Tyttöjen juttuja vähätellään, sillä mies on edelleen yhteiskuntamme normi - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Miksi tyttöjen mielenkiinnon kohteita aina vain vähätellään? Otimme selvää

Tyttöjen mielenkiinnonkohteita vähätellään, sillä yhteiskuntamme normi on edelleen mies.

Tyttöjen tyypilliset mielenkiinnonkohteet saavat usein osakseen vähättelyä ja naureskelua, kertovat asiantuntijat.

20.7. 16:00

Pinnallista, söpöä, hölmöä.

Näillä sanoilla kuvaillaan usein asioita, joista perinteisesti tytöt ovat kiinnostuneita. Oli kyse meikeistä, poikabändeistä tai keppihevosista, on suhtautuminen lähes poikkeuksetta vähättelevää tai huvittunutta. Kuvaavaa on, että popkonsertissa huutamista kuvaillaan hysteeriseksi kiljumiseksi, kun taas jalkapallo-ottelussa karjuminen on asiaan kuuluvaa kannustusta.

Tasa-arvoasiantuntija Katariina Ainasojan mukaan suhtautumisemme johtuu siitä, että yhteiskunnassamme ihmisen normi on edelleen mies. Sitä on usein hankala hahmottaa, sillä miesnormi on sisäänkirjoitettu kulttuuriimme. Se kuitenkin näkyy monessa, aina tieteen tekemisestä käyttämäämme kieleen: tutkimusta tehdään yhä pääosin mieskoehenkilöillä ja moni ammattinimike sisältää sanan mies.

– Kun yhteiskunnallinen ja kulttuurinen normimme on mies, naiseus, tyttöys ja tyttömäisyys nähdään automaattisesti vähempiarvoisena. Tyttö asettuu mielikuvissa kauas miehestä.

Yhteiskunnassamme ihmisen normi on edelleen mies.

Ainasoja lisää, että vaikka sukupuolia on useita, nähdään nainen yleensä miehen ja tyttö pojan vastakohtana.

– On toki hyvä huomioida myös intersektionaalisuus, eli miten yksilön asemaan vaikuttaa esimerkiksi sukupuoli, ikä, vammaisuus, etnisyys ja seksuaalinen suuntautuminen. Lasten ja nuorten kohdalla ikä vaikuttaa siihen, miten heidän asioihinsa suhtaudutaan, mutta väheksyminen on myös sukupuolittunutta.

Ainasoja nostaa esimerkiksi harrastukset: ratsastavista tytöistä puhutaan usein heppatyttöinä, vaikka hevosurheilu on fyysinen ja vaativa laji.

– Jääkiekkoilevista pojista puolestaan puhutaan urheilijoina, ja heistä usein povataan tulevaisuuden urheilijatähteä. Poikavaltaisille lajeille on myös jaettu enemmän hallivuoroja kuin tyttövaltaisille urheilulajeille.

Pinkit kannet, painavaa sisältöä

Samaan ilmiöön on törmännyt tietokirjailija ja kulttuurinhistorioitsija Minja Mäkilä, joka toukokuussa julkaisi esikoiskirjansa K-pop – Unelma huomisesta. Teos käsittelee Korean pop -musiikkia, jonka suurin fanikunta ovat nuoret tytöt ja naiset.

Kuvassa K-pop bändi Brave Girls.

Unelma huomisesta on tietokirja, joka taustoittaa K-pop -kulttuuria. Vaikka kirjassa käsitellään rankkoja aiheita, kuten itsemurhia ja yhteiskunnallisia valtasuhteita, siihen on suhtauduttu nuorten tyttöjen fanikirjana.

– Olen saanut palautetta, ettei kirjaa ole kanteen katsominen. Lukijat ovat yllättyneet, kun pinkkiä ja sydämiä tursuavan kannen alta löytyykin painavaa asiaa. Sekin kertoo suhtautumisestamme tyttömäisiin asioihin.

Kirjan kansi henkii K-pop -kulttuuria, johon oleellisesti kuuluvat sydämet ja kirkkaat värit. Mäkilä kokee harmillisena, että tietyt visuaaliset ilmeet rajataan markkinoilla vain nuorille tytöille ja sen jälkeen niitä osoitetaan sormella.

– Kantta ei ole valittu sillä ajatuksella, että se iskisi nuoriin tyttöihin – mutta toisaalta, entä jos olisikin? Mitä pahaa on siinä, että jokin asia on suunnattu tytöille?

Vähättely on vallankäyttöä

Katariina Ainasoja sanoo, että tyttöjen mielenkiinnonkohteiden ja tekemisen vähättelyllä pyritään käyttämään valtaa ja kontrolloimaan tyttöjä.

– Vähättely ja nolona pitäminen ovat tapa osoittaa tytöille paikkansa ja kontrolloida heidän tekemisiään.

Ainasojan mukaan kontrolloinnin tarve juontaa siitä, ettei tyttöjä ole totuttu näkemään aktiivisina ja itsenäisinä tekijöinä. Samasta syystä tyttökulttuuri on vielä melko uusi tutkimusala.

Vaikka nykyään mahdollisuudet tehdä ja harrastaa ovat – ainakin paperilla – kaikille sukupuolille samat, muuttuvat asenteet asioita hitaammin.

– Esimerkiksi urheilun on katsottu olevan liian fyysistä tytöille tai vahingollista tyttöjen hedelmällisyydelle, Ainasoja sanoo.

Ainasoja lisää, että vaikka näin ei enää suoranaisesti ajatella, näkyvät asenteet edelleen esimerkiksi koulun liikuntatunneilla. Vielä hetki sitten tytöt laitettiin liikuntatunneilla pelaamaan ringetteä, koska jääkiekon ajateltiin olevan heille liian rankka laji. Monissa kouluissa tyttöjen ja poikien liikuntatunnit myös pidetään yhä erikseen.

Ainasojan mukaan sisäistetyt normit vaikuttavat yhä suhtautumiseemme.

– Se ei liity vain sukupuoleen, vaan nimenomaan siihen, kuinka feminiinisinä tai tyttömäisinä asiat näemme. Esimerkiksi ratsastus nähdään tyttöjen harrastuksena, joten ratsastaville pojille usein naureskellaan ratsastavia tyttöjäkin enemmän.

Fanaattiset fanit

Minja Mäkilä uskoo, että yksi syy K-pop -musiikin väheksymiseen on sen ympärille muodostunut fanikulttuuri. Sanat fani ja fanitus ovat latautuneita ja sisältävät jo itsessään negatiivisia mielikuvia.

– Fani tulee sanasta fanaattisuus, mikä jo osaltaan ohjaa näkemään fanit kiihkomielisinä olentoina, jotka pakkomielteisesti seuraavat fanituksen kohdettaan.

Mäkilän mukaan mielikuva ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Hän kertoo K-pop -fanien olevan aktiivisia toimijoita, joilla on valtaa alalla.

– Fanit ovat puuttuneet esimerkiksi mediayhtiöiden tapaan kohdella artisteja. Kyseessä ei ole mikään aivoton ryhmä, joka olisi vietävissä ja ilman todellisuuden tajua.

Menestystä pidetään vääränlaisena, jos se tapahtuu nuorten tyttöjen toimesta.

Myös Katariina Ainasoja tunnistaa ilmiön ja kertoo havainneensa, että musiikki usein jaotellaan oikeaan ja ei-oikeaan musiikkiin. Näistä jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvat usein bändit, joita tytöt fanittavat. Hän nostaa esimerkiksi poikabändit, joita vähätellään menestyksestään ja myynneistään huolimatta.

– Menestystä ei yhtäkkiä nähdäkään bändin paremmuuden mittarina, sillä sitä pidetään vääränlaisena, jos se tapahtuu nuorten tyttöjen toimesta.

Muutos vie aikaa

Sukupuolittunut suhtautumisemme fanitukseen ja vähättelevä asenteemme K-poppiin ovat vain yksittäisiä esimerkkejä siitä, miten yhteiskuntamme on järjestynyt.

– Yhteiskunnassamme mies on järjen ääni, nainen hölmö ja hysteerinen. Se näkyy suhtautumisessamme kaikkeen, oli kyseessä sitten tyttöjen teot, harrastukset tai mielenkiinnonkohteet, Ainasoja sanoo.

Ei ole helppoa olla tyttö tässä maailmassa.

Tyttötutkimus kuitenkin kasvaa ja kehittyy. Kun naiset ovat nousseet tieteen tekijöiksi, myös tutkimus ja ymmärrys tytöistä on Ainasojan mukaan laajentunut.

– Siinä, missä ennen on ajateltu, että tytöt ovat tietynlaisia, on tyttökulttuurin tutkimus moninaistanut kuvaa ja antanut tytöille mahdollisuuksia ilmaista itseään.

Samasta syystä pääministeri Sanna Marinin ja kiekkoilija Noora Rädyn kaltaiset esikuvat ovat Ainasojan mukaan ensiarvoisen tärkeitä. Hän uskoo, että tutkimuksen, tiedon ja esimerkkien avulla rakenteet muuttuvat hiljalleen.

– Muutos asenteissa vie aikaa. On kuitenkin mahtavaa, että tytöt jatkavat ylpeinä harrastamistaan, vaikka yhteiskunta ja muut ihmiset painaisivat heitä alaspäin. Ei ole helppoa olla tyttö tässä maailmassa.

Lue lisää: Tytöt eivät kypsy poikia aikaisemmin – uskomus on huuhaata, ja puhe kypsyydestä voi olla jopa vaarallista, sanoo asiantuntija

Lue lisää: Tytöt haluavat nyt johtopaikoille, kertoo tuore raportti – olennainen ero poikiin näkyy tällä hetkellä koulun penkillä

Lue lisää: Tutkija listasi 3 syytä, miksi ”eivät kaikki miehet” -väite on misogyyninen – ja teki sen niin hyvin, että miehetkin kiittelivät

Artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?