Käytetyn vaatteen ostaminen ei ole välttämättä ekologista – second handista ennustetaan pikamuodin korvaajaa ja ylikulutus näkyy jo - Ilmiöt - Ilta-Sanomat

Käytetyn vaatteen ostaminen ei ole välttämättä ekologista – second handista ennustetaan pikamuodin korvaajaa ja ylikulutus näkyy jo

Käytettyjen vaatteiden ostaminen on nyt trendikästä. Mutta onko se myös ekologista?

Saavatko nämä Rekin varastossa odottavat vaatteet vielä toisen mahdollisuuden?

31.8.2020 22:00

Tamperelaisella teollisuusalueella ollaan vaatekaupan tulevaisuudessa. Hallissa on kymmeniä hyllymetrejä vaatteita tiukoissa pinoissa. Kenkiä on lukemattomissa muovilaatikoissa, seiniä kiertävät takit henkareissa. Verkkokauppa Rekin varasto on järjestyksessä, josta Marie Kondokin olisi ylpeä.

Yksi seikka paljastaa, että vaatteet ovat käytettyjä – jokaista on vain yksi kappale.

Rekki on yksi second hand -verkkokaupoista, jonne voi lähettää tarpeettomia vaatteita myytäväksi. Vuonna 2015 perustettu yritys hoitaa ne myyntiin ja ottaa osuuden työstä sekä voitosta. Valmiudessa on noin 33 000 yksilöä: hetken huumassa ostettuja trendipaitoja, alerekin hutiostoksia ja tavoitehousuja odottamassa, että joku näkee niissä vielä käyttöarvoa ja klikkaa ne ostoskoriin.

Sitä ennen työtä on valtavasti. Myyntiin otettava vaate pitää kaivaa esiin postipaketista, tarkistaa, mitata, hinnoitella, rekisteröidä, valokuvata, hyllyttää ja lopulta – toivottavasti – postittaa uudelle omistajalle. Kaikki tämä tehdään Rekissä ainakin toistaiseksi pääosin käsin, vaikka yritys pohtiikin jatkuvasti, miten työvaiheet saisi­ optimoitua, kenties jopa automatisoitua.

Siri Kurkinen on pakannut asiakkaan tilaamat vaatteet valmiiksi postitusta varten.

Yksi Rekin 16 sisäänostajasta on Sonja Uotila. Tuote­asiantuntija Uotila avaa asiakkaan lähettämän pahvilaatikon. Sieltä paljastuu Karen Millenin harmaa satiininen sisätakki. Uotila levittää takin pöytätasolle, syynää kankaan pinnan, tarkistaa saumat ja kurkistaa pesulappuun.

– Tämä on hyvässä kunnossa. Brändi on laadukas, yleisilme siisti, eikä tahroja, reikiä, hajuja tai karvoja ole, Uotila toteaa.

Takki saa toiseksi parhaan luokituksen, korkeamman saa vain käyttämätön tuote. Uotila mittaa vaatteen, kiinnittää tägin ja kirjaa kuvauksen koneelle. Se on tärkeää, sillä verkossa ei pääse hypistelemään. Silti ostaja haluaa tietää, miltä kangas tuntuu, millainen malli on ja millainen ”fiilis” vaatteessa on. Kymmenet mustat paidat pitää saada erottumaan toisistaan. Kun lähetyksen vaatteet on tarkistettu, lähtee myyjälle tarjous niiden hinnasta.

Sama syynäys toistuu satoja kertoja päivässä. Työpöytien ympärillä kohoavat pahvilaatikkotornit ja rullakot täynnä kestokasseja pullollaan vaatteita. Tunnissa Uotila käsittelee noin 25 vaatetta.

Käytetty vaate, uuden ostokokemus

Käytettyjen vaatteiden kauppa on kansainvälinen trendi. Yhdysvaltalaisen, maailman johtavana käytettyjen vaatteiden myyjänä pidetyn verkkojätti ThredUpin raportin mukaan second hand -kaupan arvo kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa ja ylittää sitten pikamuodin arvon.

