Kannabis on nyt trendikäs terveystuote - mutta onko terveyshype huumekasvin valkopesua? - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Tommin kotitilalla kasvaa 20 hehtaaria hamppua, ja se on ihan laillista – kysyimme asiantuntijalta, onko kannabiksen ympärillä vellova terveysintoilu vain huumekasvin valkopesua

Kannabista markkinoidaan nyt trendikkäänä terveystuotteena. Eikö se siis enää olekaan vain pössyttelijöiden juttu?

11.9. 18:00

Viime vuosituhannella, kun täti oli nuori, asiat olivat selkeitä. Kannabis oli huumetta. Kun ”Ritu” kävi valistamassa koulussa kannabiksen vaaroista, kävi selväksi, että ei kannattanut edes kokeilla. Oikeastaan Ritun jäljiltä oli epäselvää vain se, että mikä ero on hasiksella ja marihuanalla, ja että kirjoitetaanko se sittenkin kahdella s:llä: hassis. Ei kehdannut kysyä, koska se olisi vaikuttanut liialliselta kiinnostukselta huumeisiin.

Nyt ei ole enää yhtään selkeää. Naapurin Mirkka verkostomarkkinoi kannabinoidia sisältäviä terveystuotteita, joilla ei kuulemma ole mitään tekemistä päihdyttävän kannabiksen kanssa. Kanadassa taas Justin laillisti päihdekannabiksen, jolla ei puolestaan kuulemma ole mitään tekemistä kovien huumeiden kanssa. Ja kaiken päälle tulee tietysti lauma sijoittajia, jotka uskovat rikastuvansa kannabisaallolla – en vain oikein saa selvää, aikovatko he rikastua huumeilla vai terveystuotteilla.

Ei ole montaa asiaa, joista olisi peruskoulun jälkeen tarvinnut muodostaa uusi mielipide, mutta on niitä muutama. Onko tämä sellainen?

Moneen se taipuu

Se on tutun näköinen kasvi, hamppu eli cannabis sativa. Hampun kuituisesta varresta on perinteisesti tehty köyttä. Yhtä perinteisesti kannabiksen kukkia on poltettu päihtymistarkoituksessa niissä olevan THC-yhdisteen takia. Juuri nyt puhutaan paljon toisesta kukkien yhdisteestä, kannabidiolista eli CBD:stä, joka ei päihdytä eikä aiheuta riippuvuutta, mutta jolla luvataan olevan terveysvaikutuksia. CBD:n pitäisi rentouttaa, vähentää ahdistusta ja helpottaa kipua.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Hampun siemenet ovat terveellistä syötävää: niistä saadaan ihmisten ja eläinten proteiinilisäksi sopivaa rouhetta sekä öljyä, jolla on kelpo rasvahappokoostumus. Hampun kuituja käytetään kuivikkeena ja puutarhakatteena. Niistä voi tehdä myös kestävää kangasta tai biokomposiittia, jolla voi korvata muovia ja lasikuitua. Kuituhampusta saa jalostettua hyvällä hyötysuhteella biohiiltä, jota käytetään ekologisessa vedenpuhdistuksessa. Monikäyttöinen kasvi!

Jos Suomessa näkee hamppuviljelmän pellolla, kyseessä on luultavasti öljyhamppulajike Finola, jota kasvatetaan laillisesti, siementen ja kuidun takia. Finolan kukinnot sisältävät CBD-yhdisteitä, mutta eivät juurikaan päihdyttäviä THC-yhdisteitä. Jos taas törmää kannabiskasveihin jonkun komerossa tai autotallissa, lajike on jokin sellainen, joka on jalostettu tuottamaan erityisen paljon huumaavaa THC:tä. Suomessa on tällä hetkellä virkeä rikollinen hampunviljelykulttuuri, poliisin mukaan Pohjoismaiden virkein. Kannabiksen kotikasvattajia on tuhatmäärin. Mutta on niitäkin, joita kiinnostavat hampun muut mahdollisuudet.

