Testaa, osaatko kuvissa olevat laskut – jos moni niistä tuottaa vaikeuksia, sinulla voi olla dyskalkulia eli laskemiskyvyn häiriö - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Testaa, osaatko kuvissa olevat laskut – jos moni niistä tuottaa vaikeuksia, sinulla voi olla dyskalkulia eli laskemiskyvyn häiriö

Pinja Kostiaisella on aina ollut suuria vaikeuksia matematiikassa. Hän kertoo, kuinka osallistui aikuisena kokeeseen, jolla seulotaan dyskalkuliaa eli matemaattista oppimisvaikeutta.

Oppimisvaikeuksiin erikoistunut apulaisprofessori Tuire Koponen on laatinut tehtävät tätä juttua varten. Ne ovat tasoltaan samanlaisia kuin virallisessa KTLT-testissä. Katso vastaus tehtävään jutun lopusta.

3.4.2021 16:00

Aamuni alkaa kehnosti. Olen nähnyt edellisenä yönä painajaista, jossa opettaja julistaa koko luokan edessä, että olin ainoa, joka ei päässyt matematiikan kokeista läpi. Kurkkua kuristaa ja itkettää.

Tunne on tuttu vuosien takaa. Olen nyt 37-vuotiaana asettumassa tekemään matematiikan koetta, KTLT-testiä. Se on peruslaskutaidon sekä sen soveltamiskyvyn arviointiin tarkoitettu testi, ja sitä käyttävät psykologit ja erityisopettajat. Neljä sivua tehtäviä ilman laskinta, aikaa on neljäkymmentä minuuttia.

Välttyäkseni lisäpaineelta käännän ajastimen niin, etten näe väheneviä minuutteja. Paahdan kainalot märkinä tehtäviä läpi sillä ajatuksella, että haluan ainakin yrittää kokeilla jokaista laskua. Kun eteeni tulee tenkkapoo, jatkan päättäväisesti seuraavaan enkä jumitu väkisin yrittämään. Tunne nopeasti kuluneen testiajan päätyttyä on se, mikä on aina ollut matemaattisten tehtävien äärellä. Minä en osaa.

Joitakin vuosia sitten törmäsin sanaan dyskalkulia. Voisiko kohdallani kyse siis olla siitä, matemaattisesta oppimisvaikeudesta?

Yllättävän yleistä

Dyskalkulialla tarkoitetaan kehityksellisiä vaikeuksia numeeristen perustaitojen oppimisessa. On arvioitu, että matematiikan oppimisvaikeuksia esiintyy noin 5–7 prosentilla väestöstä.

Dyskalkulialla on biologinen pohja: perimä ja geenit ohjailevat aivojen ja kognitiivisten toimintojen kehittymistä. Ympäristön vaikutus alkaa viimeistään lapsen syntyessä, ja myös sillä on suuri merkitys taitojen kehityksessä.

Muistan kuinka matematiikan tunneilla olin jatkuvasti aivan pihalla. Jos lukujärjestyksessä oli matematiikkaa, tiesin mitä oli tulossa. Puristavaa tunnetta osaamattomuudesta. Vilkuilin ahdistuneena, kun muut luokassa olivat saavuttaneet laskemisen flow-tilan ja ratkoivat tehtäviä lyijykynät sauhuten. Tuntui kuin luokkakaverini olisivat vanhempia kuin minä. Tai vähintään minua edellä kehityksessä. Varmasti ainakin pidempiä kuin minä! Vaikka minua hävettikin, hyväksyin ajatukseni siitä, että olen tässä asiassa vain täysin osaamaton.

Oppimisvaikeuksiin liittyy usein häpeää, käsityksiä kyvyttömyydestä oppia uutta, ja oppimisvaikeudet voidaan myös virheellisesti tulkita merkiksi heikkoudesta yleisissä kognitiivisissa kyvyissä. Mutta matematiikan oppimisen vaikeudet eivät tarkoita, että ihminen olisi tyhmä. Myöskään esimerkiksi ADHD ja lukivaikeus eivät liity yleiseen älykkyyteen.

– Dyskalkuliaa ei voida millään tempuilla poistaa. Sillä on neuraalinen pohja, joka vaikuttaa tiettyjen aivotoimintojen poikkeavuuden kautta matematiikan taitojen kehittymiseen, apulaisprofessori Tuire Koponen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

– Mutta kuten muidenkin oppimisvaikeuksien kohdalla, vaikeuksista huolimatta matematiikan taitoja voi oppia oikein kohdennetulla tuella ja harjoittelulla.

Oppimisvaikeuksista kärsivän itsetuntoa voi vahvistaa muiden vahvuuksien kautta.

– Jos lapsi tai nuori huomaa olevansa vaikka hyvä musiikissa tai taitava kirjoittaja, se voi auttaa: hän kokee itsensä hyväksi ja arvokkaaksi, Koponen sanoo.

