Mitä CV:ssä pitää olla? Työnhaun asiantuntijat kertovat – älä listaa kaikkia entisiä työpaikkoja

Työnhaku on tänä päivänä paljon muutakin kuin pelkkää hakemusten kirjoittelua. Alan ammattilaiset neuvovat, kuinka teet vaikutuksen ennen ja jälkeen haastattelun.

8.9.2020 7:00

Moni sen kanssa taas tuskailee: työnhaun. Riittääkö enää, jos kirjoittaa vain Wordillä hakemuksen? Riittää, mutta työnhaku on taito siinä missä työn tekeminenkin, sanovat työnhaun ammattilaiset.

Anna-Maria Leogrande on toimitusjohtajana työnhaun valmennusyritys Kumouksella. Työnhakumentori Pipsa Aro taas on sparrannut kymmeniä ihmisiä hakemaan työpaikkoja. Yhdestä asiasta he ovat samaa mieltä: myös työttömyysjakson voi nykyään kääntää voimavaraksi.

– Itse ajattelen, että se vain kasvattaa nälkää ja motivaatiota tehdä työtä sitten, kun työpaikan saa, Leogrande sanoo.

Pipsa Arolle oma, pitkä työnhakujakso opetti paljon työnhausta, brändäytymisestä ja verkostoitumisesta.

– Kun sitten sain hyvän työn, päätin, etten enää halua takaisin lähtöpisteeseen. Aloin luoda työverkostoja ympärilleni.

Listaa, mitä osaat

Anna-Maria Leogrande on sitä mieltä, että ennen kuin tekee ensimmäistäkään työhakemusta, kannattaa käyttää aikaa siihen, että miettii omaa osaamistaan ja sitä, mikä juuri sillä hetkellä motivoi. Nykyään monen työnhakijan on hankalaa kertoa taidoistaan työnantajalle. Tutkinnot eivät johda tarkkaan ammattinimikkeeseen, ja ihmiset vaihtavat ammatteja pitkin työuraansa. Hyvä uutinen on se, että juuri tällaisia ihmisiä työmarkkinat kaipaavat.

Työnhaku kannattaa siis aloittaa listaamalla aivan kaikki taidot: opiskellut, töissä opitut sekä harrastusten ja luottamustoimien tuomat opit. Joku on oppinut partiossa johtamista, toinen näytelmäkerhossa esiintymistä.

Yksi keino omien taitojen listaukseen on ulkoistaa homma: kysy vanhoilta opiskelu- ja työkavereilta, miten he kuvaisivat sinun osaamistasi.

– Tämä on ollut meidän verkkovalmennuksissa aina liikuttava osuus. Työelämässä saa edelleen vähän palautetta, ja tämä on loistava paikka saada sellaista, Leogrande sanoo.

Vaikket olisi hakemassa uutta työtä, oman osaamispaletin kartoittaminen kannattaa. Itsetutkiskelu voi nimittäin paljastaa sen, mitä seuraavaksi haluat tehdä.

Kirjaa ansioluetteloon olennainen

Ammattirekrytoijat käyttävät ansioluettelon parissa aikaa vain kuudesta kahdeksaan sekuntia. Se on vähän. Niinpä CV:n pitäisi kertoa relevantit asiat hakijan työuralta lyhyesti ja helppotajuisesti.

– Yleisesti ajatellaan, että ansioluettelo on juhlallinen dokumentti, jossa kerrotaan kaikki itsestä. Se ei pidä paikkaansa, Leogrande sanoo.

CV:n tarkoitus on esitellä työnantajalle ne taidot, jotka ovat olennaisia juuri kyseisessä tehtävässä, ei koko työ­uraa. Entisiä työpaikkoja ei tarvitse esitellä kronologisesti, vaan fiksuinta on laittaa kärkeen tärkein työkokemus.

Niin CV:ssä kuin työhakemuksessa voi satsata visuaalisuuteen. Kokeile esimerkiksi nettisivu canva.comin pohjia.

– Kyllä CV:n voi Wordillakin tehdä. Olennaisinta on sisältö eikä ulkonäkö, Leogrande sanoo.

Tee räätälöity hakemus

Työhakemusta kutsutaan myös motivaatiokirjeeksi. Sen tehtävä onkin kertoa, miksi olisit sopiva tähän paikkaan. Laatuun ja räätälöintiin kannattaa panostaa, ei määrään.

– Kun kuulen, että joku on lähettänyt 150 työhakemusta, niin usein käy ilmi, että on lähdetty monistamaan enemmän tai vähemmän samaa hakemusta, Leogrande sanoo.

