Maarit tienaa kymppitonneja harrastuksellaan – ostaa, remontoi ja myy koteja päivätyön ohella - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Maarit tienaa kymppitonneja harrastuksellaan – ostaa, remontoi ja myy koteja päivätyön ohella

Maarit ja Jenny ovat hurahtaneet flippaamiseen: asuntosijoittamisen, jossa kämppä remontoidaan ja myydään voitolla eteenpäin. Riskitöntä bisnes ei kuitenkaan ole.

Tamperelainen Maarit Oikarinen remontoi asuntoja harrastusmielessä. Hänellä on päivätyö yliopistolla virusopin tutkijatohtorina.

13.9.2020 7:45

Ensiksi purettiin lattia. Kun sen alta paljastui vanha lautalattia ja seinäpinnan alta vielä punatiiltä, Maarit Oikarinen tiesi heti, miten 1940-luvun talossa sijaitseva asunto pitäisi remontoida.

– Tiiliseinän eteen on tulossa Smegin musta jääkaappipakastin. Kaikki keittiön kodinkoneet ovat mustia, ja keittiön kalusteet ovat nousevan trendin mukaan tummanvihreitä. Lautalattia maalataan valkoiseksi ja työtasot ovat vaaleaa puuta, Maarit esittelee.

Huoneiston alkuperäiset väliovet ja komeroiden ovet kunnostetaan, ja olohuoneen ja keittiön kattoon Maarit on valinnut dyynimäisesti aaltoilevaa sormipaneelia, joka on nyt muodikasta, mutta sopii myös asunnon rakennusvuoden tyyliin.

Tampereen Kalevassa sijaitseva kerrostalokaksio on Maaritin ja hänen puolisonsa Iikka Mannisen kolmas remonttikohde. Pari harrastaa asuntojen flippausta: he ostavat huonokuntoisen huoneiston, remontoivat sen ja myyvät nopeasti eteenpäin. Tavoitteena on, että projektin päätteeksi tilillä on enemmän rahaa kuin aloittaessa.

Ensimmäistä asuntoaan pari remontoi kolme kuukautta. Kummallekin kertyi työtunteja remontin keskellä 15–20 tuntia viikossa – päivätöiden päälle. Maarit työskentelee päivisin virustutkimuksen tutkijatohtorina yliopistolla, puoliso on it-alalla.

Urakka kannatti. Kun pari laittoi asuntoilmoituksen nettiin, siitä kahdeksan päivän päästä asunto oli jo myyty. Voittoa tuli lähes 20 000 euroa.

– Yleensä harrastukset maksavat, mutta tässä pääsee tienaamaan.

Flippaaminen eroaa perinteisestä asuntosijoittamisesta siten, että siinä tuotto tulee kerralla. Voitto tehdään omalla työllä. Maarit ja hänen puolisonsa ovat itseoppineita remppaajia, jotka tekevät kaiken itse lukuun ottamatta ammattilaislupia vaativia hommia, kuten sähkö-, putki- ja vedeneristystöitä. Kaikkiin kohteisiinsa Maarit ja Iiikka ovat ottaneet bullet-lainan eli lainan ajalta maksetaan vain korot ja laina maksetaan pois heti, kun asunto on myyty.

Flippaamisesta työ

Helsinkiläisestä Jenny Nymanista tuli flippaaja vähän sattumalta. Odottaessaan esikoistaan Jenny etsi asuntoa, jonka voisi remontoida perheelleen kodiksi. Eteen osui pommikuntoinen kämppä, joka oli liian pieni Jennyn perheelle, mutta josta näki heti, että siitä saisi upean remontoimalla. Pakkohan se oli ostaa.

Myös Jenny on itseoppinut remontoija. Nyt Jennyllä on työn alla jo kuudes asunto, ja flippaamisesta on tullut hänelle työ. Flippaamisen lisäksi hän välittää työntekijöitä rakennusalalla ja suunnittelee asuntoremontteja myös muille Neliötohtori-nimisessä yrityksessään.

Parhaimmillaan Jenny on ansainnut asuntokaupoilla lähes 50 000 euroa. Hän osti kohteen reilulla 200 000 eurolla, teki täysremontin noin 35 000 eurolla ja myi eteenpäin reilulla 300 000 eurolla.

