“Miten mä nyt selviän?” oli Mira Taipaleen, 31, ensimmäinen ajatus, kun puoli tuntia sitten tilille kilahtanut palkka oli jälleen kerran pelattu nettikasinolle.
Kuten jokaisena palkkapäivää edeltävänä iltana, Mira oli valvonut myöhään, jotta pääsisi pelaamaan heti vuorokauden vaihtuessa ja palkan näkyessä verkkopankissa.
Kasinosivuston Mira sulki vasta, kun pankkitili oli viimeistä senttiä myöten tyhjä. Jäljelle jäi musta aukko: epätoivo ja häpeä.
Negatiivisia tunteita pakoon slottipelien pyörteisiin
Teininä pelikoneita pelannut Mira päätyi nettikasinoiden pariin 25-vuotiaana. Hän ei tarkalleen muista ensimmäisiä kertojaan kasinoilla, mutta kertoo pelaamisen riistäytyneen käsistä heti ensimmäisten pyöräytysten jälkeen syksyllä 2016.
– Olin muuttanut uudelle paikkakunnalle silloisen kumppanini kanssa, enkä tuntenut kaupungista ketään. Koin hirveää yksinäisyyttä, Mira muistelee.
Peliongelmissa auttavan Peluuri-yksikön päällikkö Inka Silvennoisen mukaan rahapeliongelmissa yksin jääminen voi olla sekä ongelman kehittymisen syy että riippuvuuden seuraus. Suuret elämänmuutokset ovat riippuvuuden syntymisen kannalta herkkää aikaa.
– Myös perinnölliset tekijät, koetut kriisit, sekä erilaiset persoonanpiirteet, kuten impulsiivisuus ja elämyshakuisuus, vaikuttavat riippuvuuden kehittymiseen, Silvennoinen kertoo.
Naisille, joille uhkapelaamisesta tulee todellinen ongelma, kehittyy riippuvuus miehiä nopeammin, selviää Tilastokeskuksen raportista.
Miran tapauksessa taustalla vaikutti lapsuudenperheessä tapahtunut perhesurma, jonka käsittely oli jäänyt tapahtumien aikaan 18-vuotiaalta Miralta kesken. Nettikasinoista tuli keino paeta padottuja negatiivisia tunteita.
Voittosummien kasvaessa rahan arvo vääristyi
Nettikasinomaailmassa alku oli täynnä jännitystä ja huumaa, ja Miran voittamat summat olivat suuria.
– Sain kaksi isompaa voittoa: 30 000 euroa ja 50 000 euroa, Mira kertoo.
Voittorahoja Mira ei suinkaan kotiuttanut pankkitilille, vaan hän jatkoi pelaamista.
– Kun voittosummasta oli jäljellä kymppitonni, ajattelin, että mitä väliä enää.
Mira hävisi voitot saman päivän aikana. Pian ajatukset alkoivat pyöriä myrkyllistä kehää: kun isojen rahojen voittaminen oli mahdollista kerran tai kaksi, niin täytyihän sen onnistua vielä uudelleenkin.
”Pitkään luotin siihen, että kyllä joku mut pelastaa.
Muutamassa kuukaudessa Mira otti uhkapelaamista varten pikavippejä ja lainaa noin 70 000 euroa. Kun lainaa ei enää myönnetty, hän kääntyi läheistensä puoleen.
– Elämä alkoi toistaa samaa kaavaa: aina, kun sain jostain rahaa, oli pakko pelata.
Arki oli täynnä valheita ja salailua, sillä aluksi läheiset eivät tienneet uhkapeliriippuvuudesta. Mira oli jatkuvasti keksimässä tekosyitä, miksei voinut osallistua yhteisiin ajanviettoihin.
Velkojen kasaantuessa Miran oli pakko kertoa riippuvuudesta kumppanilleen. Häpeän tunne oli vahva, sillä samaan aikaan, kun kumppani oli yötöissä tienaamassa pariskunnan elannon eteen, Mira hävisi nettikasinolle oman palkkansa.
– Saatoin soittaa töissä olevalle miehelleni keskellä yötä, että hävisin taas kaiken. Pitkään luotin siihen, että kyllä joku mut pelastaa.
