koska se hänen mielestään olisi ajankohtaista. Tämän päivän nuoret tiedostavat ajan rajallisuuden paremmin, kun taas vaikkapa 1980-luvulla siitä ei hirveästi kouluissa puhuttu. Silloin valistettiin lähinnä ehkäistystä eikä todellakaan opetettu, että raskautta kannattaa yrittää ajoissa. Joillekin se on tullut karvaana yllätyksenä.
Mitä pakastetaan?
Pakastaa voi siittiöitä, munasoluja sekä alkioita. Siittiöiden pakastus on näistä nopein, simppelein ja siksi myös halvin palvelu.
Munasolujen pakastamisen menetelmä taas on uusin ja vielä vähiten Suomessa käytetty. Helsingin Sanomat kertoi kesäkuussa, kuinka valtaosa Piilaakson tech-alan nuorista naisista valitsee urapaineissaan ennakoivan munasolupakastuksen. Siellä hoito jopa kuuluu joidenkin yritysten henkilöstöetuihin ja on siksi rekrytointivaltti.
Sopiikin pohtia, todellako mieluummin kehitetään palveluita viivyttämään lapsenteko riski-iälle sen sijaan, että kehitettäisiin työelämää mukautumaan elämän jatkuvuuden kannalta oleellisimpaan: syntymään.
Alkioiden pakastusta on tehty pitkään, mutta erikoistekniikka on vaativaa ja hidasta. Ylipäätään laboratoriotyöskentely on tyyristä eikä ihmisen luomista voi automatisoida niin, että siitä koskaan tulisi halpaa. Esimerkiksi ennakoiva munasolujen tai alkioiden pakastaminen Suomessa maksaa 3 500–5 000 euroa kerralta, ja kertoja voidaan tarvita useita. Sosiaalisista syistä tehtäviä hoitoja ei korvaa Kela eikä niitä tehdä julkisen terveydenhuollon palveluina.
Yhdysvalloissa hoitohinnat ovat karkeasti arvioiden nelinkertaiset Suomeen verrattuina. Helsingin Sanomien mukaan yhä useampi nuori nainen rahoittaa jäädyttämishoidon myymällä munasolujaan niitä tarvitseville.
”Spontaani yrittäminen on ilmaista ja luonnollista.
Tuominen muistuttaa, että spontaani yrittäminen on ilmaista ja luonnollista. Hän huomauttaa myös, että munasolujen pakastusmenetelmä on yhä niin uusi, ettei sen turvin hankituista lapsista ole vielä pitkäaikaistutkimusta.
– Vaikka pakastushoitojen tekniikat ovat laajasti käytettyjä ja turvallisia, niihin liittyy tiettyjä riskejä.
– Sen sijaan esimerkiksi koeputkihedelmöityksiä on tehty aina 1970-luvulta asti. Sillä menetelmällä alkunsa saaneita lapsia on jo ehtinyt kasvaa aikuisiksi.
Myös isän iällä on väliä
Perheen perustamista käsitellään meidänkin jutuissamme monesti vanhemmuudesta haaveilevan vinkkelistä: siitä mitä aikuinen toivoo, suunnittelee tai kaipaa. Puheissaan Maria Tuominen nostaa toistuvasti keskiöön lapsen näkökulman.
– Pitäisi aina muistaa ajatella myös sitä, minkä ikäisenä haluaa ja jaksaa olla vanhempi. Fakta on, että esimerkiksi tietyt sairaudet yleistyvät iän mukana.
”Missään tapauksessa ei pidä sheimata ihmisiä, jotka ovat tulleet vanhemmiksi korkeammalla iällä.
Lapsettomuushoitoihin on yläraja. Tuomista työllistävällä Ovumia-klinikalla se on 46 vuotta. Palveluja säätelee myös lapsettomuushoitolaki.
– Missään tapauksessa ei pidä sheimata ihmisiä, jotka ovat tulleet vanhemmiksi korkeammalla iällä. Ihmisillä voi olla takana todella pitkiä raskausyrityksiä sekä hoitojaksoja ja lasta on saatettu yrittää 30-vuotiaasta 45-vuotiaaksi asti.
Mediassa on lähivuosina kerrottu monien yli 40-vuotiaiden naisten vauvauutisista. Kun Hanna Gullichsenia, Krista Kiurua tai Laura Malmivaaraa on haastateltu Me Naisissa, Maria Tuominen huomaa sen työpaikallaan.
– Kyllä meillä klinikalla alkaa silloin puhelin piristä, hän naurahtaa.
– Jokainen yli nelikymppisenä onnistunut raskaus on kuitenkin tilastollisesti poikkeuksellista, hedelmällisyys vaihtelee ja on aina yksilöllistä. Siksi aina toivon, ettei ihmisissä heräisi epärealistisia odotuksia hoitojen onnistumista kohtaan tai suuria pettymyksiä, kun omalla kohdalla biologia ei teekään poikkeusta.
Alan ammattilaisena Tuominen on pannut merkille, että maailmalla arkea ovat jo yli 50-vuotiaatkin synnyttäjät. Hän arvioi, että kun Hollywoodin 50+ -tähti kertoo raskaudestaan, se on todennäköisimmin saanut alkunsa lahjasolusta.
– Siellä päin viisikymppiset odottajat saattavat kohta – ei ihan vielä, mutta melko pian – olla sellaisia, jotka ovat käyttäneet aiemmin pakastettuja munasolujaan.
Lopuksi Maria Tuominen lisää, että vaikka aina tunnutaan keskittyvän naisen ikään, myös isän iällä on väliä. Siittiötiheydet vaihtelevat ja nuorilla on ikämiehiä paremmat mahdollisuudet saada biologisesti oma lapsi. Sekin tiedetään, että tietyillä autismin ja adhd-kirjon sairauksilla on yhteys isän ikään.
– Miehiäkään ei kehoteta lykkäämään perheen perustamista loputtomiin.
LL, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Maria Tuominen työskentelee Ovumia-klinikalla. Hän on valmistunut Lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta ja erikoislääkäriksi Helsingin yliopistosta.