Vaikka asunnot ovat Jennylle ennen kaikkea bisnestä, myös tunneviisarin pitää heilahtaa.

– Asunnon valinta on täysin sydämen asia. Minun täytyy rakastua asuntoon. Jos itse rakastan sitä, niin silloin tiedän, että joku muukin voi siihen rakastua, Jenny sanoo.

Jenny rahoittaa kohteensa lainalla. Hän sijoittaa aina alueille, jotka ovat hänelle jo entuudestaan tuttuja, siis muutamille seuduille Espooseen ja Helsingin kantakaupunkiin. Hän on tarkka siitä, että tuntee alueen markkinan ja osaa aidosti suositella asuntoa, kun sen myyntiaika koittaa.

– Kohteeni ovat aina trendikkäillä alueilla, missä asunnot liikkuvat. Monilla alueilla on kiinteät neliöhinnat, mutta tietyillä halutuilla alueilla hinnoissa on enemmän vaihtelua, jolloin onmahdollisuus, että myyntihinta lähtee nousuun, Jenny sanoo.

Helsinkiläinen Jenny Nyman on itseoppinut remontoija, joka suunnittelee nykyään työkseen remontteja myös muille.

Sisustusbuumi näkyy

Täysin riskitöntä flippaaminen ei kuitenkaan ole. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes huomauttaa, että voiton saaminen vaatii taitoa jo kokeneeltakin asuntosijoittajalta.

– Pitää löytää sellaisia kohteita, jotka saa selkeästi alle markkinahinnan. Se vaatii jatkuvaa asuntomarkkinoiden seuraamista. Lisäksi flippaajalla tulee olla vahva visio siitä, mitä kohteessa haluaa tehdä, mikä on kannattavaa ja millä tavoin tehty remontti nostaa todellisuudessa asunnon arvoa. Pitää seurata trendejä, ja ostajakunnan toiveet tulee tuntea, Sanna Hughes sanoo.

– Missään nimessä kyse ei ole helposta rahasta, Aina on olemassa myös riski, ettei asunnon arvo nouse.

Tilastokeskuksen mukaan kiinnostus sijoitusasuntoihin on ollut jatkuvassa kasvussa, ja yksityishenkilöiden omistamien sijoitusasuntojen määrä on lähes tuplaantunut vuosien 2006 ja 2017 välillä.

Kiinnostus asuntosijoittamiseen on viime vuosina kasvanut, kun osakemarkkinoilla ei ole ollut jaossa kovin suuria voittoja. Lainarahan käytöstä asuntosijoittamisessa puhutaan nykyään avoimemmin, ja lainojen korkotaso on jo pitkään ollut matala.

Suomalaiset asuntosijoittajat omistavat tyypillisesti yhden tai kaksi asuntoa. Useimmiten asuntosijoittaminen lähtee omasta tarpeesta muuttaa suurempaan asuntoon, ja samalla vanha asunto jää vuokralle myynnin sijaan. Toinen tyypillinen vaihtoehto on asunnon periminen. Monille asuntosijoittajille kuukausittainen kassavirta on yhä tärkeämpää kuin mahdollinen asunnon arvonnousu.

– Arvonnousu on tietyllä tavalla aina spekulatiivista, Sanna Hughes muistuttaa.

Flippaajista ei ole omia tilastoja, mutta Hughesin tuntuma on, että heitäkin on joukossa yhä enemmän. Asuntojen hintojen nousu kautta linjan on vaikuttanut vuokratuottoihin laskevasti. Myös jo jonkin aikaa vallalla ollut sisustus- ja remontointibuumi vaikuttaa.

 Yleensä harrastukset maksavat, mutta tässä pääsee tienaamaan.

Maaritillekin flippaaminen on myös harrastus ja hyvää vastapainoa päivätyölle: puuhaa, jossa oman käden jäljen näkee heti. Maarit pitää myös Asuntoblogi k2h:ta, jossa hän jakaa kuvia remonttikohteistaan.

Maaritin ja hänen puolisonsa toisen kohteen arvo nousi 47 000 euroa remontin myötä. Remppa itsessään maksoi kuitenkin yli 20 000 euroa, sillä keittiö, kylpyhuone ja kaikki pinnat uusittiin. Lisäksi maksettavaksi tulivat vielä verot ja muut kustannukset, kuten vakuutukset, lainan korot ja vastikkeet remontin ajalta. Maarit arvioi, että voittoa syntyi kuitenkin tästäkin lopulta noin 20 000 euroa.

