Korona ja lähisuhdeväkivalta: Pandemia lisäsi lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrää - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Väkivaltainen ex-kumppani teki Ninan, 25, etätyöarjesta piinaa – pandemia lisäsi lähisuhdeväkivaltaa

Koronapandemia lisäsi lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrää.

9.6. 18:00

Yksi lähisuhdeväkivaltaa korona-aikana kokeneista on 25-vuotias Nina, joka haki apua Rikosuhripäivystyksestä. Nina on antanut luvan tarinansa kertomiseen. Hänen nimensä on muutettu yksityisyyden suojelemiseksi.

Nina erosi seurustelukumppanistaan puoli vuotta sitten. Suhde oli pitkään väkivaltainen, ja varsinkin pandemia-ajan etätyöskentely kotona yhdessä kumppanin kanssa oli raskasta. Nina joutui kontrolloimaan käytöstään, jotta kumppani ei olisi tehnyt hänelle mitään.

Häirintä sekä uhkailu on jatkunut myös eron jälkeen. Nina saa ex-kumppaniltaan säännöllisesti uhkaavia viestejä sosiaalisen median eri kanaviin sekä suoraan puhelimeen. Ex-kumppani uhkaa lähettää arkaluonteisia viestejä ja kuvia myös Ninan läheisille sekä työnantajalle, ellei Nina palaa hänen kanssaan yhteen.

– Kun ollaan pitkään yhdessä kotona, jo valmiiksi jännittynyt tunnelma saattaa kiristyä entisestään, sanoo Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluejohtaja Jenni Lehtonen.

Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät rikosilmoitukset ja avunpyynnöt ovat koronapandemian aikana lisääntyneet, ja väkivallan uhreja auttavien organisaatioiden asiakasmäärät ovat kasvaneet.

Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä apua hakeneiden määrä kasvoi koronavuonna 25 prosenttia, Nollalinjaan tulleiden puheluiden määrä 31 prosenttia.

Avio- ja avopuolisoiden välisestä väkivallasta kirjattujen rikosilmoitusten määrä kasvoi kuusi prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin tuoreesta lähisuhdeväkivallan vastaisesta kampanjasta.

Pandemia pandemian varjossa

Pandemia-ajan liikkumisrajoitukset, yleinen poikkeustila sekä monenlaiset arkiset, taloudelliset ja henkiset paineet ovat voineet eskaloitua väkivallaksi.

Jos uhri on tuomittu neljän seinän sisälle väkivaltaisen läheisen kanssa, avun hakeminen voi olla hyvin hankalaa, kun koko yhteiskunta on pitkään viestittänyt, että pitäisi pysytellä kotona omissa oloissa.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on kutsunut koronapandemian aikana etenkin tyttöjä ja naisia kohtaan lisääntynyttä lähisuhdeväkivaltaa varjopandemiaksi.

Rikosuhripäivystyksen Jenni Lehtosen mukaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden profiili ei ole pandemian aikana muuttunut, mutta apua haetaan nyt enemmän digitaalisesti. Edelleenkin lähisuhdeväkivalta on monenlaisten perheiden ongelma.

– Jos väkivallan uhrilla on elämänhallinta kunnossa, ja hän on henkisesti vahva, hän saattaa tiedostaa heti, että rajoja on rikottu. Sitten on heitä, jotka ovat olleet vuosikymmeniä alisteisessa suhteessa. Kun he päätyvät avun piiriin esimerkiksi poliisin kautta, alkaa purkautua valtava vyyhti.

Noin neljännes asiakkaista tulee Rikosuhripäivystykseen nimenomaan lähisuhdeväkivallan vuoksi.

Ninan kokemuksissa täyttyvät Rikosuhripäivystyksen mukaan todennäköisesti useiden eri rikosten tunnusmerkistöt, koska uhka, väkivalta ja kiusanteko on ollut monimuotoista ja jatkuu yhä.

