Kuvitellaan tilanne, jossa joku kirjoittaisi vaikkapa Facebook-seinälle seuraavanlaisesti: ”Kaikilta tummaihoisilta pitäisi kieltää oikeus matkustaa julkisissa kulkuvälineissä.” Hän voisi nykyisen rikoslain mukaan saada syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mutta jos sama henkilö kirjoittaisikin, että ”Kaikilta naisilta pitäisi kieltää oikeus matkustaa julkisissa kulkuvälineissä”, rangaistusta ei tulisi.
Nykypäivänä Suomessa voi saada rikostuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jos julkisessa tilassa uhkailee, halventaa tai solvaa haavoittuviksi ja vihalle alttiiksi arvioituja vähemmistöryhmiä.
Julkinen tila voi olla niin sosiaalisen median keskusteluketju kuin kauppakeskuksen aukiokin. Vähemmistöryhmiin lukeutuvat puolestaan esimerkiksi maahanmuuttajat, seksuaalivähemmistöt sekä vammaiset – mutta eivät naiset.
Rikoslailla ei voida vielä puuttua naisvihamieliseen sisältöön tarpeeksi tehokkaasti
Naisjärjestöjen keskusliitto on hiljattain nostanut asian tapetille ja ehdottanut rikoslakiin muutosta.
– Olisi mielestämme tärkeää, että myös naiset laskettaisiin tulevaisuudessa yhdeksi vihapuheelle alttiiksi ryhmäksi ja että sukupuoli lisättäisiin kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeen tunnusmerkistöön, sanoo Naisjärjestöjen keskusliiton järjestöpäällikkö Anniina Vainio.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että jos joku levittää netissä sisältöä, joka on naisvihamielistä ja kohdistuu naisiin ryhmänä, siihen ei voida puuttua rikoslain nojalla mitenkään.
Naisia ei siis voida nykyisin huomioida vihapuheelle alttiina kansanryhmänä. Heihin kohdistuvia uhkauksia ja syrjintää voidaan tällä hetkellä Vainion mukaan tarkastella vain yksittäisiin henkilöihin kohdistuvina rikoksina, kuten vaikkapa laittomina uhkauksina tai kunnianloukkauksina.
– Ongelma on siinä, että kun naisvihamielisyyttä on havaittavissa Suomessa laajemminkin, niin yksittäisten tapausten käsittely on melko tehotonta ja riittämätöntä kitkemään sitä yleistä ilmapiiriä, Vainio huomauttaa.
Viharikoksiin yritetään puuttua yhä hanakammin
Muutos tarkoittaisi käytännössä siis sitä, että kaikkia – sekä naisia että miehiä – voitaisiin suojella paremmin vihapuheelta. Vihapuhe ja viharikokset ovat Vainion mukaan Suomessa yhä yleisempi ongelma, ja tilannetta onkin jo lähdetty ratkomaan hallitusohjelmassa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa.
– Tällä hetkellä hallitusohjelmassa on jo vireillä kaksi viharikoksiin kohdistuvaa esitystä. Toisen perusteella sukupuolen tulisi olla rangaistuksen koventamisperuste. Toinen taas vetoaa siihen, että jos laiton uhkaus kohdistuu henkilöön tämän työ- tai luottamustehtävän perusteella, sillä olisi entistä laajempi syyteoikeus, Vainio sanoo.
Uusin ehdotus sukupuolen lisäämisestä kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöön ei ole kuitenkaan vielä mukana hallituksen esityksissä. Siksi Naisjärjestöjen keskusliitto haluaa herättää asiasta nyt keskustelua.
Vainio kertoo myös oikeusministeriön hankkeen ja tasa-arvovaltuutetun kannattaneen asian selvittämistä hallitusohjelmassa, joten aivan yksin he eivät asia puolesta kamppaile.
– Monet muut viharikoksia koskevat vaatimukset ja esitykset olemme jo saaneet läpi. Tämä viimeisin olisi ikään kuin se puuttuva palanen, jolla etenkin naisiin kohdistuvaa vihapuhetta voitaisiin kitkeä, Vainio summaa.
Kuntavaalien lähestyminen antoi vauhtia
Edessä häämöttävät kuntavaalit motivoivat järjestöä nostamaan asian esille juuri nyt.
– Naisiin kohdistuvan vihapuheen lisääntyminen ei saisi missään nimessä johtaa siihen, että naiset eivät uskalla sen vuoksi osallistua julkiseen keskusteluun tai pyrkiä yhteiskunnallisesti vaikuttaviin asemiin, Vainio sanoo.
Myös nykyinen hallitus on ottanut viime aikoina erityisen pitkiä harppauksia tasa-arvoasioiden edistämiseksi. Siksi hetki nähtiin erityisen otolliseksi.
– Nyt on sellainen aikaikkuna, jossa muutoksia naisten tasa-arvon edistämiseksi voisi todella tapahtua.
