Milloin voi taas matkustaa? Asiantuntija vastaa 9 kysymykseen koronarokotteesta ja matkustamisesta - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Milloin voi taas matkustaa? Asiantuntija vastaa 9 kysymykseen koronarokotteesta ja matkustamisesta

Kun koronavirusrokotteita alettiin jakaa, moni suomalainen alkoi jo haaveilla ulkomaanmatkoista. Mitä vaatii, että reissuun taas pääsee? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo.

Tästä näystähän moni jo haaveilee, mutta milloin haaveita päästään toteuttamaan?­

8.1. 16:16

Koronavirusrokotteiden jakaminen on alkanut meillä ja maailmalla.

Suomessa rokotteita on tähän mennessä jaettu terveydenhuollon henkilöstölle sekä hoivakotien työntekijöille ja asukkaille. Sen jälkeen vuorossa ovat ikääntyneet ja sairauden vuoksi vakavalle koronan tautimuodolle alttiit henkilöt.

Toistaiseksi rokotuksia ei ole Suomessa eikä muualla Euroopassa pystytty antamaan toivottuun tahtiin. Viimeisimpien arvioiden mukaan kaikkien yli 16-vuotiaiden halukkaiden suomalaisten rokottamisessa kestää syksyyn, mahdollisesti loppuvuoteen.

Samalla on uutisoitu, että suomalaiset ovat alkaneet jo innokkaasti varata ulkomaan matkoja keväälle ja kesälle. Onko se turhan optimistista, vai voidaanko matkustamisesta alkaa taas kohta jo haaveilla?

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vastaa kysymyksiin.

1. Mikä muuttuu, kun saa rokotesuojan?

”Tällä hetkellä ollaan vielä niin varhaisessa vaiheessa, että oikeastaan mikään ei muutu. Toistaiseksi rokotuksen jälkeenkin on pidettävä huolta etäisyyksistä, käsihygieniasta ja maskien käytöstä.

Vaikka on nähty, että rokote suojaa erittäin hyvin taudilta ja varsinkin vakavalta taudilta, ei vielä ole riittävästi näyttöä siitä, että rokotettu ihminen olisi ympäristölleen täysin vaaraton, kun hän seuraavan kerran kohtaa koronaviruksen. Emme vielä tiedä, kuinka hyvin rokote estää viruksen leviämistä. Rokotusten alkaessa rokotesuoja tulee ainakin rokotetulle itselleen – odotamme vielä lisätietoa siitä, kuinka paljon rokotettu suojaa omaa lähipiiriään.”

2. Mitä vaatii, että voimme taas ruveta matkustelemaan entiseen tapaan?

”Sen, että ympäristössä olisi enemmän rokotettuja kuin rokottamattomia. Britanniassa on laskettu, että väestötasoinen suoja saavutettaisiin, jos 70 prosenttia väestöstä olisi rokotettu. Tilanteeseen vaikuttaa rokotteen teho, sen antaman suojan kesto ja se, missä epidemian vaiheessa ollaan sekä se, kuinka hyvän ja pitkäkestoisen suojan sairastettu koronatauti antaa.

Toistaiseksi tiedämme, että covid-19-taudin jo sairastaneella suoja kestää ainakin 6 kuukautta. Jos iso osa väestöstä on saanut taudin ja on sitä kautta suojassa, tällaisessa ympäristössä saattaa riittää alhaisempikin rokotuskattavuus väestösuojan saavuttamiseksi.

 Jos saadaan varmuus, että rokote estää viruksen esiintymisen nenänielussa, se on matkailuakin ajatellen erittäin tärkeä tieto.

Tarvitaan myös lisää tutkimustietoa siitä, että rokote todella estää koronaviruksen tartuttamisen. Vasta silloin voidaan ryhtyä höllentämään rajoitteita. Tietoa onneksi kertyy koko ajan: tammikuun aikana tulemme saamaan lisää tietoa mRNA-rokotteilla rokotettujen tartuttavuudesta.

Jos saadaan varmuus, että rokote estää viruksen esiintymisen nenänielussa, se on matkailuakin ajatellen erittäin tärkeä tieto. Se tarkoittaisi sitä, että jos rokotettu kohtaa viruksen, hän ei levittäisi sitä edes tietämättään.”

3. Kuinka kauan rokotesuojan syntymisessä kestää?

”Noin kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta suoja nousee reilusti yli 50 prosentin. Kun toisesta annoksesta on kulunut viikko, suoja on jo 95 prosenttia. Se tarkoittaa, että yli 9 ihmistä kymmenestä on suojassa.

Toinen kysymys on se, kuinka kauan rokotesuojan voidaan luottaa olevan voimassa. Siihen ei vielä ole vastauksia, koska rokotteet ovat olleet käytössä vasta hetken. Tällä hetkellä ajatellaan, että suoja-aika olisi ainakin sama kuin koronaviruksen sairastaneilla, eli ainakin 6 kuukautta. Aika näyttää, onko se tätä paljon pidempi.”

 Rokotukset pitäisi aloittaa mahdollisimman pian rikkaiden maiden lisäksi myös keskitason ja alhaisen tulotason maissa.

4. Mitä pitää tapahtua, että suomalainen voisi lähteä lomamatkalle vaikkapa Thaimaahan tai Etelä-Eurooppaan?

”Lomamatkojen aloittaminen vaatii sen, että rokotukset pitäisi aloittaa mahdollisimman pian rikkaiden maiden lisäksi myös keskitason ja alhaisen tulotason maissa. Kaikissa maissa, joihin matkaillaan, pitäisi olla riittävästi rokotettuja ihmisiä.

Tietysti on oltava myös varmuus myös siitä, että annetuissa rokotteissa on riittävä suoja kiertäviä viruksia vastaan. Jos Britanniasta ja Etelä-Afrikasta löydetyt mutanttivirukset olisivat niin erilaisia, että nykyiset rokotteet eivät antaisi suojaa niitä vastaan, se tietysti muuttaisi asiaa matkustamisen näkökulmasta. Tällä hetkellä siitä ei onneksi ole viitteitä, mutta tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, että näin todella on kaikkien käyttöön tulevien koronarokotteiden kohdalla.”

5. Miten matkakohteen epidemiatilanne vaikuttaa omaan matkustamiseen?

”Samalla tavalla kuin ennen korona-aikaa. Jos menee alueelle, jossa on epidemiaa, siltä on suojauduttava tutuin koronan ehkäisytoimin ja rokotteella. Esimerkiksi kun matkustaa paikkaan, jossa tiedetään olevan tuhkarokko- tai polioepidemia, on pidettävä huoli siitä, että itsellä on rokotteet kunnossa. ”

6. Onko todennäköistä, että rokotettuna voi tulevaisuudessa päästä matkustamaan helpommin ulkomaille?

”Kyllä. Monet maat voivat ruveta vaatimaan, että maahan saavat tulla vain ihmiset, joilla on voimassa oleva koronavirusrokote. Koronaviruksen kohdalla tullaan kansainvälisessä liikenteessä todennäköisesti ottamaan käyttöön todistus saadusta koronarokotteesta. Tiedot voidaan kirjata olemassa olevaan keltaiseen rokotuskorttiin. WHO suunnittelee yhdessä Viron kanssa elektronista koronarokotekorttia.

Tällä hetkellä tilanteesta tekee hankalan se, että ei ole vielä selkeää kansainvälistä ohjeistusta siihen, miten rokotteeseen pitäisi suhtautua.

 Monet maat voivat ruveta vaatimaan, että maahan saavat tulla vain ihmiset, joilla on voimassa oleva koronavirusrokote.

Islantilaiset kollegat kertoivat eilen, että he hyväksyvät jo maahantulotarkastuksissa koronarokotustodistuksen näyttönä suojasta. Tällöin rokotetun ihmisen ei maahan tullessaan tarvitse mennä nenänielunäytteeseen.