Mitä maksaa, moneltako nähdään?

Onneksi lukujärjestykseni sisälsi muutakin kuin matematiikkaa! Musiikin, kielien, liikunnan sekä kuvaamataidon ja ilmaisutaidon tunneille saavuin hyppelehtien vailla tunnetta osaamattomuudesta. Jälkimmäisin oli suosikkini, ja sain päättää ala-astevuoteni pääroolissa Tirlittanina.

Olin aina kiltti ja kuuliainen oppilas, opettajia vastaan en niskuroinut. En ole koskaan joutunut jälki-istuntoon tai lintsannut. Mutta muistan yhden kerran yläasteella, kun matematiikan tunnilla en ymmärtänyt taaskaan yhtikäs mitään ja opettaja liitu kädessä jankkasi vain samaa. Lähdin parkuen ja ovet paukkuen luokasta. Vaikka tapahtuneesta on yli kaksikymmentä vuotta, muistan oikein hyvin sen tunteen. Muut eivät ymmärrä, että minä en ymmärrä.

– Olennaista tuen antamisessa on hahmottaa se, mitä toinen käsittää, ja alkaa rakentaa sen pohjalle. Sääntöjen ja faktojen toistamisen sijaan käsitteellistä ymmärrystä tulisi vahvistaa. Ulkoa opettelun rinnalle pitäisi tuoda kompensoivia ratkaisukeinoja ja strategioita. Yhdeksän vuotta ei riitä kaikille, että kertotaulu jää mieleen, toteaa Tuire Koponen.

Montako osaat? Katso ratkaisut tehtäviin jutun lopusta.

Koposen mukaan minä en todellakaan ole ainut, joka ei peruskoulun jälkeen hallitse esimerkiksi kertotaulua ja pysty käyttämään sitä myöskään jakolaskuissa. On myös aika iso joukko, joille erityisesti murtoluvuilla ja desimaaliluvuilla operointi on haastavaa.

Matematiikan taidot ovat osittain erillisiä toisistaan. Se, kuinka hyvin oppii kertotaulun, ei välttämättä liity siihen, kuinka hyvin ymmärtää lukujärjestelmää tai lukujen rakennetta.

Esimerkiksi minulle parittomat luvut ovat negatiivisia, ”miinusmerkkisiä” numeroita, parilliset positiivisia. Onnenlukuni ei koskaan voisi olla pariton luku. Kinkkinen voisi esimerkiksi olla luku 18, koska jos sen pilkkoo luvuiksi 10 ja 8, ne ovat vielä parillisia, mutta kun numeron 10 laittaa kahtia, käsillä on kaksi paritonta lukua, yäk. Luku 8 muodostuu mielessäni joko esimerkiksi 4+4, tai 6+2, mutta ei koskaan 5+3.

Vaikeudet saattavat näkyä arjessa esimerkiksi työssä tai kauppareissuilla.

– Osaako laskea veroprosentin? Onko mitään käsitystä, mitä vaate maksaa alennusprosentin jälkeen? Kellonajat, ylipäätään rahaan liittyvä operoiminen, prosentit, murto- ja desimaaliluvut, mittayksiköiden hallinta ja mittaaminen, kaikkia niitä tarvitaan arjessa, Tuire Koponen listaa.

Kellotaulun tulkinnan opin onneksi muiden tahdissa, eivätkä aikataulut vedä aivojani solmuun. Olen hyvin harvoin myöhässä mistään, en voi sietää sitä. Vaatekaupassa sovitushuoneen uumenissa lasken alennetun hinnan puhelimellani. Eivätkö kaikki muutkin tee niin?!

Oppia vielä aikuisena

Matemaattiseen osaamiseen liittyvät haasteet tulevat vastaan viimeistään toisen asteen opinnoissa. Joillekin tilanne saattaa muodostua sellaiseksi, että silta katkeaa. Pystyäkseen mittaamaan asioita, pitää kyetä ymmärtämään mittayksiköitä ja hallita kymmenjärjestelmä. Taitoa tarvitaan yhtä lailla rakennusalalla kuin sosiaali- ja terveysalalla. Esimerkiksi lähihoitajaopiskelijalla voi olla todella hankalaa selvitä lääkelaskuista.

Koponen sanoo, että matematiikan oppimisvaikeudet ovat vähintään yhtä keskeinen ja joidenkin tutkimuksien mukaan jopa lukivaikeuksia merkittävämpi tekijä toisen asteen opintojen keskeyttämisen taustalla. Oppimisvaikeuksien tiedetään vaikuttavan merkittävästi myös työllistymiseen ja palkkatasoon. Ja jos et saa koulutusta tai pääse töihin, se vaikuttaa monella tavalla mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Oppimisvaikeuksilla on hyvin kauaskantoiset ja laajat vaikutukset.

– Lapsuudessa löydetyn oppimisvaikeuden on todettu aikuisiällä lisäävän todennäköisyyttä käyttää enemmän masennuslääkkeitä.

 Matikkavaikeuteni muokkasi minua niin, että koulussa ymmärsin aina niitä, joilla oli esimerkiksi vaikeuksia lukemisen tai kirjoittamisen kanssa.

Maailmaa ei pysty riisumaan matematiikasta. Yhteiskunta ja kulttuuri ovat luoneet tietynlaiset järjestelmät ja systeemit, esimerkiksi kellonajat, rahayksiköt ja mittajärjestelmät.

– Näiden taitojen hallinta tuo sellaista perusvarmuutta toimia yhteiskunnassa, että niiden harjoittelu vielä aikuisiälläkin kannattaa, Koponen sanoo.

Aikuisen kannattaa vahvistaa matematiikan perustaitoja erityisesti sitä silmällä pitäen, mikä nostaa arjen toimintakykyä ja esimerkiksi opinnoissa ja työelämässä pärjäämistä.

Diagnoosistakin voi olla hyötyä, jos matematiikan oppimisvaikeus hankaloittaa kouluttautumista ammattiin tai ammatissa toimimista. Diagnoosi saattaa muun muassa oikeuttaa Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen.

– Keskeistä on, onko oppimisvaikeudesta jotain haittaa elämään tai toimintakykyyn. Jos diagnoosi auttaa saamaan palveluja, tukea tai kuntoutusta, asia kannattaa tutkia. Tai jos se auttaa itseä ymmärtämään tilannettaan, Koponen toteaa.

Tiedän, miltä tuntuu, kun ei osaa

Olen saanut testitulokseni. KTLT-testistä ei ole virallisia, aikuisilta kerättyjä viiteaineistoja, ja viiteryhmä, johon tulostani verrataan, on yhdeksättä luokkaa aloittavat. Olen laskenut neljästäkymmenestä laskutehtävästä kahdeksan oikein. Suoritukseni kuuluu heikoimpaan kahteen prosenttiin, ja tulos jää erittäin heikon tasolle. Vaikeuteni näkyy syvänä ja täyttää tältä osin matematiikan oppimisvaikeuden määritelmän. Yksittäisen testituloksen perusteella lääkäri ei kuitenkaan voisi vielä antaa diagnoosia, vaan tarvitaan laajempi tilanteen arviointi.

– Koulujärjestelmämme toimii ilman lääketieteellisiä diagnoosejakin, siksi niitä ei Suomessa juurikaan nähdä. Joissakin Euroopan maissa erityisopetuksen saaminen voi vaatia aika pitkänkin arviointiprosessin ja diagnoosin, Tuire Koponen kertoo.

Kolmekymmentä vuotta sitten minun koulu- ja opiskeluvuosinani ei puhuttu oppimisvaikeuksista. Kuitenkin uskon, että joillakin opettajistani oli vainu, että kohdallani on kyse jostain muusta kuin hangoittelusta. Tiedän, että olen saanut säälivitosia kokeista. Matemaattisten aineiden opettajani ammattikorkeakoulussa piti minulle suullisia tenttejä ja yritti näin avustaa tehtävissä oikeille urille. Ja päästi sitten armeliaisuudesta läpi.

Matikkavaikeuteni muokkasi minua niin, että koulussa ymmärsin aina niitä, joilla oli esimerkiksi vaikeuksia lukemisen tai kirjoittamisen kanssa. Kun englannin kielen tunnilla piti lukea ääneen, tunnistin heidän pakokauhuiset katseensa. Tulen aina ymmärtämään ihmisiä, joille jokin asia ei vain aukene. Tiedän, miltä ja kuinka pahalta tuntuu, kun ei osaa.

Jos vaikeuteni olisi huomattu lapsena ja olisin saanut mahdollisen diagnoosin jo silloin, olisi elämäni saattanut ollut vähemmän mutkikas. Itsetuntoni olisi saattanut välttyä aika isolta kolhulta. Mutta olen haasteista huolimatta pärjännyt elämässä oikein hyvin. Minulla on korkeakoulututkinto, olen valmistunut liiketalouden tradenomiksi. Tämän lisäksi olen opiskellut liikunta-alaa ja journalismia. Elämäni on muovautunut tarinoiden, musiikin, taiteen, liikkeen, värien ja kulttuurin ympärille. En lisäisi tähän yhtälöön mitään.

Vastaus ensimmäisen kuvan tehtävään: 60 cm.

Vastaukset toisen kuvan tehtäviin: 1. 387 €, 2. 55, 3. 112,5, 4. 48,33, 5. x=2

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?