Kivijalkakirppiksillä sekä ostaminen että myyminen on työlästä. Moni myyjä on huomannut, että etenkin naistenvaatteet menevät huonosti kaupaksi. Tarjontaa on liikaa. Facebookissa myyvä saattaa joutua av–yv-rumbaan. Tähän väliin verkon second hand -myyntialustat pyrkivät: tekemään sekä käytetyn ostamisesta että myymisestä mahdollisimman vaivatonta.

Esimerkiksi Zadaa ja Tise tarjoavat sovelluksen myyjän ja ostajan yhdistämiseen, silloin myyjä kuvaa ja myy tuotteen itse. Muun muassa Rekki ja Emmy tarjoavat avaimet käteen -palvelun, jossa myyjä huolehtii vain lähettämisestä palvelulle.

Yksi este second handin hankkimiseen on usein vaatteen kunto. Vaikka vaate on käytetty, etenkään verkkokaupassa se ei saa näyttää siltä. Tuotteiden pitää olla hyväkuntoisia ja ajanmukaisia, verkkokaupan houkutteleva ja helppokäyttöinen. Käytetyn myynnissä pitää päästä uuden ostamisen tasolle ja mielellään yli.

Rekkikin hylkää noin 30–40 prosenttia sille myyntiin tarjotuista vaatteista. Jos asiakas kaivaa paketista paidan, jonka reikää ei ollut huomattu, hän tuskin palaa shoppailemaan. ”Nuhjuisuuden kokemusta” ei saa tulla, sanoo Rekin toimitusjohtaja ja perustaja Bertta Häkkinen.

– Aluksi välttelimme koko sanaa käytetty. Pre-loved on tosi hyvä, mutta sille ei ole hyvää suomenkielistä vastinetta.

Häkkisen mielestä ongelma ei silti niinkään ole käytettyjen vaatteiden maine.

– Vastuullisuusajattelussa on tultu valovuosia siitä, kun me aloitimme. Nyt käytetyn ostaminen on ylpeydenaihe, mutta se mielletään yhä liian vaikeaksi.

Digitaalisuus on mahdollistanut second hand -kaupan kasvun. Hakukoneet ja algoritmit helpottavat etsimistä, ja erilaisilla myyntialustoilla myyjät ja ostajat kohtaavat. Haahuilua vintageliikkeissä ei enää tarvita.

Ympäristön kannalta se ei ole vain hyvä asia.

”Käytetyn vaatteen ostaminen mielletään yhä liian vaikeaksi”, Rekin toimitusjohtaja Bertta Häkkinen sanoo.

  Pikamuotia uudella nimellä?

Niin, jos kaikki ostavat mielellään hyväkuntoista käytettyä, mistä ne lähes käyttämättömät vaatteet yhä tulevat verkkokauppoihin?

– Maailmalla ennustetaan jo, että second handista tulee uusi pikamuodin korvaaja. Odotukset ovat suuret ja kuluttajilla on halu ostaa käytettyä. Samaan aikaan tarvitaan yhä se ihminen, joka ostaa vaatteen uutena, sanoo Linda Turunen, kauppatieteiden tohtori, joka tutkii kestävää muotia Aalto-yliopistossa.

Turunen suhtautuu kriittisesti verkkokauppojen ja -myyntialustojen vaivattomuuteen.

– Kun on tosi helppoa ostaa ja myydä, se motivoi ostamaan enemmän. On olemassa helppo kanava, johon saa tuupattua harhaostokset. Vaatetta ei välttämättä käytetä kuin muutamia kertoja, Turunen sanoo.

Digitaalisuus nopeuttaa ostopäätöksen tekoa myös käytetyssä vaatteessa. Esimerkiksi kansainvälisessä Vestiairessa voi asettaa hälytyksen, kun tietyn brändin tietynvärinen laukku tulee myyntiin. Siinä ei ehdi kauan harkita.

Turusen mukaan käytetyn vaatteen ostaminen on trendikästä, koska sillä voi osoittaa omaa ympäristövastuutaan. Se voi olla harhaanjohtavaa, sillä vihreästä maineestaan huolimatta myös käytetyn ostamiseen liittyy ongelmia.