Uhkapelaamiseen suhtaudutaan Suomessa myönteisesti
Silvennoisen mukaan huomattavissa on hienoisia merkkejä siitä, että nuorten naisten uhkapelaaminen sekä uhkapeliriippuvuudet ovat kasvussa. Tähän vaikuttaa esimerkiksi tietoisesti naisille kehitetyt pelit ja nuorille naisille suunnattu markkinointi.
”Ei kukaan alkoholisteillekaan kassalla sano, että osta vielä tuo lauantaiolut.
Myös Mira huomasi ilmiön omissa sosiaalisen median kanavissaan.
– Jossain vaiheessa minun oli pakko lopettaa nettikasinoita markkinoivien käyttäjien seuraaminen somessa, Mira kertoo.
Hän vieroksuu kasvokkain tapahtuvaa uhkapelimarkkinointia, kuten esimerkiksi sitä, että pelejä tarjotaan ja mainostetaan kaupan kassalla.
– Ei kukaan alkoholisteillekaan kassalla sano, että osta vielä tuo lauantaiolut.
Silvennoisen mukaan suhtautuminen uhkapelaamiseen on Suomessa hyvin sallivaa ja jopa pelaamiseen kannustavaa. Kansainvälisellä tasolla Suomessa pelataan uhkapelejä todella paljon. Uhkapelaamisen arkipäiväisyys sekä näkyvyys vaikuttavat myönteisesti myös uhkapeliriippuvuuden syntyyn.
”Meitä peliriippuvaisia naisia on todella paljon”
Kesällä 2018 Mira tuli raskaaksi. Hän ymmärsi, ettei voinut jatkaa nettikasinoiden tahdittamaa elämäntyyliään. Pelaaminen kuitenkin jatkui, mutta harvemmin.
Käänteentekevä hetki oli samana vuonna Facebookin Naistenhuone-ryhmästä bongattu live-lähetys, jossa Miralle tuntematon nainen puhui omasta uhkapeliriippuvuudestaan.
– Huomasimme, että meitä peliriippuvaisia naisia on todella paljon. Oli tärkeää löytää muita, jotka ymmärtävät peliriippuvuutta.
Eri puolilta Suomea kotoisin olevat naiset perustivat peliriippuvaisten naisten Whatsapp-ryhmän, josta Mira on saanut luotettavia ystäviä. Myöhemmin hän on puhunut asiasta avoimesti myös sukulaisille ja ystäville.
Kesällä 2020 Mira hakeutui A-klinikan vertaistukiryhmään, ja sai myöhemmin keskusteluapua peliongelman kehittymiseen vaikuttaneisiin syihin.
Nyt Mira on ollut pelaamatta noin puolitoista vuotta ja maksanut ulosoton kautta pelivelkojaan jo useamman vuoden ajan. Hän unelmoi kokemusasiantuntijan työstä ja muiden auttamisesta.
Jokainen aamu alkaa edelleen ajatuksella: ”tänään mä en pelaa.”
Lue lisää: Koukussa ostamiseen? Psykologi kertoo 6 merkkiä, joista shoppailuaddiktion voi tunnistaa
Peliriippuvuus Suomessa
Arviolta 1–3 prosentilla suomalaisista on rahapeliriippuvuus, ja noin kolmasosa riippuvaisista suomalaisista on naisia.
Nettipelien osuus rahapeliongelmien aiheuttajana on kasvussa.
Rahapeleistä nettipelit aiheuttavat eniten velkaantumista, sillä nettipelaajien osuus yli 10 000 euroa velkaantuneista rahapelaajista vuonna 2021 oli lähes 90 prosenttia.
Rahapeliriippuvuus sai Suomessa virallisen tautiluokituksen alkuvuonna 2022.
Apua peliriippuvuuteen saa esimerkiksi osoitteesta peluuri.fi tai Peluurin numerosta 0800 100 101. Soittaminen on maksutonta eikä nimeään tarvitse kertoa, jos ei halua.
Lähteet: Peluurin vuosiraportti 2021, THL, Tilastokeskus
