Miksi näemme niin helposti maailmanlopun merkkejä? Tutkijalla on selitys – kaikki kiteytyy aikakäsitykseemme - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Miksi näemme niin helposti maailmanlopun merkkejä? Tutkijalla on selitys – kaikki kiteytyy aikakäsitykseemme

Maailmanloppuko se sieltä tulee – vai ihan vain pari huonoa uutista? Tutkija kertoo, miksi maailmanloppu on niin helppo nähdä ihan jo tuossa nurkan takana.

12.10. 13:30

Oletko muuten miettinyt, miksi maailmanlopun merkkejä näkee kaikkialla, kun vain vähän ympärilleen katsoo?

Kaliforniassa maasto palaa, koko maapallolla kulkutauti riehuu valtoimenaan, ja olisiko heinäsirkkaparviakin tarjolla jossain...

Maailmanlopun merkkejä riittää, jos lukee uutisia sillä silmällä. Ja lukeehan niitä. Mutta miksi tässä käy niin, että huonot uutiset yhdistyvät mielessä vääjäämättömiksi lopun ajoiksi?

– Minusta se liittyy tähän meidän kristillis-juutalaiseen maailmankuvaamme, jossa aikakäsitys on lineaarinen. Se, että ajalla on alku ja loppu, tekee maailmanlopun ajatuksen keskeiseksi, sanoo tieteiden ja aatteiden historian yliopistonlehtori Erkki Urpilainen Oulun yliopistosta.

Urpilaisen mukaan ihmisen ei tarvitse olla uskovainen nähdäkseen maailmanlopun enteitä. Kulttuuripiirissämme, johon kuuluu muuten myös islamilainen maailma, sama tausta-ajattelu näkyy muussakin elämässä.

 Alussa maailma luodaan, lopussa se loppuu.

– Raamatussa se toki esitetään erityisen selkeästi: alussa maailma luodaan, lopussa se loppuu.

Raamatun viimeinen kirja, Johanneksen ilmestys, on Urpilaisen mielestä runsas, herkullinen ja sopivan epämääräinen lähde lopun aikojen spekulointiin. Siellä esiintyy paljon juuri luonnonkatastrofeja: enkeli puhaltaa pasuunaan, jolloin taivaalta tippuu tulta ja kolmasosa maailmasta palaa. Isoilta metsäpaloiltahan se kuulostaa! Tai Jumala lähettää maapallolle vitsauksia, ja yksi niistä on tappava tauti. Mikähän se voisi olla?

– Ja ilmeisin tulkinta on aina se, että lopun ajat ovat hyvin lähellä – ellemme sitten elä niitä jo.

Luterilaisessa kirkossa, kuten myös esimerkiksi katolilaisessa kirkossa, Ilmestyskirjaan ei ole suhtauduttu kovin vakavasti. Päinvastoin on ajateltu, että ikäviä aikoja seuraava onnen tuhatvuotinen valtakunta on jo olemassa, ja se löytyy kirkon piiristä. Ihmisten pitäisi siis tukeutua kirkkoon eikä odotella maailmanloppua. Sen sijaan esimerkiksi USA:ssa maailmanlopun liikkeet ovat yleisiä, ja ajatukset leviävät mukavasti meillekin internetin kautta.

On tässä odoteltu

Jos juuri nyt näyttää uutisissa maailmanlopun meiningiltä, on se näyttänyt monesti aikaisemminkin. Keskiajalla itsensä ruoskijat valmistautuivat maailmanloppuun julkisella, rytmikkäällä yhteisruoskinnalla. 1800-luvun alkupuolella ensimmäiset adventistit kokoontuivat odottamaan maailmanloppua. Liike hajosi, kun sitä ei tullutkaan. Jehovan todistajien liikekin perustuu maailmanlopun odotukselle.

 Lopun ajat ovat aina hyvin lähellä.

– Jehovan todistajat eivät ole enää pitkään aikaan laskeneet mitään täsmällistä vuotta, jolloin maailmanloppu tulee. Ennusteet eivät ole toteutuneet, ja Raamatussakin annetaan ymmärtää, että ihmisen ei ole suotavaa sitä ennustaa.

Kristillis-juutalainen kulttuuriperintö luo kaiken kaikkiaan pessimistisen vireen olemiseen. Jos vaikkapa intialainen näkee samat uutiset, hän ei luultavasti tulkitse niistä maailmanlopun enteitä. Syklisten aikakäsitysten kulttuureissa asioiden ajatellaan huonojen kausien jälkeen jatkuvan parempana kuin aiemmin. Meille tyypillinen pessimismi puuttuu.

– Tosin jako lineaariseen ja sykliseen aikakäsitykseen on yksinkertaistava. Nykyään ajatellaan, että on myös esimerkiksi hyvin erilaisia henkilökohtaisia aikakäsityksiä, Urpilainen huomauttaa.

Mutta jos nyt käy niin, että loppu tulee, on meidänkin kulttuuripiirissämme toivoa. Raamatun mukaan oikeauskoiset nimittäin pääsevät tuhatvuotiseen valtakuntaan. Mutta siis kuinka moni meistä? Se on tulkinnanvaraista.

– 144 000 ja ”lukematon määrä muita” kuuluu yksi Raamatun vastaus, Urpilainen sanoo.

Kerro meille, mikä mietityttää!

Oletko muuten miettinyt -juttusarjassa etsimme vastaukset askarruttaviin kysymyksiin. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen menaiset(at)sanoma.com.

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset