Kuinka monta näistä olet lukenut? Kokosimme 101 kirjaa, jotka jokaisen kannattaisi lukea – eikä yhtäkään ole kirjoittanut mies - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Kuinka monta näistä olet lukenut? Kokosimme 101 kirjaa, jotka jokaisen kannattaisi lukea – eikä yhtäkään ole kirjoittanut mies

Hiiteen Sinuhet ja Tuntemattomat! Tänä kesänä luemme vanhoja ja tulevia klassikoita, joita eivät kirjoittaneet miehet.

20.6.2021 13:30 | Päivitetty 21.6.2021 12:21

Kuka saa päättää, mitkä kirjat kullataan ikiklassikoiksi ja mitkä vaipuvat unholaan? Toistaiseksi lähinnä miehet.

– ”Hyvän maun” määrittelevät he, joilla on valtaa. Ennen meidän aikaamme suurin osa mesenaateista, puolestapuhujista ja rahoittajista on ollut miehiä. Totta kai he ovat suositelleet omien frendiensä töitä ja töitä, jotka ovat koskettaneet heitä, kirjailija Saara Turunen sanoo.

Se on sääli. Sillä jos ei ole mies, saattaa huomata kirjojen rajoittuneen katseen.

– Juuri luin George Orwellin kirjaa 1984, joka ei käsittele naisvartaloa eikä sukupuolta tai seksuaalisuutta. Kuitenkin siellä on sitä ”hänen rintansa ja uhkeat lanteensa” -kuvailua. Olen itse saanut siitä tosi tarpeekseni, Turunen sanoo.

Turunen on pohtinut kirjallisuuden klassikoiden miehisyyttä teoksissaan ja toimitti vastikään Suurteoksia-antologian suomalaisille kirjailijoille tärkeistä kirjoista. Yläasteen ja lukion oppikirjoihin, korkeakoulujen tenttimateriaaleihin ja medioiden must read -listoille jäävät Turusen mukaan teokset, jotka muutenkin muistetaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä todennäköisempää on, että suurin osa kirjoista tippuu pois.

– Vaatii massiivista muistuttelutyötä, jotta joku kirja voi jäädä tuollaiselle listalle. Esimerkiksi Tuntematonta sotilasta luetutetaan suomalaisissa peruskouluissa vuosi toisensa jälkeen, ja siitä on tehty kolme elokuvatulkintaa, Turunen sanoo.

Eikä siinä mitään, monet klassikot ovat syystä ihailtuja. Maailmassa on kuitenkin paljon naisten kirjoittamia huipputeoksia, jotka eivät saa ansaitsemaansa huomiota. Turunen toivoo, että myös muiden kuin miesten kirjat yltäisivät arvostettuihin paikkoihin – ja että siellä näkyisivät nekin kirjat, joissa naiset käsittelevät itse itseään.

Kyse ei ole siitä, etteikö naisten kirjoittamia tekstejä olisi aina ollut olemassa.

Suurteoksia-kirjassa lukija saa tutustua muun muassa ruotsalaisen Gunn-Britt Sundströmin ja saksalaisen Marlen Haushoferin teoksiin. Molemmat kirjat ovat olleet aikanaan todella merkittäviä ja edelleen kotimaissaan tunnettuja, mutta Suomessa täysin unohdettuja.

– Kyseenalaistakaa sitä kaanonia! Turunen kannustaakin.

– Jokainen voi aktiivisesti yrittää luoda omia listoja, suositella kirjoja kavereille ja nostaa niitä somessa esiin. Kaanon ei ole kiveen hakattu, ja kaikki voivat osallistua sen luomiseen.

Nyt on siis aika nostaa valokeilaan naisten kirjoittamia teoksia! Kokosimme leikkimielisen lukuhaasteen, josta voit poimia luettavaksi vanhoja ja tulevia klassikoita. Haasteessa on 52 kohtaa, eli vaikkapa yksi vuoden jokaiselle viikolle, ja jokaisessa kohdassa yksi tai useampi esimerkkiteos.

Voit tietysti myös valita omat haastekirjasi – ainoa ehto tällä kertaa on, että teosta ei ole kirjoittanut mies.

