Anu kuunteli kuukautisiaan ja tutustui tantraan – feminiininen energia sai bisnesnaisen irtisanoutumaan johtajan työstään - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Anu kuunteli kuukautisiaan ja tutustui tantraan – feminiininen energia sai bisnesnaisen irtisanoutumaan johtajan työstään

Uusi aika on alkamassa – tai se on jo alkanut – ajattelevat pyhän feminiinisen energian lähettiläät Anu Agafia ja Meri Mort. Odotettavissa on jopa muutoksia maailmanjärjestykseen.

Anu Agafian elämä mullistui, kun hän alkoi kuunnella kuukautiskiertoaan.

1.11.2020 20:00

Tunnetko naisen, joka vaikuttaa jännästi henkistyneeltä? Kun hän näkee ketun tai hirven, hän saa siihen katsekontaktin. Hänellä on syvä luontosuhde ja oma lempipuu. Hän luultavasti joogaa ja tuntee itämaisia filosofioita, mutta pohjoinen shamanismikin on tuttua. Hän saattaa rummuttaa villisti täysikuun aikaan. Hänelle kuukautiset eivät ole kiusa vaan kokonaiselämys. Hän tietää taivaankannen jutuista paljon, ja hänelle ”jumalatar” on arkista sanastoa.

Sellaisia ihmisiä on alkanut näkyä yhä enemmän, mutta mistä he tulevat? Kuuluvatko he johonkin kulttiin ja jos, niin mikä sen nimi on?

– Sacred feminine, pyhä feminiinisyys, on se ilmiö, jota sä nyt haet, sanoo joogaopettaja, kuvittaja ja kirjailija Meri Mort.

Meri on kirjoittanut aiheesta kirjankin: Lumoava nainen – tunne villi voimasi. Hän toteaa, että pyhässä feminiinissä energiassa ei ole kyse uskonnosta vaan maailmankuvasta, joka kyllä on osa uushenkistä ajattelua. Juuret sillä on tantrisessa filosofiassa, ja sen mukaan universumissa on kahdenlaista energiaa, maskuliinista ja feminiinistä. Niiden kuuluisi olla tasapainossa ja täydentää toisiaan, mutta ne eivät ole. Tarvittaisiin muutos yhteiskunnan rakenteisiin ja arvoihin, ajattelevat Meri ja yhä useammat muut.

Yksinkertaistettuna se menee näin: nykyinen maailmamme on järjestynyt maskuliinisesti. Kapitalismissa arvostetaan maskuliinisen energian eteenpäin suuntautuvaa liikettä, voimaa ja suoraviivaisuutta. Feminiininen energia taas on kehollista, sallivaa, parantavaa, luovaa ja vastaanottavaa – ja se on nyt alakynnessä.

Meri korostaa, että feminiininen ja maskuliininen eivät tässä liity suoraan sukupuoliin vaan energioihin.

– Kumpikaan energia ei ole toista parempi! Maskuliinisuus luo rakenteita, feminiini taas pulppuavaa elämää. Ongelma on se, että tasapaino puuttuu, ja siksi olemme esimerkiksi keskellä luonnonkatastrofia.

Uushenkisissä piireissä kuitenkin ajatellaan, että uusi aikakausi on jo alkanut; energeettinen tasapaino palautuu pian ja hyvinvointi tulee lisääntymään. Sodat ja luonnon hyväksikäyttö loppuvat.

Kuun voima

Ennen vanhaan, sanoo Meri – eikä edes millään luolakaudella vaan vaikkapa parisataa vuotta sitten – maailmanjärjestys oli paremmin tasapainossa. Sähkövalo ei sotkenut luonnollista rytmiä. Keväällä kylvettiin, syksyllä korjattiin sato. Talvella levättiin, kun oli hämärää. Luonto saneli elämisen reunaehdot, ja vuodenkierto pakotti välillä hellittämään.

– Ennen elettiin myös kuun ja vuoroveden rytmissä. Tiedettiin, missä kohdassa kuunkiertoa kannattaa istuttaa ja nostaa satoa. Keinovalon ja kasvihuoneiden myötä lepo on jäänyt, ja kaikesta on tullut liiankin tehokasta.

