Tuliko nukkumisesta sinullekin suoritus? Asiantuntijalla on yllättävä neuvo huonounisille - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Tuliko nukkumisesta sinullekin suoritus? Asiantuntijalla on yllättävä neuvo huonounisille

Vuonna 2020 on helppoa elää villisti: ota vain iso cappuccino viiden jälkeen!

­


15.9. 22:00

”Ei kiitos, ei pysty enää näin myöhään.”

Mihin? No juomaan kahvikupillista. Kello on kolme iltapäivällä, mutta minkäs teet: toiset ovat herkempiä kofeiinille, ja jos iltapäiväkahvi valvottaa yöllä, se valvottaa. Uni on tärkeä juttu.

Ihan kuin unesta olisi tullut koko ajan tärkeämpää. Unettomuuden terveysriskeistä puhutaan paljon: liian vähän nukkuvia uhkaavat esimerkiksi masennus, sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja Alzheimerin tauti.

Ainakin keski-ikäinen keskiluokka vaikuttaisi ottaneen riskit vakavasti. Kantar TNS Oy tutki reilun tuhannen suomalaisen ajatuksia hyvinvoinnista viime maaliskuussa.

Kävi ilmi, että melkein joka kolmas kokee nukkuvansa melko tai erittäin huonosti. Eniten uniongelmaisia oli keski-ikäisissä. Ja kun piti vastata, mihin hyvinvointiin liittyvään asiaan haluaisimme panostaa tulevaisuudessa, niin uneenhan me haluaisimme panostaa.

Tuttavapiiriä kuunnellessa vaikuttaa oikeastaan siltä kuin kunnollisen elämän ja unitietoisuuden aalto olisi pyyhkäissyt ylitsemme, ja nykyään elämämme tähtää hyviin yöuniin. Palautuminen pyörii mielessä.

En taida ottaa sitä viiniä kiitos. Olen huomannut, että yksikin lasillinen tuntuu yöunissa.

Unet valmistellaan päivällä

Toisaalta on hyvä, että uni saa ansaitsemansa arvon. Nukkuminen on ihanaa, ja hereillä olokin on paljon kivempaa virkeänä. Lisäksi taitaa olla niin, että kovin laajalle hyvän unen ilosanoma ei ole vielä levinnyt.

Yhteiskunnassamme on nukkumiseen monenlaisia tulokulmia, sanoo HUS:n unihoitaja Tuula Tanskanen.

– Minä tapaan työssäni niitä, joilla on diagnosoitu unihäiriö ja jotka hakevat siihen apua. Mutta yleisesti ­yhteiskunnassa näkyy vielä paljon myös unen aliarvostusta.

Unen aliarvostajat ovat niitä, jotka nukkuvat liian vähän ja saattavat olla siitä jopa ylpeitä – siis niitä, joiden juuri kannattaisi ottaa onkeensa kaikki ne ”Univaje on vaarallista” -otsikot. Mutta syyllistävän viestin poimivat kärkkäimmin ne, jotka kärsivät tahtomattaan unettomuudesta. Se vain lisää stressiä ja huonounisuutta.

Sitten on vielä ihmisiä, jotka pyrkivät myös nukkumaan mahdollisimman tehokkaasti niin, että se parhaiten tukee palautumista, treeniä ja työsuoritusta. Usein he tykkäävät mitata ja suorittaa asioita erilaisilla älylaitteilla, aktiivisuusrannekkeilla ja verikokeilla.

Tanskasen työpaikalla unihäiriöklinikalla on testattu aktiivisuusrannekkeita, ja kävi ilmi, että unihäiriöisille niistä oli apua. Ranneke oli sellainen tavallinen, joka ei antanut palautetta yöstä vaan kehotti päiväsaikaan liikkumaan pitkän paikallaanolon jälkeen. Kun päivälle asetettu liikuntatavoite tuli täyteen, laite kiitteli.

– Aktiivisuusranneketta käyttänyt ryhmä sai hyviä tuloksia. Se yhdistyi päivän aktiivisuuden lisääntymiseen. Kaikki, mitä unelle haluaa tehdä, tulee tehdä päivän aikana.

Miten hyvän unen metsästäjä sitten viettää päivänsä? Juuri niin kuin kunnollinen keski-ikäinen pyrkii viettämään: hän liikkuu tarpeeksi, syö terveellisesti, elää aktiivisesti eikä stressaa turhia.

Jos mittalaitteista tykkää, niitä voi hyvin käyttää. Unen mittaamisessa ne eivät vain ole kovin luotettavia, koska ne tulkitsevat unen syvyyttä kehon liikkeistä.

– Mittarit ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Jos mittari aamulla kertoo, että olet nukkunut huonosti, se laskee mielialaa ja saa jättämään suunniteltuja asioita tekemättä. Se on huono asia. Jos se taas saa sinut päivällä liikkeelle ja illalla rauhoittumaan sekä varaamaan riittävästi aikaa unelle, niin hyvä.

Optimoijat asialla

”Kannattaako ostaa punainen lamppu blokkaamaan unta estävää sinivaloa, jos käyttää jo sinivalosuojia?”

Internetin syövereistä löytyy viihdyttäviä biohakkereiden keskusteluketjuja. Biohakkerit ovat juuri niitä suorittajia, jotka haluavat elää mahdollisimman terveellisesti ja mitata elintoimintojaan. Uni trendaa heidän keskuudessaan vahvasti.

 Unihäiriötä ylläpitää, jos aletaan himmailla ja hissutella.”

Reddit-sivuston biohakkeriketjuissa pohditaan parhaillaan, millaisilla erikoislaseilla saa parhaiten suodatettua puhelimen valvottavaa sinivaloa. Miten saisi kaakaosta paremman makuista, kun kahvia ei halua juoda? Siellä kysellään myös suosituksia hyvistä unikuulokkeista – mieluiten luujohdekuulokkeista, koska korvissa on jo tavalliset korvatulpat ääntä vaimentamaan.