Hyvä työhakemus on sivun mittainen eheä kokonaisuus, jossa on kolmesta viiteen kappaletta. Ensimmäisen kappaleen ajatus on kiinnittää lukijan huomio. Se voi viitata hakijan motivaatioon sekä siihen, miten hakijan taidot voi valjastaa juuri tämän organisaation käyttöön.

Seuraavissa kappaleissa tuodaan esiin tehtävässä vaadittuja taitoja, ja lopussa voi viitata uudestaan innostukseensa.

– Omaa innokkuutta ei tarvitse peitellä, päinvastoin. Työnantajat haluavat nimenomaan kuulla, että olet innostunut ja motivoitunut heidän tarjoamastaan työpaikasta, Leogrande sanoo.

Harkitse hakuvideota

Pipsa Aron mielestä videohakemus on hyvä tapa erottautua työnhaussa. Video saa olla maksimissaan 2–3 minuuttia pitkä. Se kannattaa kuvata valoisassa paikassa. Videolla voi kertoa omat vahvuudet ja esitellä itsensä.

– Videolla kannattaa olla oma itsensä, joskin vähäsen energisempi kuin tavallisesti. Video nimittäin suodattaa energiaa pois, Aro sanoo.

Videolla kannattaa myös kertoa, miksi hakee juuri tätä tehtävää tai juuri tälle työnantajalle.

Aro neuvoo, että puhelimella kuvattu hakemus riittää. Puhelimen voi laittaa simppeliin jalustaan, tai alustan ja tuen voi improvisoida kirjapinosta.

– En sanoisi, että videohakemus on millään alalla välttämätön, mutta asiakastyössä, viestinnässä ja muissa vastaavissa tehtävissä voi olla hyödyksi näyttää, miten puhut ja esiinnyt – varsinkin jos tehtävässä onnistuminen sitä vaatii.

Vaikka video syntyisi, paperinen työhakemus kannattaa tehdä silti. Rekrytoijat printtaavat hakemukset, ja pelkkä video ei näin päädy harkittavien hakijoiden listalle. YouTube- tai Vimeo-videolinkin voi liittää työhakemukseen, mutta älä upota videota tukkimaan rekrytoijan sähköpostia.

Etsinnässä tarvetyöpaikat

Usein kuulee puhuttavan piilotyöpaikoista eli töistä, joita ei koskaan tule näkyviin työpaikkailmoituksissa. Termi piilotyöpaikka on siitä harhaanjohtava, että nykyään enemmistö on tällaisia piilossa olevia työmahdollisuuksia.

– Me puhumme tarvetyöpaikoista ja ilmoitustyöpaikoista, Anna-Maria Leogrande kertoo.

Organisaatioilla voi olla tarpeita tietynlaiselle työntekijälle, mutta se ei joko ole ehtinyt tehdä ilmoitusta tai hakee kandidaattia omien verkostojensa kautta. Jos päädyt haluamaan töihin tiettyyn paikkaan, ota sinne suoraan yhteyttä. Etsi sopiva henkilö, soita hänelle ja kerro heti puhelun aluksi, miksi olet yhteydessä juuri häneen. Puhelimessa voit kertoa, miksi yritys kiinnostaa ja kysyä, ehtisikö henkilö vaikka puolen tunnin kahville ensi viikolla kello 14.30.

– Ihmiset ovat kiireisiä: kannattaa ehdottaa tapaamista ja selkeää ajankohtaa ja paikkaa, niin he suostuvat helpommin, Leogrande sanoo.

Pipsa Aro kertoo tapaavansa uusia ihmisiä kahvilla tai lounaalla koko ajan, vaikkei olekaan työnhaussa.

– Tapaamisessa voi kysellä firmasta ja alasta kaikenlaista ja oppia uutta.

Samalla voi kertoa omasta osaamisestaan. Jos toivoisi työllistyvänsä, sen voi kertoa saman tien tai joskus myöhemmin. Kun yritykseen tulee paikka auki, kontaktoija on saattanut jäänyt mieleen.

Aina ei kannata ottaa yhteyttä alan tunnetuimpiin organisaatioihin. Usein pienemmät yritykset saavat vähemmän yhteydenottoja,vaikka työtehtävät voivat olla niissä ihan yhtä kiinnostavia.

Linkkari, uhka vai mahdollisuus?

Pipsa Aro uskoo some-kanava LinkedInin voimaan työnhaussa. Ensin pitää hioa oma Linkkari-profiili kuntoon. Otsikkoon (Linkkarissa ”headline”) voi kirjoittaa, että etsii tietyn alan töitä. Jos vaikka haluaisi työllistyä henkilöstöhallintoon, voi kirjoittaa: ” Looking for a job in HR”.