Vanha kansa on edelleen perillä kuukalenterista: he istuttavat perunan alakuulla ja tekevät talven saunavastat juhannuksen jälkeisellä yläkuulla, jotta tuoksu ja väri säilyisivät. Kuukalenterissa oli toki tietoa myös siitä, missä kohdassa hiukset kannattaa leikata ja pyykit pestä.

Sittemmin kuu on vähän unohtunut. Sen vaiheita tarkkailivat pitkään lähinnä ikäihmiset almanakoistaan. Mutta annas olla! Pyhästä feminiinistä energiasta kiinnostuneet kunnioittavat taas kuuta ja haluavat elää sen rytmissä. Täysikuun aika on heille energistä, uuden kuun tienoo pyhitetään levolle ja sisäänpäin kääntymiselle. Meri Mort kehottaa pitämään täyden kuun aikaan juhlat ja kokoontumaan yhteen.

Pyhän feminiinin prinsiippiin kuuluu kunnioittaa kaikkea kehollisuutta – myös kuukautisia. Keskuudessamme elää siis ihmisiä, joille kuukautiset tarkoittavat jotain muuta kuin finnejä ja pahaa tuulta. Heille kuukautiset edustavat villiä voimaa ja alkuviisautta! Vuodon aikana on lupa olla itsekseen, ovulaation aikana saa kukoistaa koko rahalla.

– Kuukautisissa elää naisen koko luomisvoima. Meillä on niistä ihan liian arkistunut ajatus, Meri sanoo.

Meri Mortin mielestä kuukautisissa asuu naisen koko luomisvoima.

Merin mukaan voi käydä niin, että kun nainen alkaa kiinnittää kuun sykliin huomiota, myös kuukautiskierto päätyy samaan rytmiin. Kuunkierto on 29,5 vuorokauden mittainen, joten kaikkien kierrot eivät varmasti ihan äkkiä synkronoidu. Olenko pysyvästi tuomittu eroon feminiinistä energiasta, jos vuotoni ei ala osua joko uudelle kuulle tai täysikuulle?

– No et, sitten se ei vain osu! Saan tästä ihmisiltä paljon kysymyksiä, mutta vähän rentoutta nyt! Ihmisillä on kova halu elää aina jonkin systeemin sisällä. Elämämme on niin nopeaa ja täynnä tekemistä, että kaikkien kierto on lyhentynyt.

Merin mielestä kuunkiertoa voi seurata, vaikka muokkaisi omaa kiertoaan e-pillereillä tai vaikka olisi ohittanut menopaussin. Se on nimittäin hauskaa! Eikä ole mikään pakko käyttää kohtuaan lisääntymiseen. Uuden luominen voi liittyä myös muihin projekteihin.

– Kuun seuraaminen antaa erilaista näkökulmaa ja sisältöä elämään. Voi fiilistellä, voi tuntea yhteyttä luonnon kiertokulkuun. Viimeksi täysikuu oli esimerkiksi oinaassa, joka toi mukanaan tulta, rohkeutta ja muutosvoimaa. Tällaiset asiat kiinnostavat ihmisiä.

Keho opastaa

Niin kiinnostavat. Ehkei ole mikään ihme, että feminiiniä juhlistava uushenkisyys on nousussa juuri nyt. Kovia arvoja, ilmastonmuutosta ja tehokasta suorittamista on katseltu tässä jo jonkin aikaa, ja vastaliikkeelle on kysyntää. #Metoo-liikekin taitaa liittyä asiaan: naiset ovat kyllästyneitä miehille suunniteltuun maailmaan.

Lisäksi tuntuu kyllä myös siltä, että pyhän feminiinin sisäpiiriläisillä on kadehdittava kyky saada elämästä paljon irti. Yksikin tuttu postasi kesällä Instagramiin omakuvan purjehdusreissun jälkeen. Hän oli viettänyt koko matkan merisairaana, veneen kaiteeseen köytettynä yrjöten. Mutta jotenkin siitäkin kokemuksesta tuli hänelle ainutlaatuinen tilaisuus päästä kosketuksiin olemisen ytimen ja meren kanssa.