Joku kysyy vinkkejä viilentäviin peittoihin: älysormus kertoo, että henkilö liikkuu liikaa unissaan ja ruumiinlämpökin on liian korkea. Entäs mitä lisäravinteita käytätte?

Hifistelijät nauttivat hifistelystä, ja ehkä he nukkuvat paremmin, kun tietävät tekevänsä kaikkensa unen eteen. Jos taas oikeasti kärsii unihäiriöstä, ei auta, kun älylaite kertoo aamulla, että ”Olet nukkunut huonosti”. Päinvastoin.

– Sitten helposti himmailee päivän, on alakuloinen, tekee vähemmän asioita ja stressaa nukkumista. Se ennakoi huonompia unia seuraavana yönä, Tuula Tanskanen sanoo.

Cicero ja muut suorittajat

”Johtajaguru Robin Sharma nousee aamulla kello 4.45 ja jokaisen kannattaisi tehdä samoin, hän sanoo.”

Siinäpä tuulahdus menneisyydestä – tai no, tämä oli Helsingin Sanomien otsikko vuodelta 2019. Robin Sharma on johtajuusguru, jonka ”aamuviiden kerho” on saanut yllättävän paljon seuraajia. Ideana on, että kun herää ennen muita ja viettää tehokkaan voittajatunnin, saa etulyöntiaseman ja päätyy huipulle.

Voittajatunti kuulostaa vahvalta unen aliarvostamiselta. Antiikin tutkija Laura Nissinin mielestä se kuulostaa myös tutulta 2 000 vuoden takaa.

Ciceron ääntä minä siinä kuulen. Olisin jo toivonut, että tällainen ajattelu olisi menneisyyttä ja unta osattaisiin arvostaa.

Nissin on tehnyt väitöskirjan muinaisten roomalaisten nukkumisesta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että nukkumisasioissa antiikkiset ystävämme olivat samoilla linjoilla kuin nykyajan Sharmat.

He nukkuivat erillisissä makuuhuoneissa ja arvostivat vähillä unilla pärjäämistä. Vähäunisuudellaan kehuskeli esimerkiksi juuri kuuluisa filosofi, kirjailija ja poliitikko Cicero.

Roomalaisten nukkumisesta toki tiedetään vain osa – sen ajan lähteet ovat yläluokkaisten miesten kirjoittamia. Naisten nukkumisesta ei juuri tiedetä, ja esimerkiksi orjat saattoivat nukkua kahleissa pikku selleissään.

Laura Nissiniä kiinnostavat unen kulttuuriset ulottuvuudet. Hän tunnistaa nyky-yhteiskunnassa paitsi antiikkisen vähäunisuuden ihailun, myös uudemman, hyvää unta palvovan kunnollisuustsunamin.

– Unesta kirjoitetaan nyt hirveästi. Harmillista vain, ettei se ole johtanut siihen, että yhteiskunnassa annettaisiin tilaa unelle. Näyttää siltä, että unestakin on tulossa yksilösuoritus, joka pitää hoitaa mahdollisimman tehokkaasti.

Antiikin aikojen ja nykyajan välissä on ollut erilaisia nukkumistrendejä. Välillä on nukuttu porukalla samassa tuvassa, jossain on arvostettu päiväunia. Hiljattain yhdysvaltalainen tutkija Roger Ekirch esitti, että uuden ajan alussa, kun sähkövaloa ei ollut vielä keksitty, ihmisten unirytmi oli hyvin erilainen kuin nykyään.

Illan pimentyessä nukuttiin iltaunet, ja keskellä yötä herättiin pariksi tunniksi valvomaan. Yöllä saattoi tehdä jotain pientä tuikkua vaativaa: vaikkapa harrastaa seksiä tai kirjoittaa kirjeen. Sitten oli aika nukkua toinen unipätkä. Laura Nissinin mielestä teoria on kiinnostava.

– Ehkä ajatus on lohdullinen unesta stressaajille: että voisi olla myös muita tapoja järjestää yhteiskunta kuin se, että kaikki nukkuvat pötkössä kahdeksan tuntia ja heräävät aamulla virkkuina.

Älä ala hissutella

”Jaaha, kello on 03.11 – hurraa, heräsin minuutin myöhemmin kuin eilen!” Kukapa ei olisi joskus herännyt aamuyöllä ja tuntenut epätoivoa. Valvonko aamuun asti vai nukahdanko vartin ennen kellonsoittoa?

Tuula Tanskanen toteaa, että unihäiriöistä kärsivät herkimmin tunnolliset, murehtimisherkät ja iltavirkut ihmiset, ja useammin he ovat naisia kuin miehiä. Häiriön laukaisijana voi olla kriisi tai stressaava elämäntilanne tai vaikkapa ruuhka- tai vaihdevuodet.

Unihäiriöihin voi saada apua, mutta apu ei löydy siitä, että alkaa pitää unta elämän keskipisteenä.

– Sellainen ylläpitää unihäiriötä, että aletaan jättää harrastuksia pois, himmailla ja hissutella.

Tanskanen neuvoo keskittymään päivän aikana siihen, että tekee asioita. Siten illaksi tulee kunnolla unipainetta. Tunti tai pari rauhoittumista ennen nukkumaanmenoa riittää: ei mitään levolle laskeutumista iltaseitsemältä.

– Ehdottomasti kannattaa tehdä se, mitä suunnitteli, vaikka olisi nukkunutkin huonosti. Tee jotain mielihyvää tuottavaa, tapaa vaikka ystävää vielä vähän myöhempäänkin illalla!

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset