Miksi koronarokotteen veritulppariskistä nousi meteli, mutta napsimme silti e-pillereitä turvallisin mielin? Kysyimme asiantuntijalta - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Miksi koronarokotteen veritulppariskistä nousi meteli, mutta napsimme silti e-pillereitä turvallisin mielin? Kysyimme asiantuntijalta

Naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri Aila Tiitinen kertoo, että uusiin lääkevalmisteisiin suhtaudutaan aina suuremmalla varauksella kuin pitkään markkinoilla olleisiin.

Tiitisen mukaan minipillereissä on yhdistelmäpillereitä pienempi veritulppariski.

18.3. 16:40

Oletko muuten miettinyt, että miksi koronarokotteen veritulppariski huolettaa, mutta e-pillereiden riskeistä ei kukaan pidä meteliä?

Viime päivinä koronavirusrokote Astra Zenecan on ollut kaikkien huulilla, sillä Euroopan lääkevirasto (EMA) tutkii parhaillaan tapauksia, joissa rokotteen epäillään aiheuttaneen verisuonitukoksia. Vaikka Euroopan lääkevirasto ja Maailman terveysjärjestö WHO suosittelevat edelleen rokotteen käytön jatkamista, on moni EU-maa keskeyttänyt Astra Zenecan jakamisen.

Vaikka Suomi noudattaa suosituksia ja jatkaa rokotteen jakamista, käy keskustelu rokotteen ympärillä kuumana täälläkin. Yksittäiset ihmiset ovat myös peruneet rokoteaikojaan.

On selvää, että riskit on otettava vakavasti ja sivuvaikutukset tutkittava huolella, mutta miksi juuri rokotteen kohdalla ihmiset pelästyvät, vaikka veritulppariskiä aiheuttavat myös päivittäiset lääkkeet kuten ehkäisypillerit?

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen kertoo, että uusiin lääkkeisiin suhtaudutaan varautuneemmin.

– Aina kun on jotain uutta, sitä seurataan tarkemmin. Suhtautumiseen vaikuttaa varmasti myös se, että pandemiatilanne elää jatkuvasti.

Tiitinen kertoo, että kymmenien vuosien käyttökokemus ja jatkuvat tutkimukset vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme ehkäisypillereihin.

– Ehkäisypillerit sivuvaikutuksineen ovat meille tutumpia kuin koronarokotteet. Tästä huolimatta myös e-pillerit joutuvat samanlaisiin kohuihin tasaisin väliajoin.

Viimeisin suuri kohu syntyi vuonna 2013, kun Yasmin- ja Yaz-ehkäisypillerit yhdistettiin Suomessa kuuteen aivoveritulppaan ja 25 keuhkoveritulppaan.

Todennäköisyyksiin vaikuttaa moni tekijä

Kun Astra Zeneca -koronavirusrokotteen ja Yaz-yhdistelmäehkäisypillerin veritulppariskien prosentuaaliset todennäköisyydet asettaa vierekkäin, tuntuu hysteria rokotteen ympärillä kohtuuttomalta:

Lääkeyhtiö Astra Zenecan oman arvion mukaan rokotetta on annettu 17 miljoonalle ihmiselle, joista alle neljälläkymmennellä on raportoitu verisuonitukoksia.

Yaz-yhdistelmäehkäisypillerin tuoteselosteessa puolestaan kerrotaan, että pillereitä käyttävästä 10 000 naisesta 9–12:lla on riski sairastua veritulppaan per vuosi.

Veritulppariski näyttäisi siis olevan ainakin joidenkin e-pillerimerkkien kohdalla merkittävästi koronarokotetta suurempi, joten miksi meuhkaamme rokotteesta, mutta napsimme päivittäiset e-pillerimme hyvillä mielin?

– Rokotteen ja ehkäisypillereiden prosenttilukujen vertaaminen on melko hankalaa, sillä ehkäisypillereiden riskit lasketaan per käyttövuosi. Koronarokotteesta ei näitä tuloksia vielä ole.

Tiitinen lisää, että veritulpan riskiä tarkastellessa tuloksiin vaikuttavat merkittävästi myös muut tekijät, kuten ihmisen ikä.

– Siinä on iso ero, miten suuri veritulpan riski on 30-vuotiaalla ja 70-vuotiaalla. Nyt on rokotettu paljon ikääntyneitä ihmisiä, joilla riskit ovat luonnollisesti suuremmat ja se saattaa näkyä myös tilastoissa.

Jos rokotteen veritulppariskit saavat koko maailman varuilleen, miten kävisi e-pillereille, jos ne tulisivat markkinoille vasta nyt?

Tiitisen mukaan kysymykseen on mahdotonta vastata yksiselitteisesti.

– Samalla tavalla voisi kysyä esimerkiksi, että saisiko aspiriinia tuoda markkinoille nyt, jos sen kaikki hyödyt ja haitat käsiteltäisiin ja päätös tehtäisiin niiden pohjalta. Siihen ei pysty vastaamaan. Nyt yleisen näkemyksen mukaan molemmissa lääkkeissä hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?