Ninaa kannustetaan kertomaan poliisille, jotta tapahtuneesta tehdään rikosilmoitus. Lähestymiskielto on mahdollinen eron jälkeisen häirinnän pitkäkestoisuuden vuoksi.

Ei vain parisuhteessa

Myös Anneli, 50, päätyi Rikosuhripäivystyksen asiakkaaksi väkivaltaa koettuaan. Hänenkin nimensä on muutettu yksityisyyden suojelemiseksi. Myös Anneli on antanut luvan kokemustensa kertomiseen.

Puoliso pahoinpiteli Annelia kotona ilta-aikaan, ja naapuri soitti poliisit paikalle. Poliisi vei puolison yöksi putkaan, Annelin sairaalan päivystykseen sekä kirjasi tapahtuneesta rikosilmoituksen. Annelin kylkiluut olivat murtuneet, mustelmia oli pitkin kehoa.

Poliisi on jouduttu kutsumaan paikalle monta kertaa aiemminkin. Poliisi on määrännyt Annelin puolisolle väliaikaisen perheen sisäisen lähestymiskiellon. Kuulustelussa poliisi ohjasi Annelin Rikosuhripäivystykseen.

Lähisuhdeväkivalta mielletään usein puolisoiden väliseksi, kuten Annelin tapauksessa. Termillä tarkoitetaan kuitenkin kaikkea väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat keskenään läheisessä suhteessa tai ovat aiemmin olleet. Tekijä saattaa kohdistaa väkivaltaa nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.

Lähisuhdeväkivaltaa voi tapahtua kaikissa läheisissä ihmissuhteissa, joissa vahvempi osapuoli alistaa heikompaa.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi sairaan läheisen hoitamatta jättämistä, läheisen liikkumisen rajoittamista, kyttäämistä tai sen estämistä, että puoliso pääsee esimerkiksi käsiksi pankkitilillä oleviin rahoihin. Alistava puoliso saattaa puuttua esimerkiksi pukeutumiseen tai rikkoa itsemääräämisoikeutta muilla tavoin.

Fyysisten tekojen lisäksi väkivalta voi olla myös esimerkiksi henkistä, taloudellista tai digitaalista.

Rikosuhripäivystyksen mukaan törkeä lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt.

– Väkivalta menee pidemmälle, on vakavampaa, ja sitä tapahtuu useammin. Jatkuessaan väkivalta yleensäkin raaistuu, Lehtonen sanoo.

Mikään ei oikeuta väkivaltaa

Tiistaina Helsingissä ja somessa käynnistyi lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevä kampanja. Se viestii, että vaikka meillä kaikilla alkaa olla ”mehut loppu”, ei mikään oikeuta väkivaltaa.

Helsingin kaupungin kampanjan tavoitteena on tehdä lähisuhdeväkivaltaa tunnetuksi, jotta sekä sen uhrit että tekijät hakisivat aiemmin apua. Erilaisia väkivallan muotoja voi olla vaikea tunnistaa väkivallaksi.

Kampanjassa on kaupungin ja Rikosuhripäivystyksen lisäksi mukana muun muassa useita järjestöjä sekä esimerkiksi THL, Helsingin poliisi ja HUS.

– Lähisuhdeväkivaltaa voi tapahtua kenelle tahansa. Se on rikos, ja siihen pitää puuttua. Jos siitä puhutaan, myös siihen liittyvä häpeä vähenee, Jenni Lehtonen sanoo ja painottaa, että apua voi hakea myös nimettömästi esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen kautta.

Lue myös: Mies pahoinpiteli Rosa-Marian, 27, useita kertoja – naispoliisi auttoi pääsemään irti väkivaltaisesta suhteesta: ”Moni luuli, että meillä oli kaikki hyvin”

Lue myös: Salakuuntelua itkuhälyttimillä, seurantalaitteita ja vakoiluohjelmia – tällaista on digiväkivalta suomalaisissa parisuhteissa

Artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?