Minäkin tahdon olla ihminen, jolle jokainen PMS-päivä on luontoäidin lahja ja koettelemus tarjoaa henkisen kasvun paikan! Miten se tehdään?

Merin mukaan pääsen helpoimmin alkuun, jos tutustun kehooni. Alan kuunnella niitä kuukautisiani ja tarkkailla, millaiset energiat milloinkin vallitsevat. Tottelen tunteitani. Kokeilen avuksi vaikkapa lempeää joogaa tai vapaata tanssia. Seuraan kuun kiertoa ja pysähdyn aistimaan luontoa. Osallistun naisten piiriin, jossa kuunnellaan muita ilman ennakko-oletuksia ja jaetaan kokemuksia.

– Onko naisen nautinnolle vieläkään annettu lupaa? Tai kivulle? Miksi ajatellaan edelleen, että kuukautisten aikana pitää painaa samaa tahtia kuin muulloinkin? Tai että traumaattisen synnytyksen jälkeen pitäisi olla parissa kuukaudessa ennallaan? Meri kysyy.

Niin, olenko koskaan miettinyt asiaa? Olenko kastellut kukkiani kuukautisverellä saati hieronut rintojani nautinnollisesti? En ole. Mutta olenkin vanha kyynikko, joka uskoo tieteeseen ja on selvästi maskuliinisen prinsiipin läpäisemä. Merilläkin on korkeakoulutus, mutta se ei ole estänyt häntä olemasta kiinnostunut myös siitä, mitä tarkoittaa Oinaan merkissä oleva Kuu. Hän on aina ollut individualisti.

– En ole ikinä kokenut olevani jotenkin omituinen. Olen tehnyt koko työurani tällaisten juttujen parissa. Ajattelen, että ajatelkoot muut mitä haluavat, mä olen terve ja onnellinen!

Jotain puuttui

Porvoossa asuva Anu Agafia on samalla feminiinin johtajuuden asialla, mutta hän ei ole tehnyt koko työuraansa sen parissa. Anulla oli ennen ihan erilainen elämä: yliopisto-opinnot, bisnesmaailmaa ja maajohtajan pesti. Kun hän nyt ajattelee menneisyyttään, se oli täynnä miehisiä rakenteita.

– Terve maskuliininen energiahan on tosi hyvää ja tarpeen myös. Siinä ollaan tietoisesti läsnä, mennään ja tehdään. Mutta jos nainen elää vain maskuliinista käsin, hän polttaa itsensä loppuun ja unohtaa oman voimansa ja viisautensa. Moni on sisäistänyt häpeän ja vihan pyhää, arvostavaa naiseutta kohtaan.

Vuonna 2011 Anu meni jooga- ja shamaaniretriitille ajatuksenaan löytää rentoutta stressin keskelle. Koko elämä alkoikin muuttua.

– Minusta tuntui klassisesti, että minulla on kaikki, enkä silti ole tyytyväinen. Jooga ja meditaatio herättivät. Tapasin naisia, joilla oli paljon kehollista viisautta. Kuuntelin kuukautiskiertoani ja tutustuin seksuaalisuuteeni tantrisuuden kautta. Siitä se alkoi avautua.

Mitä enemmän Anu tutustui feminiinin energian eri puoliin ja vietti aikaa luonnossa, sitä selvemmin hän huomasi, ettei voinut enää elää vanhoissa rakenteissa. Ajatus pois hyppäämisestä pelotti. Vanhan purkaminen oli kuitenkin kivuliasta.

– Uudet asiat olivat vastoin kaikkea, mihin olin oppinut. Feminiininen energia avautuu olemisen kautta, ja juuri se on meidän yhteiskunnassamme melkein hävettävää.

Kiire taas kasvattaa Anun mukaan uhriutuvia ja stressaantuneita naisia, jotka ovat unohtaneet itsensä.

Matka uudeksi Anun ei ollut helppo.

Uskallus kasvoi vähitellen, ja Anu irtisanoutui työpaikastaan. Kaikki eivät ymmärtäneet ratkaisua – eivätkä ehkä muutenkaan Anun uusia juttuja. Perheen kanssa tuli vaikea kausi ja ystäväpiiri alkoi vaihtua.