– Kaikki käytetty ei ole hyvälaatuista vintagea, joka edes kestäisi monta käyttökertaa, Turunen sanoo.

– Mielikuva second handista on­ ehkä hyvälaatuinen 70–80-luvun silkkipaita. Suurin osa maailmalla pyörivästä vaatemassasta on kuitenkin pikamuotia, joka on jo poissa muodista ja huonolaatuista.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos ihminen ostaisi vaatteen tarpeeseen, korjaisi sitä, pesisi harkiten matalassa lämpötilassa ja käyttäisi, kunnes vaate lakoaa päältä. Kiertotalouteen erikoistuneen Ellen MacArthur -säätiön selvitys toteaa, että vaateteollisuuden päästöt pienenisivät 44 prosenttia, jos vaatteita pidettäisiin tuplasti nykyistä pidempään.

ThredUp-raportin mukaan vaatteiden kulutus kuitenkin vain kasvaa samalla, kun käyttökerrat vähenevät. Käytetyssä vaatteessa on samat lähtökohtaiset ongelmat kuin uudessakin. Myös kuljetus- ja palautuspäästöjä syntyy, vaikka vaate olisi käytetty.

– Käytettyjen vaatteiden kaupassa positiivista on se, että tuotteen elinkaari pitenee, Turunen sanoo.

Rekin sisäänostajat tarkistavat myyntiin toimitettuja vaatteita.

Kun halvalla sain

Linda Turusen mukaan vaatteiden myymiseen tarkoitetut nettipalvelut, kuten Rekki, Emmy, Vähän käytetty tai Vestis ovat täysin riippuvaisia siitä, että ihmiset haluavat myydä kivoja tuotteita. Niissä asiakkaat ovat sekä myyjiä että ostajia, ja palveluiden pitää olla houkuttelevia molemmille.

Kuluttajien välisessä kaupassa ei yleensä ole takuuta tuotteen kunnosta tai siitä, että vaate ja raha todella vaihtavat omistajaa. Turusen mukaan verkkokaupat ovat huomanneet bisnespotentiaalin siinä, että ihmiset haluavat vertaiskaupalle turvaa.

Turunenkin on myynyt tuotteitaan verkkokaupassa. Kokemus ei ollut hyvä.

– Sain myytyä seitsemän Niken tuotetta. Valitsin maksun lahjakortille. Sen arvoksi tuli 2,40 euroa. Ajattelin, että on tapahtunut laskuvirhe. Bisnesmalli ja -logiikka etsivät vielä uomiaan.

Käytetyn vaatteen hinnoittelu on aina tasapainottelua. Verkossa myyjän pitää saada tuotteestaan tarpeeksi hyvä hinta, jotta hän lähettää vaatteensa myyntiin vastaisuudessakin. Ostajalle taas hinta ei saa olla liian kallis, jotta hän ei osta tuotetta uutena tai käytettynä muualta ilman posti- ja välityskuluja.

Rekissä vaate maksaa keskimäärin 21 euroa. Toimitusjohtaja Bertta Häkkisen mukaan Rekki myy yli 70 prosenttia myyntiin otetuista vaatteista ensimmäisen kuukauden aikana.

– Hinnoittelu on osittain mutua, mutta pääosin se­ perustuu tuotteen myyvyyteen ja aiempaan myyntihistoriaan Rekissä, Häkkinen toteaa.

Sitä on vaikea määritellä, onko kauppa myyjälle kannattava. Se riippuu esimerkiksi myyjän tuotto-odotuksista ja siitä, mikä olisi myynnin vaihtoehto: kaapissa­ makuuttaminen vai lahjoitus?

– Pahin kilpailijamme on Prisman parkkipaikalta löytyvä Uffin laatikko. Meille menevä muovipussi on ehkä­ ollut pitkään auton takakontissa, mutta sitä ei ole tullut lähetettyä, ja parkkiksella se kipataan keräyslaatikkoon.