Kuva: Shutterstock

Endokannabinoidi – mikä?

– Tässä on vähän kuin kultakuume menossa. Hamppuala kasvaa hurjaa vauhtia nyt, kun pitkä kieltolaki on väistymässä. Laittomat markkinat laillistuvat ja tutkimusta tulee lisää. Hamppu on ekologista ja sillä on tuhansia käyttötarkoituksia, sanoo Tommi Saltiola.

Tommin kotitila Keski-Suomessa on karjatila, jossa kasvaa myös viljaa ja 20 hehtaaria laillista hamppua. Hamppu myydään kuivikkeeksi ja siemeniksi elintarviketeollisuuteen – vielä toistaiseksi ei ole Suomessa kannattavaa jalostaa sitä vaikkapa kankaaksi tai komposiitiksi. Tommilla on meneillään myös oma projekti CBD-yhdisteen parissa. Hän kerää kukat, mehustaa ne, pakastekuivaa mehun ja saa aikaan jauhetta. Jauhetta ei saa myydä elintarvikkeena, mutta Tommi tekeekin vasta tuotekehitystä ja gradua yliopistolle. Hän tutkii jauheen ravintosisältöä.

–Tätä voisi sanoa superfoodiksi. CBD vaikuttaa kehon endokannabinoidisysteemiin, joka säätelee esimerkiksi immuunipuolustusta. Endokannabinoidisysteemi löydettiin vasta 1990-luvulla, mutta tutkimusta on jo paljon ja terveysvaikutuksista hyvää näyttöä, Tommi sanoo.

Jos kysytään alaa valvovilta viranomaisilta, tutkimusta ei ole vielä tarpeeksi, ja tulokkaat vedetään pois Suomen markkinoilta. Kuluttajien mielikuvissa on kuitenkin CBD:n kohdalla kiinnostavia asioita: rauhoittavia ominaisuuksia sekä uteliaisuutta herättävä kannabis-sana. Kysyntää on, ja lakia kierretään lähettämällä verkkokaupoissa myytävät CBD-kapselit, CBD-kasvonaamiot ja CBD-voiteet Virosta tai myymällä niitä verkostomarkkinointina. Ostaja syyllistyy lääkerikkomukseen, mutta kaikkea ei poliisi ehdi valvoa.

Tommikin joutuu säätämään hamppuprojektinsa kanssa, jotta siitä ei tulisi poliisiasia. Ensin hän hakee EU-tukea saadakseen siemenille laillisuussertifikaatin, ja myöhemmin peruu tuet, koska kerääkin myös kukkia eikä vain siemeniä. Viranomaisten kanssa joutuu asioimaan paljon, koska lainsäädäntö on murroksessa. YK:n peruskirjassa koko hamppukasvi on edelleen määritelty kielletyksi, mutta EU ei ole samoilla linjoilla.

Tulevaisuudessa Tommi haluaisi hampusta elannon. Hänestä näyttää vääjäämättömältä, että kannabis laillistetaan ennen pitkää täälläkin, ja silloin nopeat ja neuvokkaat pääsevät osingoille. Tommin mielestä CBD-terveystuotteet ovat jopa lupaavampi bisnes kuin päihteet. Jos kannabinoideja aletaan jatkossa lisäillä limsaankin, raaka-aineelle tulee kysyntää. Tommi suunnittelee keskittyvänsä tuotantovälineisiin, joilla kukkia mehustetaan, uutetaan tai jäähdytetään.

– Kultakuumeen aikanakin ne tienasivat eniten, jotka myivät hakkuja ja lapioita.

Jarruttavat virkamiehet

THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto on seurannut kuumaa kannabiskeskustelua. Hänen mielestään tämän hetken puheessa kaikuu vahvasti juuri bisnesnäkökulma. Toistaiseksi kannabisbisnesten edessä on vielä paljon hidasteita, esimerkiksi Suomen ja EU:n uuselintarvikkeita ja lääkkeitä koskevat lait. Fimea, joka Suomessa valvoo kannabistuotteita, pitää varovaista linjaa myös ei-päihdyttävien kannabinoidien kanssa.

