Monen suomalaisen kotona on lautasia, joista povataan seuraavaa kirppishittiä – keräilijä kertoo, mitä astioita ei kannata myydä nyt puoli-ilmaiseksi - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Monen suomalaisen kotona on lautasia, joista povataan seuraavaa kirppishittiä – keräilijä kertoo, mitä astioita ei kannata myydä nyt puoli-ilmaiseksi

Keräilijöillä on kissanpäivät, kun ihmiset pyrkivät konmari-buumin myötä tavaroista eroon.

Kierrätyskeskuksen hyllyiltä kannattaa metsästää Kalevala-vuosilautasia, jos sellaisia ei vielä kotoa löydy. Japanilaiset himoitsevat nyt niitä.­

5.4. 16:00

Fiksu keräilijä on liikkeellä ennen muita. Ei kannata metsästää sitä mitä muutkin, vaan kulkea omia polkuja ja napata löydöt ennen kuin niiden arvo nousee pilviin. Unohda siis muumimukit ja katso kirppareiden astiatarjontaa uusin silmin.

Keräilijä Niklas Åke nimittäin veikkaa, että 80- ja 90-lukujen muotoilun arvostus nousee ja näkyy pian myös siinä, mitä kirpputoreilta ja verkon kauppapaikoilta hamstrataan.

Lue myös: Tietystä kahvikupista maksetaan käytettynä nyt sata euroa – kirppishaukat kertovat, mistä ei kannata luopua halvalla

Vuosikymmeniä kotimaista lasia ja keramiikkaa harrastanut Åke uskoo, että esimerkiksi Heljä Liukko-Sundströmin Arabialle 1980-luvulla suunnittelemat Tuuli- ja Merituuli-astiastot saattavat kohta olla kuumaa kamaa. Astioiden lennokkaat muodot miellyttävät taas.

Heljä Liukko-Sundströmin Tuuli-astiastossa on lennokkaita muotoja.­

Heljä Liukko-Sundströmin Merituuli-astioissa on luontoaiheinen kuvio.­

Åke povaa toista tulemista myös esimerkiksi Kalevala-vuosilautasille, joita suomalaiset hankkivat massoittain 70–90-luvuilla. Raija Uosikkisen kuvittamat, 70-luvun jylhää estetiikkaa edustavat, ruskean ja sinisen sävyiset seinälautaset kiinnostavat Åken mukaan jo ulkomailla, etenkin Japanissa ja Koreassa. Siellä niitä käytetään ruokalautasina. Lautasia myydään kymmenittäin esimerkiksi Etsyssä.

Raija Uosikkisen Kalevala-seinälautaset ovat suomalaisille tuttuja. Vuoden 1981 lautasessa Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon.­

Tavara pirskahtelee

Niklas Åke suhtautuu tavaraan toisin kuin konmari opettaa. Häntä ihmetyttää, miksi hyvistä tavaroista pitäisi luopua. Åke on myös tietokirjailija, jolta on juuri ilmestynyt Nonmarittajat keräilypyörteessä -niminen keräilyopas (Avain). Se on konmari-parodia, joka lupaa, että luopumisen sijaan juuri mieluisan tavaran hankkiminen ja vaaliminen tuo elämään onnea ja saa kaiken pirskahtelemaan.

– Konmarin lähtökohta on hyvä, sillä se tähtää siihen, että ihmiset hankkisivat vain tavaraa josta he pitävät, ja esineitä joista he haluavat huolehtia. Mutta konmari sivuuttaa kierrättämisen ja sen, mitä poistettavalle tavaralle tapahtuu. Se on ongelmallista, Åke sanoo.

Åke toivoo, että komerojaan tyhjentävät jaksaisivat ohjata tavarat hyötykäyttöön kierrätyskeskukseen, kirpputoreille tai hyväntekeväisyyteen. Sieltä ne saattavat päätyä keräilijöiden hoiviin. Ehkä jossakin tosiaan on joku, joka kerää vanhoja tietosanakirjoja, arkistomappeja tai mainosmukeja.

Hyvä tavara ei saisi mennä roskiin, vaikka se olisikin itselle tarpeeton, Åke sanoo. Roska voi aina olla keräilijän aarre. Esimerkiksi kuolinpesistä tuppaa päätymään tavaraa kaatopaikalle, kun perikunnan on usein päästävä siitä nopeasti eroon. Mutta vanhoille karkkipapereille ja viinipullojen etiketeillekin saattaa olla ottajansa.

Säläkasoista ei tarvitse luopua

Kun kurinalaisesti maritettu, sälävapaa koti on ihanne, on tavarapaljous ja keräily hieman häpeällistä. Toisenlaisia trendejäkin on onneksi ilmassa. Rönsyilevän runsas sisustustyyli cluttercore eli säläporno on trendannut somen sisustuskuvissa jo jonkin aikaa. Moni myös riemuitsi, kun Iso-Britannian kuningashuone julkaisi prinsessa Annesta kuvan aivan tavallisessa, rönsyilevässä olohuoneessa.

Lue myös: Prinsessa Annen rojun täyttämä olohuone villitsi someväen – boheemi koti oli Suomessakin aiemmin ”paremman väen” merkki

Koko elämänsä keräillyt Niklas Åke haalii nykyään kirpputoreilta, huutokaupoista ja antikvariaateista kotimaista taidelasia ja keramiikkaa sekä erikoisia kirjoja. Kirpputoreilta hän ostaa myös simpukoita ja kotiloita.

– 90-luvulla kirjoja sai vielä hyvin myytyä antikvariaatteihin, mutta nyt pitää tietää, mitä minnekin voi viedä. Markkinat ovat pienentyneet.

Se harmittaa kirjaharrastajaa, jonka mielestä kirjalla on arvoa myös esineenä.

Niklas Åken muistilista aloittelevalle keräilijälle:

  1. Kerää sitä, mikä tekee sinut onnelliseksi, jotain, mihin sinulla on tiivis henkilökohtainen suhde. Jos haluat kerätä pääsiäismunayllätyksiä, tee niin. Keräilyharrastusta ei kannata aloittaa vain rahamielessä. Arvonnousu tapahtuu vasta, kun kokoelman myy, eikä keräilijä usein halua sitä tehdä. Usein kokoelmat liikkuvat vasta, kun aika jättää keräilijästä.

  2. Keräileminen itsessään tuottaa iloa, eikä kokoelmaa välttämättä edes kannata kerätä ”valmiiksi”. Myyntipalstojen seuraaminen ja esineiden etsiminen pitää liikkeessä ja tuo elämään merkityksellisyyttä. Aina on jotain, mitä tavoitella.

  3. Toisin kuin moni ehkä kuvittelee, keräilijät eivät ole hassahtaneita erakkoja. Harvan asian keräileminen onnistuu yksin. Keräilyharrastajien yhteisöt ovat vilkkaita ja ulottuvat netissä ympäri maailmaa. Keräily tuo elämään uusia sosiaalisia suhteita.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?