Moni välttelee särkylääkkeitä, mutta onko pelkoon syytä? Lääkäri kertoo, milloin käytöstä voi olla haittaa - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Moni välttelee särkylääkkeitä, mutta onko pelkoon syytä? Lääkäri kertoo, milloin käytöstä voi olla haittaa

Tulehduskipulääkkeistä on harvoin haittaa perusterveelle. – Jos ottaa muutaman kerran viikossa buranaa vaikka loppuelämän, niin todennäköisesti sillä ei ole mitään vaikutusta, sanoo lääkäri.

27.1. 15:30

Päässä jyskyttää ties kuinka monetta tuntia, eikä särky tunnu millään helpottavan. Veden juominen ja kävelylenkkikään eivät ole auttaneet. Miten toimit, haetko helpotusta särkylääkkeestä vai kärvisteletkö kivuissa?

Osa tuntuu välttelevän tavanomaisia tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia sisältävää Buranaa, viimeiseen asti. Huoleen on kuitenkin syytä vain harvoin, sanoo johtava lääkäri Patrik Währn Mehiläiseltä.

Satunnaisella käytöllä ei ole perusterveelle aikuiselle yhtään mitään merkitystä. Jos ottaa muutaman kerran viikossa Buranaa vaikka loppuelämän, niin todennäköisesti sillä ei ole mitään vaikutusta.

Yleensä haittoja syntyy vasta, jos särkylääkkeitä on käyttänyt säännöllisesti kuukausien tai vuosien ajan. Sillon huoleen on syytä ainakin, jos viikossa on enemmän päiviä, jolloin lääkettä ottaa, kuin lääkkeettömiä päiviä. Esimerkiksi kuukauden kipulääkekuuri selkäjumiin ei aiheuta suurimmalle osalle haittoja.

Säännöllisellä ja pitkäaikaisella tulehduskipulääkkeiden käytöllä sen sijaan on haittavaikutuksia perusterveellekin. Se lisää verenvuototaipumusta ja sydäninfarktin riskiä, huonontaa munuaisten toimintaa ja heikentää verenpainelääkkeiden tehoa. Riskiä ongelmien ilmenemiseen nostavat esimerkiksi runsas alkoholinkäyttö, tupakointi ja masennuslääkitys.

Riskiryhmien kohdalla tulehduskipulääkkeiden ajoittainenkin käyttö voi joskus olla jopa hengenvaarallista.

– Silloin puhutaan ihmisistä, joilla on perussairauksia tai muita lääkityksiä, ja jotka ovat usein melko iäkkäitä, Währn tarkentaa.

Senioreita ja perussairaita suositellaankin usein käyttämään tulehduskipulääkkeiden sijaan parasetamolia, johon liittyy selvästi vähemmän riskejä.

Ei pelkoa lääkekoukusta

Währn ei ole huomannut, että suhtautuminen särkylääkkeisiin olisi viime vuosina muuttunut. Hän on toiminut lääkärinä vuodesta 1993 lähtien.

– Osa ihmisistä on aina ollut lääkevastaisia. Uskon, että se on monelle periaatteellinen kysymys siitä, että haluaa elää terveellisesti ja niin sanotusti luonnonmukaisesti eli ei halua mitään vieraita kemikaaleja kehoonsa.

Währn on kuitenkin huomannut erikoisen ristiriidan siinä, ketkä suhtautuvat lääkkeisiin varauksella.

– Tuntuu, että ne ihmiset, joiden ei todellakaan tarvitsisi olla huolissaan omasta särkylääkekäytöstään, ovat huolissaan, ja ne, joiden pitäisi olla huolissaan, eivät välttämättä ole.

Osalla särkylääkevastaisuuden taustalla voi olla pelko siitä, että niihin jää koukkuun. Währn kuitenkin korjaa yleisen harhaluulon.

– Särkylääkkeet eivät aiheuta psyykkistä riippuvuutta kenellekään.

 Tuntuu, että huolissaan ovat ne ihmiset, joiden ei todellakaan tarvitsisi olla.

Jatkuva ja päivittäinen särkylääkkeiden käyttö esimerkiksi migreenin vuoksi voi tosin saada elimistön tottumaan lääkkeeseen. Tällöin lääkkeet ylläpitävät särkyä ja puhutaan niin kutsutusta särkylääkepäänsärystä. Ilmiö on sama kuin kovan luokan kahvinjuojilla, jotka eivät ole saaneet päivittäistä kofeiiniannostaan.

Milloin särkylääkettä kannattaa ottaa?

Währn toivottaa keskustelun lääkkeiden tarpeellisuudesta tervetulleeksi.

– On ihan hyvä suhtautua varauksella kaikkiin lääkkeisiin ja miettiä aina kaksi kertaa, onko lääkitys ihan oikeasti tarkoituksenmukainen.

Währnin mukaan kipua tulisikin hoitaa ensisijaisesti lääkkeettömästi – etenkin, jos kyse ei ole mistään varsinaisesta sairaudesta. Jos niskoja kiristää työpäivän jälkeen, on fiksumpaa lähteä jumppaan kuin ottaa särkylääke.

 On paljon järkevämpää ottaa särkylääke, jotta pääsee lenkille, kuin olla ottamatta lääkettä ja jäädä sohvalle makaamaan.

On kuitenkin myös monia tilanteita, joissa tulehduskipulääke on paikallaan. Tyypillisesti sellaisia ovat pitkäaikainen nivelkipu, kuten reuma, ja erilaiset vammat.

– Jos ei pääse kävelemään, koska polvi on kipeä, on paljon järkevämpää ottaa särkylääke, jotta pääsee lenkille, kuin olla ottamatta lääkettä ja jäädä sohvalle makaamaan.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?