– Eikä sitä tehdä kiusallaan vaan turvallisuuden takia: riskit halutaan tutkia ensin. Ja ennen kuin saa markkinoida terveysvaikutuksilla, niistä tarvitaan todisteita, Kailanto sanoo.

Tutkimusta kannabiksesta kyllä tehdään. Toistaiseksi yksi kannabidioliin perustuva lääke, Epidiolex, on saanut EU:ssa myyntiluvan. Sitä käytetään lapsuusiän vaikeahoitoisessa epilepsiassa. THC:stäkin on kehitetty lääke, Sativex, joka toimii joillain MS-tautipotilailla lihasjäykkyyden lieventäjänä.

– Mutta siinäpä se: muita lääkkeitä ei ole tullut. Ilmeisesti kannabiksesta ei ole löytynyt tarpeeksi lupaavaa potentiaalia esimerkiksi isojen elintapasairauksien hoitoon. Jos löytyisi, lääketeollisuus kyllä tarttuisi siihen.

CBD-tuotteet saattavat silti olla tehokkaita ahdistuksen lievittäjiä. Suosituksia on jo kuultu, tutkimuksia odotellessa! Mutta olisiko CBD-hypessä mukana myös päihdekannabiksen valkopesua? Jos terveysbisneksessä on potentiaalia, huumebisneksessä sitä vasta onkin?

– Varmasti mukana on toimijoita, joille luontaistuotebisnes on pääasia. Mutta kyllä taustalla saatetaan pyrkiä edistämään myös kannabiksen päihdekäytön sallimista tai jopa laillistamista. Tätä tavoitetta koetetaan lähestyä nyt monesta suunnasta, myös terveyskulmalla.

Kuva: Shutterstock

Jos ei saisikaan sakkoja

Osassa Yhdysvaltoja myydään nykyään päihdekannabista tyylikkäissä lifestyle-kaupoissa. Ei sivukujilla kaihdinten takana, eikä kaupan ovea avaa rastapäinen, hiukan huovuttuneen näköinen pilviveikko – no tiedätte kyllä, mitä vanhemmalle väelle tulee kannabiksesta mieleen.

Nuorempien päissä on jo eri mielikuvat. Kannabis on menettänyt pelottavuuttaan ja alkanut normalisoitua. Jos 1960-luvulla syntyneistä 14 prosenttia on joskus kokeillut kannabista, 1990-luvulla syntyneistä 40 prosenttia kertoo kokeilleensa. ”Kannabis ei ole päihteenä sen vaarallisempi kuin alkoholi”, sanovat kannattajat, ja tavallaan he ovat oikeassa, vaikka kahden eri päihteen vertailussa ei välttämättä ole järkeä. Kannabiksesta ei saa maksavauriota, mutta riippuvuutta sekin aiheuttaa. Säännöllinen pilven polttaminen heikentää keskittymiskykyä, vaikeuttaa monimutkaisten asioiden tajuamista ja lisää mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä.

Kun kannabis 1960-luvulla kiellettiin, päätös sisälsi muutakin kuin terveyspolitiikkaa. Kannabis kiinnosti silloin sitä osaa nuorisosta, joka vastusti Vietnamin sotaa ja arvosteli perinteistä amerikkalaista elämäntapaa. Hampun historiaa tutkineen Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan se nähtiin vähän samanlaisena uhkana kansakunnan vakaudelle kuin kommunismi. Siksi hamppu haluttiin kerta kaikkiaan aisoihin.

2000-luvulle tullessa ilmapiiri oli muuttunut. Barack Obamakin alkoi ajaa kannabiksen laillistamisen asiaa, ja yhtenä syynä oli rotukysymys. Pilveä poltettiin yleisesti, ja silti pilvenpoltosta istuivat vankilassa lähinnä köyhät afrikkalais- ja latinotaustaiset nuoret – ei niinkään valkoinen, keskiluokkainen nuoriso, joka polttaa yhtä lailla mutta eri paikoissa kuin missä poliisi partioi.