Omat kirjasuosituksensa listalle antoivat myös Saara Turunen (ST) ja kirjailija Koko Hubara (KH).

Kesän lukuhaaste! Lue jokin naisen kirjoittama kirja...

... joka avaa silmäsi historiankirjoituksen yksipuolisuudelle:

1. Kaari Utrio: Eevan tyttäret (1984)

2. Liv Strömqvist: Kielletty hedelmä (2014)

... joka kertoo kadonneesta ajasta:

3. Marja-Liisa Vartio: Se on sitten kevät (1957)

"Kuvaa suomalaista, nyt jo kadonnutta maaseutua tavalla, jolla mikään muu kirja ei koskaan ole kuvannut. Hirvittävän kaunis ja surumielinen kirja. Naispäähenkilö on todella kiinnostava, jopa mystinen." (ST)

... jossa on epäsovinnainen päähenkilö:

4. Minna Canth: Kauppa-Lopo (1889)

”Kauppa-Lopo on tosi epätyypillinen naishahmo kirjallisuudessa. Radikaali teksti kertoo naisesta, joka on kaikella tavalla epäsovinnainen mutta samaan aikaan hirveän sympaattinen. Hän ryyppäilee ja varastelee ja hänellä on irtosuhteita. Ja siis nyt puhutaan 1800-luvusta.” (ST)

5. Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä (1981)

6. L. Onerva: Mirdja (1908)

...jonka kyydissä voit heittää aivot narikkaan:

7. Anna Gavalda: Kimpassa (2004)

... jonka ajatukset naisen asemasta eivät ole vanhentuneet:

8. Virginia Woolf: Oma huone (1929)

9. Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata (1976)

"Metoo-ilmiö on aina ollut eikä se vanhene koskaan. Tämä teos oli aivan käsittämättömällä tavalla aikaansa edellä siinä, miten seksuaalinen väkivalta ja naisen mielenmaisema esitetään." (KH)

10. Maria Jotuni: Huojuva talo (1935/1963)

”Perheväkivaltakuvauksen klassikko odotti julkaisua vuosikymmeniä."

... jonka kieli on poikkeuksellisen kaunista:

11. Ranya ElRamly: Auringon asema (2002)

12. Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa (2000)

... joka kuvaa nuorten aikuisten ihmissuhdekiemuroita tunnistettavasti:

13. Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä (2019)

... joka tuoksuu kesältä:

14. Monika Fagerholm: Ihanat naiset rannalla (1998)

15. Tove Jansson: Kesäkirja (1972)

... joka kertoo naisen seksuaalisuudesta tabuja kaihtamatta:

16. Kherstin Thorvall: Ehdottomasti kielletty (1976)

17. Kate Chopin: Herääminen (1899)

... jossa ihmisen ja luonnon raja katoaa:

18. Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (2000)

19. Aino Kallas: Sudenmorsian (1928)

... jonka päähenkilö on totta:

20. Vappu Kannas: Rosa Clay (2020)

21. Kaipainen Anu: Poimisin heliät hiekat (1979)

22. Tuula Karjalainen: Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta (2013)

... jonka päähenkilö kokee ulkopuolisuutta:

23. Saara Turunen: Rakkaudenhirviö (2015)

24. Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri (2009)

25. Aila Meriluoto: Kotimaa kuin mies (1977)

... joka muuttaa ajatuksesi äitiydestä:

26. Kyung-soon Shin: Pidä huolta äidistä (2009)

... joka kertoo perheestä sodan keskellä:

27. Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa (2006)

28. Susan Abulhawa: Jeninin aamut (2010)

... jonka kirjoittaja on kohdannut suruista suurimman:

29. Naja Marie Aidt: Jos kuolema on vienyt sinulta jotakin anna se takaisin (2017)

"Surukirjallisuuden ehdoton klassikko. Sen uskomattoman kaunis kieli on puhdasta runoutta. Mestariteos." (ST)

30. & 31. Joan Didion: Maagisen ajattelun aika (2005) ja Iltojen sinessä (2011)