Maailman terveysjärjestö WHO ei kuitenkaan tällä hetkellä pidä järkevänä ehdottomia rokotevaatimuksia maahantulolle. Syynä on se, että rokotesuojan kestoa ei vielä tunneta tarkkaan. Lisäksi tällainen käytäntö voisi lisätä eriarvoisuutta. On iso huoli siitä, että rikkaat maat saavat jo nyt saavat koronarokotteita yli tarpeiden ja syrjäyttävät köyhät maat rokoteannosten ostossa. Tällöin virus jää kiertämään maapalloa pidempään kuin silloin, jos rokotteiden käyttö jakaantuisi tasapuolisemmin.”

7. Koronarokote on toistaiseksi tarkoitettu yli 16-vuotiaille. Mitä se tarkoittaa matkustamisen kannalta, jos perheessä on alle 16-vuotiaita lapsia?

”Lasten kohdalla tutkimukset ovat kesken. Lapsille todennäköisesti tullaan tulevaisuudessa antamaan rokotteita, mutta toinen kysymys on se, tarvitsevatko lapset niitä. Lasten osuus koronaan sairastuneista ei ole merkittävä, ja lapset sairastuvat harvoin vakavasti. Vielä ei pystytä sanomaan, onko lasta järkevä rokottaa esimerkiksi pelkästään matkustamista ajatellen.

Tulevaisuudessa voidaan olla samassa tilanteessa kuin vaikkapa keltakuumerokotteen kohdalla. Vaikka keltakuume on harvinainen tauti, on tilanteita, joissa sitä vastaan rokottaminen on järkevää. Keltakuumerokote vaaditaan kaikilta yli yksivuotiailta, jos mennään maahan, jossa sitä esiintyy.”

8. Milloin voi taas lähteä lomamatkalle? Voisiko se olla kesää kohden jo turvallisempaa?

”Hallituksen suositus on, että tarpeetonta ulkomaanmatkailua vältetään, ja erityisesti niihin maihin joissa epidemiatilanne on huono.

 Rokotukset suojaavat koronataudilta, mutta väestöntason suojaan tarvitaan riittävä rokotuskattavuus.

Jokaisella on oikeus lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Jos suunnittelee matkaa ulkomaille, on otettava huomioon, että maat voivat rajoittaa maahantuloa ja jotkut maat saattavat vaatia etukäteen tehtyjä testejä tai todistusta rokotussuojasta. On hyvä tarkistaa ajantasaiset maahantulosäädökset ennen matkaa kohdemaan viranomaisilta, esimerkiksi kyseisen maan lähimmästä edustustosta. Rokotukset suojaavat koronataudilta, mutta väestöntason suojaan tarvitaan riittävä rokotuskattavuus.”

9. Monet ovat jo varanneet tai suunnittelevat matkan varaamista ensi kesälle tai talvelle. Onko siinä järkeä?

”Se on optimistinen päätös, jota tehdessä luotetaan siihen, että tulemme saamaan niin paljon rokotteita Suomessa ja muualla, että virussuoja on tiettyyn aikaan mennessä sekä itsellä että matkakohteessa.

 On hyvä haaveilla, mutta myös varauduttava siihen, että suunnitelmia saattaa joutua muuttamaan.

Tämä kaikki riippuu siitä, kuinka nopeasti uudet rokotteet saavat myyntilupia ja kuinka nopeasti valmistaja pystyy tuottamaan rokotteita ja toimittamaan niitä maihin.

Pidän itse matkustamisesta paljon ja ymmärrän kaukokaipuun todella hyvin. Optimistina ajattelen, että on hyvä haaveilla, mutta realistina on varauduttava siihen, että suunnitelmia saattaa joutua muuttamaan. Monet matkajärjestäjät tarjoavat mahdollisuuden saada rahat takaisin, jos matka ei olekaan mahdollinen. Se on fiksua, sillä kukaan ei vielä tiedä, mitä tässä tulee tapahtumaan kesään mennessä.”

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?