– Olin ollut aikaisemmin se, joka kantaa muidenkin murheet. Kun rupesin tervehtymään ja asettamaan rajoja, vanhat suhteet eivät toimineet. Nyt perhe on jo tottunut muutosmatkaani, ja välit ovat hyvät vanhoihinkin kavereihin. Matkalla vain on ollut turbulenssia.

Uusi aika, ihan kohta?

Nykyinen Anu on muusikko, henkinen valmentaja, joogaohjaaja ja kouluttaja, joka kirjoittaa parhaillaan kirjaa omasta matkastaan. Hänet saattaa löytää somesta puhumassa häpeästä ja uhriutumisesta ja siitä, mistä ne johtuvat. Elämä on muuttunut ja leipä entistä kapeampi, mutta Anu on nyt tyytyväinen.

Myös maailma ympärillä on muuttunut. Jos vuonna 2020 kiinnostuu pyhästä feminiinistä, löytää helposti samanhenkistä seuraa ja kaikupohjaa – ja internet auttaa.

Anu uskoo, että olemme muutoksen kynnyksellä. Millainen se pyhän feminiinisen johtajuuden toivemaailma sitten on? Onko se paluu entisaikain pientiloille, päreen valoon ja marjojen poimintaan? Ehkä ei sentään.

– Feminiinistä viisautta voi ujuttaa nykyiseen maailmaan, ja muutos lähtee siitä. Minäkin toin organisaatiooni ehkä tiedostamattani kuuntelua ja yhdessä johtamista. Koko tiimi muuttui kukoistavaksi.

Se kuulostaa lohdulliselta, koska eivät kai kaikki voi olla joogaohjaajia ja valmentajia. Anun mukaan ei ole tarkoituskaan. Feminiininen energia ei sitten ole vain naisten vaan kaikkien juttu. Voimme Anun mukaan paljon paremmin sitten, kun opimme arvostamaan pyhää feminiiniä viisautta itsessämme.

– Me voisimme elää paljon terveemmin. Feminiininen voima tuhoaa vanhoja, haitallisia rakenteita ja luo elämää, jossa ihminen ei yritä olla luonnon yläpuolella. Kun naiset kokoontuvat kunnioittavaan piiriin, siinä on enemmän herkkyyttä ja voimaa kuin missään muussa, sanoo Anu.

Merille voimakivi toimii kosketuksen kautta ankkurina sisäiseen rauhaan.

Meri on samaa mieltä. Hän on juuri ollut Nurmeksessa pitämässä naisten viikonloppua. Ohjelmassa on ollut hormonijoogaa, vapaata tanssillista liikkumista, Villi voima -korttien katsomista ja elämänviisauden jakamista.

Parasta antia Merin mielestä ovat aina ne hetket, joissa eri ikäiset naiset kokoontuvat piiriin puhumaan.

– Tuntemattomien kesken uskalletaan kertoa rohkeasti henkilökohtaisia asioita. Ystävien kanssa roolit ovat helposti ennalta määriteltyjä.

Meri kehottaa kokeilemaan. Moni on vahingossa kokeillutkin: istunut uimahallin saunassa ja huomannut kuuntelevansa tuntemattoman mummon elämäntarinaa. Tai leikkipuiston tiloissa tuoreiden äitien piirissä, kahvit kupissa ja ilma hormoneista sakeana. Sielläkin saattaa helposti avautua peloistaan ja parisuhteestaan ja saada osakseen myötätuntoa ja ymmärrystä. Se tuntuu hyvältä.

No. Miten tästä eteenpäin? Rohkeasti kohti uutta maailma ja feminiiniä johtajuutta? Tietysti ne sisäistetyt maskuliiniset rakenteet haraavat vastaan, ja kaveritkin saattavat pitää hörhönä…

Anu toteaa olevansa vapaampi ja terveempi ihminen kuunneltuaan oman sielunsa ohjausta; jos joku haluaa kutsua sitä hörhöilyksi niin kutsukoon, mutta hän ei kutsu. Merin mielestä sanalla on turhaan panetteleva kaiku

– Vähänkö on siistiä olla hörhö! Onnellinen tyyppi, joka on löytänyt elämiseen taikaa, jota kaikki eivät löydäkään.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?