Sosiaalisen median vaikuttaja Veera Bianca, oikealta nimeltään Veera Papinoja törmäsi muutama viikko sitten somessa Tiktok-haasteeseen. Haasteessa ihmiset esiintyivät videolla ja paljastaen oman pituutensa ja painonsa. Ajatuksena oli normalisoida erikokoisia painoja ja kehoja.
34-vuotias Veera päätti ottaa haasteeseen osaa normalisoidakseen somessa myös isompia kehoja omalla esimerkillään.
– Painan 121 kiloa. Tiesin sen herättävän tunteita, mutta halusin silti kertoa sen siellä. Ihmisiä on paljon erinäköisiä ja kokoisia, eikä kokoni tarkoita, että makaisin vain sohvalla, tilaisin safkaa Mäkkäristä ja voisin huonosti, Veera sanoo.
– Koska se on se kuva, mikä yleensä ihmisille yli satakiloisesta ihmisestä tulee, hän jatkaa.
”Olen toki ylipainoinen, mutta rakastan liikuntaa ja voin hyvin”, Veera kirjoitti vielä kuvatekstiin. Video keräsi hetkessä lähes puoli miljoonaa katselua. Kommentteja kertyi alle viikossa yli 1 300.
Mee salille. Voin tarjoo salikortin.
Hei nyt ei enempää Mäkkäriä.
Ootko kuullut salaatista?
– Suurin osa kommenteista oli ihan kamalia. Kyllä se yllätti.
Sosiaalinen media on Veeralle tuttu paikka: Hän on tuottanut matka-aiheista sisältöä muun muassa Instagramiin jo yli kymmenen vuoden ajan. Satunnaisia vastakarvaisia kommentteja lukuun ottamatta lukuun hän jakaa elämäänsä 34 000 seuraajalleen hyvällä mielellä.
Sen sijaan Tiktokia hän on alkanut käyttää aktiivisemmin vasta tämän vuoden puolella.
– Elin tuohon Tiktok-videoon asti sellaisessa Instagram-kuplassa, jossa yleisöni on pääosin omia seuraajiani. Mä ajattelin, että some on nykyään monimuotoisempi ja turvallisempi paikka, koska siellä on myös enemmän itseni näköisiä naisia.
Vihapuhe rehottaa Tiktokissa
Muutamassa vuodessa supersuosituksi noussut videopalvelu Tiktok kuvaa yhteisösäännöissään priorisoivansa turvallista, monimuotoista, inklusiivistä ja aitoa sisältöä. Kaikenlainen toisiin käyttäjiin kohdistuva vihapuhe ja kiusaaminen on kiellettyä.
Samaan aikaan Tiktok on noussut otsikoihin hallitsemattomana rehottavasta vihapuheestaan – joka koskee myös suomalaista käyttäjäkuntaa.
Aihe ei ole Veeralle uusi: Häntä on kiusattu ulkonäöstään jo lapsesta asti.
– Silloin kuuli lähinnä sellaista juttua, että on ruma ja läski. Nykyään se on sitä, että mites sydänriskit ja verisuonisairaudet.
Lihavuuden haukkuminen on vaihtunut huolitrollaukseen, jossa kiusaaminen naamioidaan terveysvalistukseksi.
”Normalisoidaan sydän- ja verisuonitaudit”, kommentoi teinipoikien keskuudessa suosittu Youtube-tähti Veeran videoon.
– Tämäkin tubettaja käytti argumentoinnissaan THL:n materiaalia siitä, kuinka lihavuus on terveysriski. Mutta se, että mä olen somessa olemassa, ei ole kutsu keskustelemaan lihavuuden terveyshaitoista.
– Hänen videoitaan saattaa katsoa 300 000 nuorta. Kun tällainen henkilö sanoo jotain, sillä on suuri vaikutus hänen yleisöönsä ja siihen, mikä on ok.
””Silloin kuuli lähinnä sellaista juttua, että on ruma ja läski. Nykyään se on sitä, että mites sydänriskit ja verisuonisairaudet.”
Lihavuuden stigma viimein tutkimuspyödälle
Miksi ihmiset ovat niin innokkaita jakamaan tietoa lihavuuden terveysriskeistä? Ja miksi lihavat ihmiset kohtaavat enemmän vihapuhetta kuin koskaan?
Tätä Veera on miettinyt paljon. Lihavuudesta puhutaan jatkuvasti – ja aina kielteisessä valossa: siitä varoitellaan terveystiedon tunneilla, tv-ohjelmissa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteissa.
Lihavuuteen suhtaudutaan ensisijaisesti ongelmana ja terveysriskinä. Helposti unohtuu, että vaikka painoindeksin mukainen ylipaino tuo mukanaan terveysriskejä, pelkästään painon tai ulkomuodon perusteella ei voi päätellä ihmisen terveydestä mitään. Terveysriskejä on kaiken kokoisilla, eivätkä ne automaattisesti tarkoita sairastumista.
– Tv:ssä joko kauhistellaan lihavuutta tai normalisoidaan sitä, että laihduttaminen olisi helppoa. Lääkärissä viesti on joka kerta sama: Mene kotiin ja laihduta, Veera sanoo.