Rekillä on paljon asiakkaita pienillä paikkakunnilla. Siellä ei välttämättä ole kirpputoreja tai muita käytettyjen vaatteiden myyntikanavia. Rekki ottaa myyntiin myös massamerkkejä, kuten Mangoa, Zaraa tai Vilaa, joita ei pienillä paikkakunnilla välttämättä myy kukaan.

– Meidän pitää osata ostaa oikeanlaisia tuotteita sisään. Toistaiseksi se on onnistunut. Esimerkiksi monet kotimaiset brändit myydään sataprosenttisesti.

Rekki palkkasi hiljattain neljä työntekijää. Nyt heitä on Suomessa 20. Häkkisen mukaan liiketoiminta on kannattavaa. Viime vuonna liikevaihto oli 860 000 euroa.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos ihminen ostaisi vaatteen tarpeeseen, korjaisi sitä, pesisi harkiten matalassa lämpötilassa ja käyttäisi, kunnes vaate lakoaa päältä.

Jumpperin jälleenmyyntiarvo

Muotialalla menee Suomessa huonosti, mutta käytettyjen vaatteiden kauppa on kasvava trendi, jonka huippua ei ole vielä nähty. Näin sanoo Muoti- ja urheilukauppa ry:n Veli-Matti Kankaanpää. Järjestö edustaa isoja muoti- ja urheilukauppoja, ketjuliikkeitä ja tavarataloja.

– Vaikuttaa siltä, että mahdollisuus myydä eteenpäin on tehnyt kulutushyödykkeestä enemmän investointihyödykkeen. Mitä kalliimpi vaate on, sitä enemmän sillä on jälleenmyyntiarvoa. Se voi saada ihmiset myös huoltamaan vaatettaan paremmin.

Kankaanpää on itsekin myynyt vaatteitaan verkossa ja yllättynyt, miten hyvin neuleet menivät kaupaksi. Hänen mukaansa käytetyt vaatteet ovat silti vielä pienen kuluttajaryhmän juttu. Niiden ostaminen vaatii enemmän harrastuneisuutta ja vaivannäköä kuin piipahdus ketjuliikkeeseen tai vaateosto markettireissulla.

Kankaanpään mukaan vanhan ja uuden ostaminen kulkevat myös käsi kädessä.

– Moni ketjumyymälä ottaa vastaan käytettyjä vaatteita ja tar­joaa vastineeksi alennusta tai etuseteleitä, hän toteaa.

Toisen muotialan järjestön, Suomen Tekstiilin ja Muodin (STJM) syksyllä teettämässä 2000 vastaajan tutkimuksessa kartoitettiin kuluttajien suosimia ostospaikkoja. Second hand -palveluita, vertaiskauppaa ja kirpputoreja suosivat etenkin alle 30-vuotiaat naiset. Myös ThredUpin raportissa vaatteiden kuluttamisen muutosta ajavat nimenomaan milleniaalit ja Z-sukupolvi.

– Kirpputorien suosiossa näkyy, että pukeutumiseen haetaan paitsi vaihtelua, myös persoonallisuutta, sanoo järjestön vastuullisuuden ja kiertotalouden johtava asiantuntija Satumaija Mäki.

Pikamuoti on totuttanut kuluttajat vaihteluun: vaatteet ovat halpoja ja uusia jatkuvasti tarjolla. Sitä ruokkii myös selfiekulttuuri ja Instagram.

Mäen mukaan käytetyistä vaatteista pitäisikin saada kiinnostumaan etenkin heidät, joita trendit kiinnostavat ympäristöä enemmän. Second hand olisi vastuullisempi tapa seurata niitä.

Jotta käytettyjen vaatteiden myynti olisi tehokkaampaa, pitäisi kuluttajien Mäen mielestä oppia jo ostaessa tunnistamaan paremmin, onko vaatteella jälleenmyyntiarvoa.

– Kuluttajat ovat edelleen huonoja arvioimaan, milloin vaate on vielä myyntikelpoinen. Siksi erilaisille second hand -toimijoille palautuu myyntikelvotonta tavaraa, ja siitä aiheutuu kuluja. Moni kuluttaja haluaisi, että­ samaan nyssäkkään voisi tunkea kaiken, mitä kaapistaan haluaa hävittää, ja että joku muu hoitaisi lajittelun.