– Usein töitä haetaan salaa, mutta tällä hetkellä moni hakee avoimesti. Niin moni on nyt lomautettuna tai työttömänä, Aro sanoo.

Koska LinkedIn toimii ennen kaikkea hakukoneena rekrytoijille, kannattaa omaan profiiliin leipoa moneen kohtaan oikeat avainsanat siitä, millaista työtä etsii. Sopivia avainsanoja voi vakoilla muiden profiileista.

Kohtaan ”experience” voi selittää auki oleellisimmat työpaikat: mitä niissä teki, oppi, mistä eniten piti ja mitä haluaisi tehdä mahdollisesti jatkossakin.

Loput työpaikat voi mainita vain otsikkotasolla. Taidot (”skills”) kannattaa luetella kattavasti.

Profiilin teon lisäksi LinkedInissä voi verkostoitua. Ensin kannattaa pyytää kontakteiksi kaikki vanhat tutut eri elämänalueilta. Sitten voi alkaa verkostoitua tuntemattomiin. On ihan ok laittaa viestiä jollekulle ja kysyä: ”Kirjoitit kivan postauksen, voinko lisätä sinut verkostooni?”

Aro kehottaa kommentoimaan muiden postauksia. Voi myös itse rohkaistua kirjoittamaan omaan alaan tai koulutukseen liittyen. Siten oma profiili saa huomiota.

– LinkedIn-verkostoutuminen on hidasta työtä, joka palkitsee pikkuhiljaa, Aro sanoo.

Valmistaudu haastatteluun

Kuten työhakemuksessa, myös haastattelussa kannattaa kääntää huomio itsestä siihen, mitä rekrytoija tarvitsee.

Pipsa Aro vinkkaa virittämään itsensä hyvään haastattelumielentilaan vaikkapa voimabiisillä.

– Kerran tsemppasin itseäni kuuntelemalla Queenin We are the championsia ihan kyyneleet silmissä. Työhaastattelu meni loistavasti ja sain työn, Aro kertoo.

Ennen haastattelua on hyvä varautua klassikkokysymyksiin. ”Kerro jotain itsestäsi” tulee varmasti, ja siihen tarvitaan parin minuutin napakka esittely.

Muita klassikkoja ovat ”missä näet itsesi viiden vuoden päästä”, ”mitkä ovat heikkoutesi” ja ”miksi haluat tämän työn”.

Leogranden mielestä ei haittaa, jos ei osaa kuvitella itseään viiden vuoden päästä tiettyyn paikkaan.

– Jos tätä kuitenkin kysytään haastattelussa, niin voi kertoa tavoitteistaan yleisemmällä tasolla.

Vastauksen pointtina on osoittaa, että sinulla on jonkinlainen suunta tiedossa ja että tämä työpaikka kiinnostaa sinua myös pidemmällä tähtäimellä.

Jos haastattelu jännittää kovasti, myös sen voi sanoa ääneen – jännitys kertoo usein vain motivaatiosta .

– Työhaastatteluun voi ottaa mukaan myös muistikirjan, johon on kirjoittanut ranskalaisilla viivoilla asiat, joita haluaa kertoa itsestään ja kysyä, Leogrande vinkkaa.

Kiitosta perään

Työnhaun kirsikka kakun päällä voi olla jälkikäteen lähetetty kiitosviesti. Yhdysvalloissa kiitosviestit ovat arkea, Suomessa vielä mahdollisuus erottautua.

Aamuisesta haastattelusta voi laittaa viestin vaikkapa iltapäivällä – mielellään samana päivänä. Haastattelijoiden nimet kannattaa siis kirjoittaa haastattelun aikana ylös ja lähettää viesti kaikille haastatelleille.

Viestissä voi kiittää keskustelusta ja palata johonkin työhaastattelussa puhuttuun, tai linkata puheena olleeseen artikkeliin.

– Tai jos ei ole sen suurempaa asiaa, voi vain kiittää haastattelusta ja sanoa, että jos jäi kysyttävää, täällä ollaan. Jos haastattelun jälkeen olet entistä kiinnostuneempi tehtävästä, sekin kannattaa kertoa, Anna-Maria Leogrande sanoo.

Minäkö brändi?

Henkilöbrändi tarkoittaa Pipsa Aron mukaan simppeleimmillään sitä etuliitettä, mikä ihmisestä tulee mieleen: henkilöarviointi-Minna tai poliisi-Jenni.

Henkilöbrändi kuulostaa juhlavalta, mutta käytännössä kyse on siitä, että teet asioita ja kerrot siitä muillekin.

Brändiä voi rakentaa vaikkapa juttelemalla alastaan omalla tyylillään somessa.

– Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse olla mitään henkilöbrändejä, Pipsa Aro muistuttaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?