Muutama vuosi sitten Veera osallistui Olet mitä syöt -ohjelmaan ja laihdutti sen myötä 30 kiloa.
Hän hämmästyi huomatessaan, kuinka suurena onnistumisena hänen laihtumiseensa suhtauduttiin. Kun hän mainitsi laihduttamisen lääkärin vastaanotolla, asenteet muuttuivat hetkessä. Hänet otettiin vakavasti ja häntä kuunneltiin.
– Jollain tavalla mua auttaa, että tiedän laihduttaneeni jonkin verran. Sehän on tosi surullista, että mä saan siitä turvaa, vaikka tiedän olevani ihan yhtä hyvä ja arvokas, vaikka en olisikaan laihtunut.
Milloin lihavuuskeskustelusta tuli ”herkkä aihe”?
Lihavuus on aihe, josta kaikilla tuntuu olevan mielipide, Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä toteaa.
Mikkilä pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, kuinka sosiaalisen median kautta erikokoiset ihmiset ovat saaneet äänensä kuuluviin ja kehonsa näkyviin.
– Samalla terveysasiantuntijat ja muut päättäjät kauhistelevat, kuinka lihavuus on nykyään niin herkkä aihe. Että ei siitä oikein uskalla puhua mitään, hän toteaa.
– Olisiko kuitenkin niin, että lihavuudesta tuli herkkä aihe siinä kohtaa, kun lihavuudesta alkoivat puhua muutkin kuin hoikat terveysasiantuntijat, jotka etuoikeutetusta asemastaan kertoivat, miten pitäisi toimia ja millainen pitäisi olla, Mikkilä sanoo.
Lihavuus on yksi ihmistä kielteisimmin leimaavista eli stigmatisoivista ominaisuuksista. Leiman vaikutuksiin aletaan pikkuhiljaa kiinnittää huomiota: vuosi sitten käynnistettiin ensimmäinen valtioneuvoston rahoittama tutkimus- ja selvityshanke lihavuuden stigman vähentämiseksi.
Lihavuuteen liittyvä leima on niin syvä, että se saattaa olla yksi syy sekä lihavuuden että syömishäiriöiden lisääntymiseen. Lihavuuden stigma -hankkeen tiedotteessa kerrotaan, että monet niistä terveysongelmista, joiden katsotaan aiheutuvan lihavuudesta, voidaan itse asiassa liittää lihavuuden stigmaan.
Kehoon ja ulkonäköön kohdistuvat paineet eivät koske pelkästään lihavia, vaan kaikkia kehoja. Stigman lieventämisestä ja ulkonäkötermien laventamisesta olisi hyötyä kaikille.
Mikkilän mukaan jopa terveydenhuollon asiantuntijoiden keskuudessa aletaan ymmärtää, että lihavuus on moninainen asia, joka ei ratkea laihduttamalla. Silti lihavuuteen tarjotaan edelleen ratkaisuksi vain syömiseen ja liikkumisen liittyviä ohjeita.
Miten asiaan voisi sitten puuttua?
Videosta seuranneen kohun jälkeen Veera julkaisi Tiktok-tilillään videon kuntosalilta. Videolla hän kertoo, miksi ylipainoisen terveysvalistus on kiusaamista.
– Ensimmäinen kommentti oli, että tiesitkö, että lenkkeily kuluttaa kuntosalia enemmän kaloreita. Eli kun mä vaan olen, mun pitää mennä salille. Ja kun olen salilla, mun pitäisi mennä lenkille, Veera sanoo naurahtaen.
Veera Papinoja uskoo, että lihavuusvastaiset asenteet rakentuvat jo nuorena. Silloin kehopositiivisuuskin nähdään ainoastaan vaarallisena lihavuuden promoamisena erilaisten kehojen hyväksymisen sijaan.
– Monet ajattelevat lihavuusepidemian räjähtävän käsiin, jos lihavatkin kehot hyväksyttäisiin. Mutta kehopositiivisuus ja terveys ovat kaksi aivan täysin eri asiaa, Veera sanoo.
– Kehopositiivisuus liittyy siihen, että mä voin olla olemassa omana itsenäni. Ei kukaan mene katsomaan mun somea ja ajattele, että wau, mäkin alan nyt lihomaan. Parhaimmillaan kehopositiivisuus lisää oman kehon hyväksymistä ja arvostamista ja sitä kautta terveystekoja.
Veera toivoo, että kehoon, liikuntaan ja ravintoon liittyviä asioita käsiteltäisiin monipuolisemmin jo koulussa. Sillä kaikista eniten Veera miettii, millaista olisi olla nyt kaksikymppinen nuori nainen Tiktokissa.
– Jos olisin saanut tuollaisia kommentteja silloin, mä en usko, että mä olisin tänä päivänä täällä. Se on se surullisin ja pelottavin osa.
Lue lisää: Nämä 8 upeaa naista näyttävät vatsamakkarat, selluliitit ja arvet – tätä lisää someen!
Lue lisää: Kolumni: Aloin laihduttaa 9-vuotiaana ja nyt korjaan rikkinäistä kehosuhdettani somen avulla