”Joan Didion kuvaa näissä kirjoissa ensin pitkäaikaisen elämänkumppaninsa ja sitten ainoan tyttärensä kuolemaa. Kenenkään ei pitäisi joutua suremaan ja käsittelemään elämän suuria kysymyksiä ilman näitä teoksia, niin suoraselkäisesti ja herkästi niissä käsitellään asioita, joista on lähes mahdoton puhua.” (KH)

... joka muutti yhteiskunnallista keskustelua:

32. Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli (1949) ST

33. Koko Hubara: Ruskeat tytöt (2017)

34. Nellie Bly: Kymmenen päivää mielisairaalassa (1887)

... jota voi jo sanoa uuden vuosituhannen klassikoksi:

35. Rachel Cusk: Siirtymä (2017)

36. Elena Ferrante: Loistava ystäväni (2011) ja muu Napoli-sarja

37. Yaa Gyasi: Matkalla kotiin (2016)

... joka saa kiemurtelemaan naurusta:

38. Miina Supinen: Liha tottelee kuria (2007)

39. Eve Hietamies: Yösyöttö (2010)

... joka kertoo hurjan tositarinan:

40. Laura Restrepo: Intohimon saari (1989)

41. Karolina Ramqvist: Karhunainen (2020)

42. Svetlana Aleksijevitš: Tšernobylistä nousee rukous (1997)

... joka kertoo naisten elämästä hirmuhallinnossa:

43. Jung Chang: Villijoutsenet (1991)

44. Herta Müller: Sydäneläin (1994)

... jossa joudutaan vieraaseen todellisuuteen:

45. Marlene Haushofer: Seinä (1963)

46. Leena Krohn: Tainaron (1985)

... jossa nykypäivän uhkakuvat toteutuvat:

47. Margaret Atwood: Orjattaresi (1985)

48. Maja Lunde: Mehiläisten historia (2015)

... joka herätti kohun:

49. Eeva Kilpi: Tamara (1972)

... joka käsittelee lapsettomuutta ja keskenmenoja:

50. Anna-Leena Härkönen: Heikosti positiivinen (2001)

... jota on myös vähätelty termillä ”tyttöjen suosikki”:

51. L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet (1920)

52. Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha (1911)

53. Erin Hunter: Villiin luontoon (2009)

”Soturikissat-fantasiasaagan avaus. Erin Hunter on alkujaan viiden naiskirjoittajan yhteinen salanimi.”

54. Helen Fielding: Bridget Jones – elämäni sinkkuna (1996)

... jossa rakastavaiset eivät pärjää yhdessä eivätkä erikseen:

55. Gunn-Britt Sundström: Suhteista parhain (1976)

56. Emily Brönte: Humiseva Harju (1847)

... jota arvostettiin maailmalla, muttei Suomessa:

57. Sally Salminen: Katrina (1936)

... joka kuvaa äärimmäistä äidinrakkautta:

58. Toni Morrison: Minun kansani, minun rakkaani (1987)

"En tiedä toista kirjaa, joka olisi näin kauhea ja samalla niin helposti lähestyttävä ja maailmoja avaava." (KH)

... jossa rosoiset päähenkilöt epäonnistuvat:

59. Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia (2015)

60. Zadie Smith: Nimikirjoitusmies (2002)

... jossa käydään terapiassa:

61. Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia (2019)

... joka näyttää muistojemme erehtyväisyyden:

62. Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin (2003)

63. Annie Ernaux: Puhdas intohimo (1991)

... joka käsittelee kuolemaa perheessä:

64. Maylis De Kerangal: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät (2013)

"Romaani sydänkirurgiasta ja kuolemasta. Kirurgintarkka faktoista, mutta silti täysin proosateos, jonka matkassa pääsee erään perheen dynamiikkaan kiinni niin, etteilopulta haluaisi päästää irti." (KH)

65. Merete Mazzarella: Juhlista kotiin (1992)

”Kirja äidin kuolemasta. Merete on Suomessa yksi uraauurtavia omaelämäkerrallisen proosan kirjoittajia, joka ei ole niin näkyvä kuin mielestäni ansaitsisi olla. Valtavan kiinnostava kirjailija.” (ST)

... joka kertoo pysäyttävästi Suomen sodista.