Viime vuosina osavaltio toisensa perään on laillistanut kannabiksen. Se nostaa sijoittajien odotuksia ja kasvattaa paineita kaikkialla maailmassa. Eri maissa on tehtykin uusia kannabislinjauksia. Virossa kannabis on periaatteessa kiellettyä, mutta sen hallussapidosta voi saada vain parkkisakkoa muistuttavan hallinnollisen maksun. Kanadassa luotiin Alkon tyyppinen kannabiksenmyyntimonopoli, joka tosin ei toimi niin hyvin kuin toivottiin: laillinen kannabis on sen verran kallista, että laittomat markkinat ovat edelleen isot. Thaimaa laillisti kannabiksen kasvattamisen lääke- ja luontaistuotetarkoituksiin, ja siellä odotetaan nyt CBD-buumia. Ruotsi taas pyrkii päihteettömyyteen ja ennemmin kiristää kuin höllentää linjaansa.

Entäs Suomi? Laillistamisesta ei ole mitään puhetta, mutta rangaistavuudesta on. Nykyään kaikki kannabikseen liittyvä on rikollista: kasvatus ja myynti tietysti, mutta myös käyttö. Jos siitä jää kiinni, saa 10–20 päiväsakkoa ja merkinnän poliisin kirjoihin. THL:n on ehdottanut tähän muutosta: ei ole nimittäin kansanterveydellistä hyötyä siitä, että huumeidenkäytöstä rangaistaan. Järkevämpää olisi siirtää painopistettä valvonnasta ja rankaisusta siihen, että vaikeasti riippuvaiset saisivat apua. Rikosoikeudellisen rangaistuksen sijaan huumeiden käytöstä voisi seurata vaikkapa keskustelu päihdetyöntekijän kanssa.

THL ei edelleenkään erottaisi kannabista muista huumeista, eikä se halua lisätä suomalaisten päihteidenkäyttöä. Silti jo mielipide rangaistavuuden poistamisesta on Suomessa vielä monille liian liberaali. Eduskunnassa keskusteltiin viime vuonna asiasta, ja juuri kukaan ei kannattanut lakimuutosta. Ei tietenkään: päättäjissä on paljon niitä, joiden kouluaikoina ”Ritu” kävi kertomassa kannabismenneisyydestään.

Kuva: Shutterstock

Puintiaika lähestyy

Nyt on syksy, ja hamppu on kukkinut Tommin kotitilalla jo pitkään. Siemenet puidaan myöhemmin; joinakin vuosina sadonkorjuu on mennyt lähelle ensilunta. Kasvukausi on Suomessa lyhyt.

Toistaiseksi kotimainen hamppu ei ole mikään rahasampo. Neliömetristä laitonta THC-kannabista saisi vähintään saman tuoton kuin hehtaarista Finolaa. Silti Tommi uskoo, että hampussa on tulevaisuus. Terveystuotteet myyvät, puuvillalle kaivataan ekologisempaa vaihtoehtoa, samoin öljyjalosteille. Hamppu voisi olla osa ratkaisua. Hänestä kannattaisi nyt helpottaa erilaisten hamppuinnovaatioiden luomista ja takoa, kun rauta on kuumaa ja sijoittajat kiinnostuneita. Hän sijoittaa itsekin.

– Totta kai, sijoitan Väli- ja Etelä-Amerikan maiden kannabisfirmoihin. USA:ssa päihdekannabiksen kysyntä on kohta niin suurta, että siellä ei riitä tarjonta, vaikka kaikki lentokonehangaarit olisivat täynnä kannabista.

Lue myös: Metsäkellintä kiinnostaa suomalaisia – esittelemme 4 kuumaa hyvinvointitrendiä suoraan luonnosta

Lue myös: Miksi sukupolvi Z hurahti tarot-kortteihin ja energiakiviin, joita moni pitää huuhaana? Rituaaleja dissaava voi yllättyä, sillä tutkimus paljasti kiistattoman hyödyn

Artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?