– Kolmannen asuntomme remonttikustannukset eivät tule nousemaan niin korkeiksi, joten tuotto-odotus on edellisiä suurempi, Maarit sanoo.

Vaikka pariskunta vertailee hintoja, budjetissa on liukumavaraa.

– Kun elinkeino ei ole tästä kiinni, emme halua ottaa ylimääräistä stressiä siitä, että meillä olisi hirveän tiukka budjetti ja siinä pitäisi pysyä.

Halpoja materiaaleja, kuten laminaattilattiaa Maarit ei laittaisi yhteenkään kohteeseen.

– Hyvin ja laadukkaasti tehdyn remontin hinnan saa kyllä takaisin myyntihinnassa.

Haussa pommikuntoinen kolmio

Jos perinteiset asuntosijoitajat etsivät yksiöitä, joista saa suhteessa parhaimman vuokratuoton, flippaajat hakevat usein isompia asuntoja.

–  Keittiössä ja kylpyhuoneessa on aina asuntojen kalliimmat neliöt. Huonokuntoinen kolmio, jossa on vain yksi kylpyhuone, saattaa olla hyvinkin arvoaan nostava kohde flippaajalle. Flippaaja saa tuottonsa neliöistä, joiden remontoimiseen ei kulu paljon rahaa, Sanna Hughes sanoo.

Jennykin remontoi mieluiten suurempia kohteita, ”joissa ei tarvitse sirkkeliä väistellä”. Hän on flipannut asuntoja nyt kolmisen vuotta. Pääsääntöisesti hän remontoi yhtä asuntoa kerrallaan, mutta yhdessä vaiheessa asuntoja oli kesken samaan aikaan kolme.

– Hyviä kohteita ei tule ihan joka päivä vastaan. Sitten kun niitä tulee, niihin pitää iskeä.

Jenny suunnittelee remontit ja budjetit aina tarkkaan. Vaikka hän tekee ostopäätöksen usein tunteella, myös taloyhtiön on oltava kunnossa. Jenny tutkii yhtiön kirjanpidon suurennuslasilla, ja hänestä taloyhtiön on ehdottomasti omistettava itse tonttinsa.

 Takkiin ei ole vielä kertaakaan tullut.

Jos yhtiössä on edessä isoja remontteja, ne voivat olla flippaajalle riski, sillä rempat voivat venyä ja kustannukset paisua.

Näin kävi Jennyllekin, kun yhtiön hissiremontti pääsi yllättämään. Tuotto kohteesta jäi lopulta alle 10 000 euron. Omille työtunneilleen Jenny ei edes laskenut hintaa.

– Takkiin ei ole silti vielä kertaakaan tullut, Jenny sanoo.

Kun remontti on valmis, Jenny stailaa ja kalustaa asunnon myyntikuntoon ja antaa sen kiinteistövälittäjälle myytäväksi. Jennystä ostajalle pitää antaa rauha tutkia kaappeja ja komeroita ilman, että myyjä seisoo vieressä. Välittäjän kanssa ostajaehdokkaan on myös helpompi puhua suoraan kuin itse myyjän kanssa.

Välittäjältä Jenny kuulee, jos moni asunnonkatsoja on vaikkapa arvostellut seinän väriä. Silloin myynnin voi keskeyttää ja asian korjata.

Mutta vaikka asunto olisi miten hienosti remontoitu, hinnan on perustuttava alueen yleiseen tasoon. Ylihintainen asunto ei mene kaupaksi, Jenny huomauttaa.

Hänen remontoimansa asunnot on aina myyty kahden viikon sisällä, joskus jo ensinäytöllä. Silti uuden kohteen hankkiminen jännittää Jennyä joka kerta.

– Ikinä ei voi tietää, onko tämä hyvä vai ei ja miten tämä päättyy. Tykkääkö joku, tuleeko ketään näyttöön ja löytyykö ostaja. Joka kerta vähän pelottaa!

Myynnin jälkeen iskee kuitenkin aina valtava innostus: uutta kohti!

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?