66. Ulla-Lena Lundberg: Marsipaanisotilas (2001)

67. Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa (2020)

68. Selma Anttila: Uhri (1923)

... joka kertoo sorretuista mutta ei murretuista naisista:

69. Alice Walker: Häivähdys purppuraa (1982)

70. Sofi Oksanen: Puhdistus (2008)

71. Anneli Kanto: Veriruusut (2008)

... joka särkee sydämesi, muttei päästä otteestaan:

72. Hanya Yanagihara: Pieni elämä (2015)

... joka sijoittuu muinaishistoriaan:

73. Jean M. Untinen-Auel: Luolakarhun klaani (1980)

74. Sapfo: Iltatähti, häälaulu (noin 600 eaa/1969 )

... jonka jännite tihenee tihenemistään:

75. Celia Fremlin: Hetket ennen aamunkoittoa (1958)

76. Ingeborg Bachmann: Malina (1971)

... jonka keskiössä on ruoka:

77. Laura Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen (1989)

78. Joanne Harris: Appelsiinin tuoksu (2003)

... jossa ratkaistaan murhia omalaatuiseen tapaan:

79. Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli (2009)

80. Agatha Christie: Roger Ackroydin murha (1926)

... joka kertoo elämästä väärässä kehossa:

81. Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin (2016)

... joka on sarjakuvamuodossa:

82. Marjane Satrap: Persepolis (2000)

... joka pohtii kauneuden katoavaisuutta:

83. George Sand: Markiisitar (1832)

84. Mariama Bâ: Pitkä kirje (1981)

... jossa suuri sukutarina saa maagisia sävyjä:

85. Ljudmila Ulitskaja: Medeia ja hänen lapsensa (1996)

86. Isabel Allende: Henkien talo (1982)

... jota lukiessa saatat tarvita toisen kätesi muuhun:

87. Erica Jong: Lennä, uneksi (1973)

88. Inger-Mari Aikio: 69 čuoldda − 69 pylvästä (2019)

... joka antaa vertaistukea miehiin kyllästyneille tai heistä huolestuneille:

89. Bell Hooks: Mies tahtoo muuttua (2004)

... jonka kepeys on viihdyttänyt jo vuosisadan tai ylikin:

90. Jane Austen: Emma (1815)

91. Hilja Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926)

... josta tehty elokuva on palkittu parhaan elokuvan Oscarilla:

92. Daphne du Maurier: Rebekka (1938)

93. Maria von Trapp: Laulava Trappin perhe (1949)

... joka kääntää historiasta tutun tarinan kutkuttavasti päälaelleen:

94. Petina Gappah: Pimeydestä loistaa valo (2019)

... joka avaa ikkunan toisiin aikoihin ja maihin:

95. Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala (1997)

96. Rosa Liksom: Hytti nro 6 (2011)

... jota rakastetaan myös lapsuuden jälkeen:

97. Astrid Lindgren: Saariston lapset (1964)

98. J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi (1997)

... jota lukiessa tekee mieli pitää valot päällä:

99. Mary Shelley: Frankenstein (1818)

100. Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme (1962)

... joka on kärsinyt historiallisesta epäoikeudenmukaisuudesta:

101. Fredrika Carstens: Muratti (1840)

”Tietokilpailuknoppi! Ensimmäinen suomalainen romaani ei siis ollut Seitsemän veljestä (1870), vaan Muratti, joka tosin kirjoitettiin ruotsiksi eikä suomeksi.”

Lue myös: Kuinka hyvin tunnet suomalaisen kirjallisuuden klassikot? Vain todellinen himolukija saa kaikki 13 oikein

Lue myös: Kun äänikirjojen suosio on kasvanut, hyvien lukijoiden merkitys vain korostuu – 8 nimeä, joita kannattaa etsiä palveluista

Lue myös: Aikuinen nainen testasi Seitsemän veljestä ja löysi sieltä muun muassa Bridget Jonesin – puisevaksi luultu äijäklassikko vei jalat alta

Jutun kirjoittajan nimi korjattu 21.6.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?