Miksi herrakerhoja paheksutaan, mutta naisilla saa yhä olla omansa? Selvitimme, mihin niitä tarvitaan - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Miksi herrakerhoja paheksutaan, mutta naisilla saa yhä olla omansa? Selvitimme, mihin niitä tarvitaan

Kun puhutaan vain miehille suunnatuista tiloista, monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen Helsingin Pörssiklubi. Mutta sinnekin naiset hyväksyttiin vuonna 2018. Miksi naisille sallitaan yhä omat ”kerhonsa”?

5.9. 18:00

Vuonna 2018 Helsingin Pörssiklubin jäsenistö päätti (tiukan) äänestyksen jälkeen, että myös naiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Vaikka harvalla meistä on asiaa Pörssiklubille, uutinen tuntui siltä kuin joku olisi viimeinkin tajunnut avata ikkunan tunkkaisessa huoneessa. Samana vuonna naiset hyväksyttiin mukaan myös talouden ja politiikan vaikuttajien Keskiviikkokerhoon.

Eivät herrakerhot silti maailmasta ole mihinkään kadonneet, sanoo yliopistonlehtori Tuija Saresma Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta.

–Yhä on yllättävän paljon eksklusiivisia, vain miehille tarkoitettuja tiloja. Jo vastapainoksi niille tarvitaan paikkoja, joissa naiset voivat turvallisesti käsitellä vain naisiin liittyviä asioita, Saresma sanoo.

Saresman mukaan vain miehille suunnattuja tiloja – kerhoja, ryhmiä ja hyvä veli -verkostoja – löytyy yhteiskunnan eri tasoilta: bisnesmaailman johtoportaasta, työpaikoilta, politiikasta, kuntatason päätöksenteosta, saunaporukoista... Viimeksi joulukuussa julkisuudessa käytiin keskustelua teekkariopiskelijoiden mieskerhoista ja naisopiskelijoihin kohdistuneesta häirinnästä, jonka jälkeen esimerkiksi Tampereen ylioppilaskunta kielsi yhden sukupuolen yhdistykset.

Useimmat vain miehille tarkoitetut tilat ylläpitävät status quoa, kun naisten tilat pyrkivät purkamaan sitä.

Toki naisillakin on kerhonsa ja verkostonsa, mutta miksi niitä ei koeta samalla tavalla ongelmalliseksi kuin miesten?

– Miehet ovat totutusti olleet niitä, jotka yhteiskuntaa johtavat. Miehiä on edelleen enemmän johdossa liike-elämässä, politiikassa, hallinnossa, oppilaitosten ja akateemisen maailman huipulla, kaikkialla. Useimmat vain miehille tarkoitetut tilat ylläpitävät status quoa, kun naisten tilat pyrkivät purkamaan sitä, Saresma sanoo.

– Kyse ei ole nipotuksesta, että naisillakin pitää olla omat tilansa kun miehilläkin on, vaan on oikeasti ongelmallista, jos naiset eivät pääse vaikuttamaan. Se on demokratian vastaista.

Eivät kaikki miesporukatkaan ole ongelmallisia, Saresma muistuttaa. Miehilläkin voi olla asioita, joista he eivät halua keskustella kuin muiden miesten kanssa.

– Tärkeintä on tunnistaa se, että valta on edelleen epätasa-arvoisesti jakautunutta ja ettei sitä pönkitetä.

Saresma haluaa myös muistuttaa, että jokaisella on sukupuoleensa itsemäärittelyoikeus. Sukupuolia on muitakin kuin nainen tai mies, ja se voi myös muuttua elämän aikana.

Olipa sitten perustamassa herra- tai rouvakerhoa, Saresma kehoittaa miettimään, onko toimintaa ylipäätään tarpeellista suunnata vain tietylle sukupuolelle ja jos, niin miksi.

– On hyvä avata sekä itselle että muille, miksi kohderyhmä on rajattu ja varoa, ettei tällaisella ajattelulla ainakaan uusinneta sukupuolen kahtiajakoa.

”Maailmassa on loputon määrä ongelmia”

Vuonna 1892 perustettu Naisasialiitto Unioni on vanhimpia naisasiaa ajavia järjestöjä Suomessa. Kun se perustettiin, naisen rooli yhteiskunnassa oli vielä hyvin rajattu, eikä naisille ollut juurikaan paikkoja, jossa he olisivat pystyneet keskustelemaan vain heitä koskevista kysymyksistä. Historiansa aikana Unionin jäsenet ovat muun muassa marssineet naisten äänioikeuden puolesta sekä ajaneet naisen oikeutta valita oma ammattinsa ja periä omaisuutta.

Vaikka edellä mainitut asiat ovat jo Suomessa kunnossa, puheenjohtaja Fatim Diarran mukaan on edelleen paljon ”naiserityisiä” kysymyksiä.

– Hyvä esimerkki on aborttikeskustelu. Totta kai myös transmiehet ja muunsukupuoliset voivat olla raskaana ja synnyttää, mutta enimmäkseen kysymys koskee cis-naisia. Muita esimerkkejä ovat hoivatyön jakautuminen yhteiskunnassamme sekä miesten naisiin kohdistama väkivalta, Diarra luettelee.

Fatim Diarra johtaa Suomen vanhimpiin naisasiaa ajaviin järjestöihin kuuluvaa Naisasialiitto Unionia.

Aiemmin Unionin jäseniksi pääsivät vain syntymässä naiseksi määritellyt, mutta nykyään järjestössä kunnioitetaan itsemäärittelyoikeutta. Silti tervetulleita ovat yhä vain naiseksi itsensä määrittelevät.

Miksi? Voivathan muutkin kuin naiset voivat olla feministejä.

– Jos Unioni olisi ihan kaikille avoin feministinen järjestö, se keskittyisi erilaisiin kysymyksiin.

– Koska maailmassa on loputon määrä ongelmia, on järkevää päättää, mihin haluaa keskittyä. Me olemme rajanneet niin, että keskitymme naiserityisiin kysymyksiin ja teemme työtä niiden muuttamiseksi.

Diarran mukaan Naisasialiitto Unionin kaltaisten, vain naisille tarkoitettujen järjestöjen tarve ei poistu ennen kuin tasa-arvo toteutuu.

– Voimme lopettaa heti, kun esimerkiksi naisiin kohdistuva väki-valta ei ole enää ongelma, tytöttely lopetetaan ja naisvaltaisten alojen palkat saadaan kohoamaan.

Diarra muistuttaa, että myös vain miehille suunnatuissa järjestöissä on valta-asetelmia purkamaan pyrkiviä esimerkkejä, kuten Miehet ry, joka tekee tasa-arvotyötä miesnäkökulmasta. Sen sijaan kerhoja, jotka keskittyvät vanhojen ja tunkkaisten rakenteiden pönkittämiseen, hän pitää ongelmallisina.

– Heiltä voisin kysyä, mitä he haluavat saavuttaa.

”Ehkä myös iseille tulee tarve tällaiseen toimintaan”

Mitä jos pienen lapsen äitiä ei vauvauinti tai muskari kiinnosta? Missä muualla voi tavata samassa elämäntilanteessa olevia kuin perhekerhossa? Mistä löytyisi vaikkapa urahenkisiä äitejä? Tähän tarpeeseen syntyi Mothers in Business -verkosto, jonka perusti viisi espoolaisäitiä vuonna 2014. He huomasivat, että äitien tarpeista lähteviä tiloja, jonne myös lapset ovat tervetulleita, ei ollut.

– Ajatuksemme on, että äidit saavat mielekästä tekemistä, jossa lapset voivat olla mukana. Tavoitteenamme on murtaa asetelmaa, jossa työ ja perhe erotetaan täysin toisistaan, yhdistyksen toiminnanjohtaja Annica Moore kertoo

Annica Moore toivottaa iskätkin tervetulleeksi mukaan Mothers in Businessin toimintaan.

Mothers in Business tarjoaa jäsenilleen muun muassa mahdollisuuksia kehittää työelämätaitoja perhevapaankin aikana. Se järjestää tapahtumia, työ-pajoja ja webinaareja, joissa voi verkostoitua ja oppia uutta. Toimintaan kuuluvat myös yritysvierailut, jonne voi ottaa piltit mukaan.

Jos esimerkiksi vanhempainvapaiden jakautuminen tulevaisuudessa muuttuu, ehkä myös iseille tulee tarve tällaiseen toimintaan.

Vaikka yhdistyksen nimessä korostuvat äidit, toimintaan ovat halutessaan tervetulleita muutkin lasten vanhemmat sukupuolesta riippumatta.

– Jos esimerkiksi vanhempainvapaiden jakautuminen tulevaisuudessa muuttuu, ehkä myös iseille tulee tarve tällaiseen toimintaan. Tällä hetkellä naiset käyttävät kuitenkin noin 90 prosenttia perhevapaista, Moore toteaa.

Mooren mukaan yhdistyksessä ollaan valmiita muuttamaan toimintaa jäsenien tarpeiden mukaan. Tällä hetkellä heitä kiinnostavat etenkin työn ja perheen yhteensovittaminen sekä uudet urapolut.

Moore uskoo, että negatiiviset mielikuvat vain tietylle sukupuolelle suunnatuista ryhmistä kumpuavat menneisyydestä.

– Miehet ovat tehneet päätöksiä saunailloissa, ja se edustaa ulossulkevaa päätöksenteon tapaa, joka on hirveän luotaantyöntävää.

”Niin kauan kuin naisiin kohdistuu väkivaltaa, on tarvetta naiserityiselle väkivaltatyölle”

Lähisuhdeväkivaltaa kokevat kaikki sukupuolet, mutta Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan aikuisista lähisuhdeväkivallan uhreista yhä 75 prosenttia on naisia, ja epäillyistä tekijöistä 78 prosenttia on miehiä.

Siksi nimenomaan naisille suunnatulle väkivaltatyölle on yhä tilausta. Sitä tekee Suomessa Naisten linja, jossa myös kaikki työntekijät ja vapaaehtoiset ovat naisia.

– Niin kauan kuin on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, niin kauan on tarvetta naiserityiselle väkivaltatyölle, sanoo Naisten Linjan viestinnän suunnittelija Ada Kairavuori.

Naisten Linja tarjoaa väkivaltaa kokeneille erilaisia tukipalveluja, kuten puhelinpalvelua, chat-keskusteluapua ja erilaista ryhmätoimintaa. Kohderyhmänä ovat väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet tytöt ja naiset itsemäärittelyoikeutta kunnioittaen, sekä heidän läheisensä sukupuoleen katsomatta.

Naisten Linjan asiantuntijuus keskittyy nimenomaan naiserityisiin kysymyksiin, ja koskee esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaa, henkistä väkivaltaa ja digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaa väkivaltaa.

Jos Naisten Linja olisi avoin muillekin kuin naisille, se hämärtäisi järjestön tarkoitusta ja roolia koko palvelujärjestelmässä, uskoo Kairavuori. Hän sanoo, että yhteydenottajalle voisi olla haasteellista tunnistaa, mikä olisi hänelle itselleen sopivin tukipalvelu, jos palvelun kohderyhmiä ei olisi lainkaan rajattu.

Sukupuolierityiset palvelut eivät ole kaikkien juttu.

Naiseuden ja sukupuolen moninaisuuteen sekä sukupuolisensitiivisyyteen pitää suhtautua ikuisen oppimisen kautta, muistuttaa Kairavuori. Naiserityisessä ajattelussa tulee huomioida se, miten moninaista naiseus on.

– Olemme valmiita arvioimaan ja kehittämään toimintaa moninaisten naisten tuen tarpeiden myötä.

Ada Kairavuori työskentelee Naisten Linjalla, jossa kaikki muutkin työntekijät ja vapaaehtoiset ovat naisia.

Tarvetta sukupuolierityiselle väkivaltatyölle on, hän sanoo. Joidenkin naisten, jotka ovat kokeneet miesten taholta väkivaltaa, voi olla vaikea käsitellä kokemuksiaan miehen kanssa. Sama on toisinpäin, sanoo Kairavuori. Siksi kaikki Naisten Linjan palveluissa vastaavat työntekijät ja vapaaehtoistyöntekijät ovat naisia.

– Mutta sukupuolierityiset palvelut eivät ole kaikkien juttu. Väkivaltaa koetaan aivan valtavasti, ja siksi on kaikkien etu, että erilaisia tukipalveluja on saatavilla.

Vaikka väkivaltaa koetaan Suomessa suunnilleen yhtä paljon sukupuolesta riippumatta, kokemuksilla ja tekotavoilla on sukupuolisidonnaisia eroja. Naisiin kohdistuu väkivaltaa tyypillisimmin läheisissä ihmissuhteissa ja kodin seinien sisäpuolella, kun miehet kokevat väkivaltaa julkisilla paikoilla.

”Moni ei ole voinut muualla avautua toisille naisille”

Feminiinen energia on pehmeää ja lempeää, maskuliininen eteenpäin suuntautuvaa ja voimakasta.

Meissä kaikissa on sukupuoleen katsomatta kumpaakin energiaa, mutta olemme tottuneet ilmentämään kulttuurissamme toksista maskuliinisuutta, joka ilmenee esimerkiksi suorituskeskeisyytenä, uskoo Heidi Harju.

Hän kuuluu Naiseuden voima -yhteisöön, joka järjestää muun muassa keskustelupiirejä naisille. Harju toimii piireissä fasilitaattorina: keskusteluiden ohjaajana. Harjun mukaan naisten piiri on paikka, jossa naiset voivat olla paremmin läsnä ja yhteydessä sekä muihin että itseensä. Piirissä voi puhua oikeastaan mistä vain, mitä itsestä kumpuaa. Muut kuuntelevat.

– Piiri on paikka, jossa ei ole kiire ja jossa ollaan irti tavallisista arkielämän rooleista. Siellä ollaan keskenään tasavertaisia ja saadaan jakaa asioita toisten naisten kanssa. Piiri on turvallinen tila ilmentää naiseutta ja siellä on lupa olla oma itsensä. Siksi on hyvä, että siellä on pelkästään naisia.

Se, että naiset ylipäätään järjestävät itselleen voimaantumisen tiloja, on tasa-arvoa.

Harju ajattelee, että vain naisille suunnattuja tiloja tarvitaan melko maskuliinisessa maailmassamme feminiinienergian vahvistamiseen ja sallimiseen.

– Se, että naiset ylipäätään järjestävät itselleen voimaantumisen tiloja, on tasa-arvoa. Nyt luodaan uutta kulttuuria, jossa feminiininen energia saa olla näkyvää ja jossa on tilaa sekä herkkyydelle että vahvuudelle, Harju sanoo.

Harjun mukaan naiset ovat kasvaneet patriarkaalisessa yhteiskunnassa toistensa vihollisiksi ja oppineet ajattelemaan, että nainen on naiselle susi.

– Kulttuurimme suosii kilpailuhenkisyyttä ja vertailua. Moni ei ole ennen voinut avautua toisille naisille. Piirissä luottamus kasvaa ja saadaan luotua uusia toimintamalleja.

Heidi Harju toimii piirityön fasilitaattorina Naiseuden voima -yhteisössä.

Harju uskoo, että jos piireissä olisi miehiä, se vähentäisi turvallisuudentunnetta, eikä niissä ehkä uskallettaisi olla yhtä avoimia. Harjun mukaan monilla voi olla miehiin liittyviä negatiivisia kokemuksia tai tunteita, jolloin voi olla helpompaa käsitellä niitä ensin vain toisten naisten kanssa.

– Jos esimerkiksi käsitellään äitisuhdetta tai haasteita naisena tässä yhteiskunnassa, on vain tosi selkeää, että mukana on ainoastaan naisia.

”Haluamme näyttää, että naiset pystyvät yhteistyöhön”

Ahdistaako muitakin papa-koe? Kielikoru miehellä – hot or not? Mitä tehdä, jos kumppanilla on vihanhallintaongelmia? Laittakaas muijat kuvia teidän sääritatuoinneista!

Tällaiset keskustelunaloitukset ovat tavallisia Facebookin Naistenhuone-ryhmässä, jossa on jäseniä yli 170 000. Se on Suomen suurimpia vain naisille suunnattuja sosiaalisen median keskusteluryhmiä.

Kun Naistenhuone perustettiin, moni naureskeli ajatukselle.

– Sanottiin esimerkiksi, että jos samassa paikassa on enemmän kuin kaksi naista, ei tule onnistumaan! Vienna Dawn, yksi ylläpitäjistä, muistelee.

Naistenhuone on tarjonnut ylläpidolle läpileikkauksen suomalaisista naisista ja asioista, jotka heitä puhututtavat.

– Esimerkiksi e-pillerit ovat hyvin yleinen keskustelunaihe, Dawn kertoo.

Ryhmä on osoittanut naureskelijoiden oletukset vääräksi, vaikka suureen yhteisöön mahtuu tietysti välillä myös riitoja ja epäkunnioittavaa käytöstä.

– Ihmiset tulevat pääsääntöisesti hyvin toimeen, auttavat toisiaan ja lähtevät mukaan tempauksiin.

Naisten verkostoituminen ja sitä kautta voimaantuminen voivat viedä tätä asiaa eteenpäin.

Naistenhuoneen jäsenet ovat esimerkiksi järjestäneet polttarit muutamassa tunnissa tuntemattomalle morsiamelle sen jälkeen, kun kaikki alkuperäiset vieraat olivat peruneet tulonsa.

Naistenhuoneen ylläpitäjät uskovat, että pikemminkin sekaryhmissä keskustelu menee helposti riitasaksi, ja naiset saatetaan lytätä, vaikka argumentti olisi pätevä ja perusteltu.

Dawn toivoo, että naisille tarkoitettujen ryhmien avulla voitaisiin muuttaa ajatuksia siitä, etteivät naiset tue toisiaan tai pysty yhteistyöhön.

– Naisten verkostoituminen ja sitä kautta voimaantuminen voivat viedä tätä asiaa eteenpäin. Toivon, että jonain päivänä se näkyy myös isompana ajattelutavan muutoksena.

Lue lisää: Jos haluat piuhat poikki, lääkärin on pakko kysyä puolisosi mielipidettä – kysyimme asiantuntijalta, mihin ikivanha laki steriloimisesta perustuu

Lue lisää: Mitä ajattelisit, jos tätä kuvaa ei olisi käsitelty? 40 naista paljasti ihan tavalliset rintansa – kerromme nyt, miksi se hätkähdyttää yhä

Artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?