Luksussecondhandissa patina voi tuoda lisä­arvoa, pikamuotivaatteessa ei. Toisaalta käytetyn arvo ei riipu vain brändistä tai kunnosta. Kiinnostusta lisää, jos aiempi käyttäjä on tunnettu, esimerkiksi nimekäs influensseri.

Synninpäästöjä kaupan

Herää kysymys, mihin kukaan enää tarvitsee uusia vaatteita, kun lähes käyttämättömiäkin liikkuu massoittain. Jos käytetyn vaatteen kauppa kasvaa ennustusten mukaan, loppuvatko vaatteet jossain vaiheessa kesken?

Ainakaan Rekissä tähän ei uskota. Kahdesti päivässä saapuvien vaatelähetysten joukossa on aina paljon vaatteita, joissa on hintalaput vielä kiinni.

– Laput kertovat ylikulutuksesta. Toivomme, että kuluttajat ottavat käytetyn ostamisen ensin vaihtoehdoksi uuden ostamisen rinnalle ja toivottavasti lopulta tajuavat, etteivät tarvitse uutta, Bertta Häkkinen sanoo.

– Avullamme vaatteet saavat uuden elämän.

Ja ensimmäinen käyttäjä synninpäästön.

Sisäänostaja Sonja Uotila tutkii myyntiin lähetettyä jakkua. Läpi meni!

Hanna Äikäs asettelee mekkoa valopöydälle. Kuvaamiseen ei saa kulua muutamaa minuuttia kauempaa.Tunnissa kuvataan noin 50 tuotetta.

Minne viedä?

Emmy

Käsittely- ja kuljetuskulu 6,90 €. Vaatteet voi myös viedä Emmyn pisteeseen Lohjalle. Myös keräyslaatikoita ja nouto. Palautuksesta veloitetaan 15,90 €.

Vaatteet voi jättää toimitettaviksi hyväntekeväisyyteen tai kierrätykseen.

Myyjälle tilitetään prosentti-osuus, esim. 30–49,99 euron vaatteesta 45,50 %. Lisäksi käsittelymaksu­ 1,30 €/vaate.

Myyntiaika: 6 kk. 4 kuukauden jälkeen hintaa alennetaan.

Rekki

Käsittely- ja kuljetuskulu 9,90 €. Vaatteet voi myös viedä Rekin varastolle Tampereelle.

Palautuksesta veloitetaan 5,90 €. Vaatteet voi myös jättää toimitettaviksi Fidalle.

Myyjälle tilitetään prosentti-osuus, esim. 30–59 euron vaatteesta 55 %.

Myyntiaika: 180 päivää. Rekki tarkistaa, hinnoittelee ja tekee sisään­ostotarjouksen asiakkaalle. Tuotto tilitetään vain, jos vaate menee kaupaksi.

Vestis

Ei käsittelykuluja.

Vaatteet pitää viedä myytäväksi Vestiksen kivijalkamyymälään Espoossa. Vain Marimekon ja Kalevala Korun tuotteita voi toimittaa postitse.

Myymättömien vaatteiden palautuksesta veloitetaan 10 €, tai ne voi noutaa liikkeestä.

Myyjälle tilitetään 50 % myydyn vaatteen hinnasta.

Myyntiaika: ei rajattu. Vestis tarkistaa ja hinnoittelee tuotteet.

Vähän käytetty

Kuljetuskulu 6,90 €, palautus 6,90 €. Käsittelymaksu 2,90 € lisätään asiakkaan määrittelemään tuotteen hintaan. Vaatteet voi jättää toimitettaviksi hyväntekeväisyyteen.

Vähän käytetty myy myös kirjoja, leluja ja kodintavaraa.

Myyntiaika: 6 kk. Myyjä kuvaa, hinnoittelee ja lisää vaatteen palvelun verkko-sivuille, Vähän käytetty tarkistaa tiedot. Hintaa alennetaan 6 viikon välein.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?