Oletko kuullut pinkkipesusta? Sen kohteeksi voi joutua huomaamattaan Pride-viikon aikana

Moni meistä on kuullut viherpesusta, mutta oletko kuullut pinkkipesusta? Ilmiöstä käytetään myös termejä pinkwashing tai sateenkaaripesu.

10.9.2020 18:00

Somevaikuttaja Tuure Boelius on puettu mainoskampanjassa mustaan toppiin ja pitsikaulukseen. Pehmee-kollektiivista tunnettu taiteilija ja aktivisti Caroline Suinner seisoo ja kyykistelee videolla mustissa polven yli ulottuvissa nahkasaappaissa. Malli, dokumenttielokuvatähti Kelet pyörähtelee vihreässä kellohelmaisessa mekossa.

Tunnettu verkkokauppa haluaa tuoda mainoskampanjalla esiin, että jokaisella on vapaus olla oma itsensä ja oikeus pukeutua miten tahtoo.

Pride-viikon aikana ihmisenä olemisen monimuotoisuus on ollut esillä näyttävästi monen yrityksen mainoskampanjoissa – ja hyvä niin. Ongelmallista on, jos se jää vain kerran vuodessa tapahtuvaksi tempaukseksi tai suvaitsevaisuus-sloganiksi. Tällöin yritys saattaa sortua pinkkipesuun.

–  Pinkkipesu on yksinkertaistettuna sitä, että jokin taho näyttää olevan jotain, mitä se ei pohjimmiltaan ole, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

Yritys saattaa esimerkiksi liputtaa sateenkaarilipuilla tai nostaa sateenkaari-ihmisiä mainoskampanjoihinsa, mutta pyrkii sillä ensisijaisesti oman brändinsä mainostamiseen, eikä yhdenvertaisuuskysymysten esille nostamiseen.

Pinkkipesua on myös se, että sateenkaarioikeuksien edistämisellä peitellään muita ihmisoikeusrikkomuksia. Esimerkiksi viime vuonna Euroviisujen isäntämaa oli Israel, joka pyrki tuomaan itseään esiin sateenkaariystävällisenä maana ja ihmisoikeuksien edistäjänä. Samalla Israelin miehityspolitiikka kuitenkin sorti, ja sortaa edelleen, palestiinalaisten ihmisoikeuksia.

Mitä kuluttaja sitten voi tehdä, jos epäilee pinkkipesua?

Tarjamon mukaan aina ei ole helppoa määritellä, mikä on pinkkipesua ja mikä ei. Yrityksen toiminnan taustalla saattaa olla aito tahto ihmisoikeuksien edistämiseen, mutta teot jäävät pinnallisiksi.

Jos yritys puhuu vahvasti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puolesta, eikä kerro, miten se edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan, kuluttaja voi selvittää, onko kyse pinkkipesusta. Yritykseltä voi kysyä, miten sateenkaarioikeudet toteutuvat henkilöstöpolitiikassa, tai miten se tukee esimerkiksi transihmisten oikeuksien parantumista Suomessa.

–  Jos yrityksellä ei ole valmiutta käydä näitä keskusteluja, tai aikomustakaan tehdä konkreettisia tekoja, kyllä se menee lähelle pinkkipesua, sanoo Tarjamo.

Tarjamo kuitenkin korostaa, että sateenkaarilippujen näkyminen yritysten Pride-viikkojen somelogoissa tai lipputangoissa kertoo myönteisestä yhteiskunnallisesta asennemuutoksesta, joka on ollut käynnissä viime vuosikymmeninä.

– Se sateenkaarilippu on saattanut vaatia usean vuoden keskustelun yrityksen hallituksessa ja voi olla merkityksellinen firman työntekijöille. Se on hyvä lähtökohta, ja siitä voidaan miettiä jatkoaskelia, sanoo Tarjamo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?