Liikaa selluliittia, liian isot hampaat, liian paksut käsivarret, silmät liian syvällä päässä...
Kun toimittajat Katri Norrlin ja Nelli Kenttä alkoivat suunnitella kirjaansa, Norrlin päätti ihan listata asioita, joista oli joskus kokenut epävarmuutta itsessään. Se lista oli pitkä.
Nelli Kenttä puolestaan huomasi, ettei hänen kehossaan ollut yhtään osaa, jota hän ei olisi joskus kritisoinut – hän oli ajatellut jopa varpaitaan rumiksi.
Mistä tällaiset ajatukset sitten kumpuavat?
Ainakin sosiaalisen median täydellisyyttä hipova kuvasto on omiaan lisäämään paineita, ja tämän osoittavat tutkimuksetkin: Turun yliopiston tutkimuksen mukaan puolet 16–24-vuotiaista kokee somen aiheuttavan ulkonäköpaineita.
– Somen vaikutus kauneusihanteisiimme on valtava: meillä on jopa sellainen käsite, kuin Instagram-naama. Jengi marssii plastiikkakirurgille filtteriselfien kanssa haluten näyttää samalta, Nelli Kenttä sanoo.
Näitä paineita käsittelee myös juuri julkaistu kirja Vitun ruma. Siinä mietteitään someajan kauneuskäsityksistä jakavat myös julkkikset, kuten esimerkiksi Behm, Tuure Boelius ja Kasmir. Kokemuksiaan jakavat myös Katrin ja Nellin someseuraajat.
Vallitsevat kauneusihanteet ovat epäreiluja
Norrlin ja Kenttä tuottavat työkseen sisältöä sosiaaliseen mediaan, joten he ovat pohtineet paljon somen vaikutusta ulkonäkökäsityksiin ja kulttuuriimme ylipäätään.
– Ulkonäköpaineita on ollut niin kauan, kun on ollut joku, joka on nostettu ihailtavaan asemaan. Ennen se saattoi olla malli tai laulaja, mutta nyt ihailun kohteena voi olla kuka tahansa: somevaikuttaja tai vaikka vain sun naapuri. Elämme ulkonäkökeskeisyyden yltäkylläisyydessä, ja ulkonäköpaineet koskettavat ihan jokaista ikään tai sukupuoleen katsomatta, Katri Norrlin sanoo.
”On aika epäreilu vaatimus, että pitäisi olla maagisesti luonnonkaunis näkemättä sen eteen yhtään vaivaa.
Vallitsevat kauneuskäsitykset ovat myös ristiriitaisia. Hyvältä näyttämisen pitäisi olla vaivatonta ja ilmeen luonnollinen, mutta samaan aikaan somessa vallitseva Kylie Jennerin edustama ulkonäköihanne on hyvin epäluonnollinen.
– Ristiriitaa lisää myös se, että ihanteiden mukaisen ulkonäön tavoittelemista esimerkiksi rahan avulla pidetään paheksuttavana ja turhamaisena, Kenttä sanoo.
– On aika epäreilu vaatimus, että pitäisi olla maagisesti luonnonkaunis näkemättä sen eteen yhtään vaivaa, Norrlin lisää.
– Joskus ulkonäköpaineista puhuminen nolotti. Nyt olen ymmärtänyt, että suurin osa on kokenut ulkonäöstään jotain kritisoitavaa, Nelli Kenttä (vas.) toteaa.
Vertaistukea paineisiin
Mitä ulkonäköpaineille voisi sitten tehdä?
Norrlin ja Kenttä myöntävät, ettei somen kuvavirtaa pääse helposti pakoon. Keskeistä onkin pyrkiä muuttamaan ja monipuolistamaan kuluttamaamme sisältöä.
– Ainakin meidän ulkonäköpaineitamme on helpottanut paljon se, että Kardashianien rinnalle on noussut erinäköisiä ja -kokoisia vertailukohteita.
Kenttä ja Norrlin toivovat, että kirja paitsi tarjoaisi vertaistukea muille ulkonäköpaineita kokeville, kenties myös opettaisi jotakin uutta maailmasta ja saisi pohtimaan syvemmin ilmiöiden taustalla vallitsevia rakenteellisia ongelmia ja tasa-arvokysymyksiä.
– Toivon kovasti, että kirjamme onnistuisi herättelemään ihmisiä näkemään rakenteellisia ongelmia eri ilmiöiden taustalla. Olisi tosi hienoa, jos voisimme toimia jotenkin keskustelun herättäjinä, Norrlin toteaa.
Lue myös: Näin meitä huijataan somessa – kuvat paljastavat ”unelmavartaloiden” todellisuuden
