”Kello on jo paljon, mutta käyn vain nopeasti katsomassa olisiko lempinettikaupassani alennusmyynnit. En tarvitse mitään, katson vain. Tai ehkä yhdet kengät, joista olen haaveillut pitkään. Ja yhdet housut, mutta vain yhdet. Aloitan säästämisen sitten huomenna.”
Nettishoppailu voi olla täysin harmitonta, mutta jatkuva shoppailu voi olla myös addiktio, joka ei enää olekaan kontrolloitua.
Addiktiolla tarkoitetaan haitallista riippuvuutta, joka voi kohdistua johonkin tiettyyn asiaan, ihmiseen, päihdeaineeseen tai toimintaan. Ihminen toteuttaa tätä toimintaa, halusi tai ei, ja on menettänyt hallinnan tunteen.
– Vaikka shoppailuriippuvuutta ei löydy tautiluokituksesta, on se hyvin lähellä peliriippuvuutta, joka on jo määritelty sairaudeksi, kertoo Riippumatta-klinikan psykoterapeutti Kristiina Niskanen.
Shoppailuriippuvuus on peliriippuvuuden tavoin toiminnallinen riippuvuus. Toiminnallisessa riippuvuudessa ihminen on jäänyt koukkuun toimintaan, joka tuottaa mielihyvän tunteita, mutta on pakonomaista.
Niskanen listaa kuusi merkkiä, jotka saattavat viitata shoppailuriippuvuuteen.
1. Lupaukset eivät pysy
Jos ostaa, vaikka on päättänyt olla ostamatta, ja rikkoo itselleen asettamiaan rajoja jatkuvasti, voi käsillä olla ongelma.
– Ihminen selittää toimintaansa itselleen jollain tavalla ja ikään kuin oikeuttaa sen. Näin hän voi jatkaa vahingollista käyttäytymistä, vaikka haitat olisivat jo näkyvissä, Kristiina Niskanen sanoo.
2. Shoppailu aiheuttaa syyllisyyttä
Voidaan puhua riippuvuudesta, jos shoppailua jatkaa, vaikka se aiheuttaisi pahaa oloa. Addikti ei pysty lopettamaan ostamista, vaikka shoppailu aiheuttaisi syviä syyllisyyden tunteita.
– On myös ihmisiä, jotka eivät koe liiallisesta shoppailustaan syyllisyyttä, mutta tällöin henkilön arvomaailmassa saattaa olla jokin ongelma, eikä välttämättä ole kyse riippuvuudesta.
3. Itselle ja läheisille kertoo valheita
Jos omaa shoppailua tai siihen käytettyä aikaa piilottelee tai salailee muilta, voi kyse olla addiktiosta. Addikti saattaa myös kieltää ongelman itseltään.
– Shoppailuaddiktilla saattaa olla kaapissa vaikkapa kymmeniä samanlaisia paitoja, joissa on kaikissa vielä laput kiinni, mutta addikti ei näe ongelmaa siinä, että ostaa lisää.
”Shoppailuaddiktit haahuilevat usein yksin kaupoissa hakemassa sitä jotain.
Yksi yleinen merkki on myös se, että shoppailuaddikti toteuttaa toimintaa usein yksin.
– Shoppailuaddiktit haahuilevat usein yksin kaupoissa hakemassa sitä jotain.
4. Kaikki aika kuluu osteluun
Addikti saattaa lähteä vaikka kesken työpäivän shoppailemaan tai netissä voi kulua tuntikausia nettikauppoja selaillen.
Shoppailuriippuvainen luopuu muista mielenkiinnonkohteistaan ja priorisoi shoppailun ja siihen liittyvän toiminnan muiden asioiden, kuten ihmissuhteiden, liikunnan tai ravinnon, edelle.
– Addikti saattaa esimerkiksi jahdata pakonomaisesti kenkäparia netistä yömyöhään, ja toiminta on toistuvaa.
5. Shoppailu ajaa taloudellisiin ongelmiin
Riippuvuus näkyy myös addiktin taloudessa. Shoppailuaddikti saattaa kuluttaa suurenosan kotitalousvaroistaan pelkästään osteluun, jolloin hän voi elää jatkuvasti budjettinsa yli ja ajautua taloudellisiin vaikeuksiin.
6. Laihasta saaliista jää tyhjä olo
Shoppailu tuottaa addiktille paljon mielihyvää. Riippuvuuden voi tunnistaa myös siitä, että jos kaupoissa pyörimisen jälkeen käteen ei jääkään ostossaalista, tulee tyhjä olo.
– Kun shoppailuriippuvainen haahuilee kaupassa, eikä löydäkään mitään ostettavaa, ei sisällä oleva tyhjiö täyty. Addiktin on vaikea olla tämän tyhjän olon kanssa.
Milloin hakea apua?
Edellä mainitut merkit tai taipumus runsaaseen shoppailuun eivät aina kerro riippuvuudesta. Jos kuitenkin tuntuu mahdottomalta pysyä budjetissa tai joku läheinen on huomauttanut asiasta ja kertonut olevansa huolissaan, kannattaa ongelmaan puuttua.
– Jos huomaa läheisen kärsivän tällaisesta, puutu asiaan keskustelemalla ja tukemalla. Huomautus jää addiktille mieleen. Ongelman tiedostaminen on tärkeää ennen kuin siihen voidaan puuttua, Niskanen sanoo.
Jos riippuvainen haluaa puuttua ongelmaan itse, onnistuu se ainoastaan täydellä sitoutumisella itselle asetettuihin rajoihin.
– Yksi näistä rajoista voi olla kuukausibudjetti. Budjetissa voi olla shoppailuvaraa, mutta on erityisen tärkeää kohdata asia ja asettaa tavoite, sillä ilman tavoitetta onnistumista on melko vaikea mitata.
Jos tavoitteessa tai budjetissa pysyminen ei kuitenkaan onnistu, voi olla hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen.
– Kun omat voimat eivät riitä addiktion voittamiseen, kannattaa hakea apua. Shoppailuriippuvuus voi olla hyvin voimakas, eikä siitä tarvitse päästä eroon yksin.
Ammattiapua voi lähteä etsimään mielenterveyspalveluista, mutta mieluiten riippuvuuksiin erikoistuneista paikoista, joissa on kokemusta ja ymmärrystä addiktioista ja niiden hoitamisesta.
