”En ymmärrä, miten lapset voivat tehdä lapsia.” Näin Janina Rautiainen muistaa terveydenhoitajan sanoneen hänelle, kun hän 16-vuotiaana saapui ensimmäiselle äitiysneuvolakäynnilleen.
Samaisella neuvolakäynnillä terveydenhoitaja ojensi Janinalle kirjalliset ohjeet abortin saamiseen. Asiakirjat olivat kuulemma vain allekirjoitusta vaille valmiit.
Tuosta hetkestä on pian kulunut 15 vuotta, ja Janina on 30-vuotias kolmen lapsen äiti.
Ennakkoluulot aiheuttivat häpeää
Nuorena lapsen saamisessa yksi vaikeimmista asioista oli ulkopuolisten ennakkoluulot.
Ensimmäistä lasta odottaessaan Janina ei ikävien kommenttien ja asenteiden takia oikein uskaltanut hehkuttaa raskauttaan.
– Salasin ja peittelin raskautta kaikilla mahdollisilla tavoilla ihan loppuun asti. En hehkuttanut sitä samalla tavalla kuin esimerkiksi kolmannen raskauden kohdalla.
Me Naisten hiljattain tekemässä kyselyssä myös muut nuorena äidiksi tulleet kertoivat Janinan tavoin kokeneensa ennakkoluulojen takia häpeää.
”HÄPESIN ÄITIYTTÄ muiden asenteiden takia, koska olin niin nuori. Kohtasin pitkiä katseita ja nyrpeän naaman näyttämistä. Harvoin kävin missään lapseni kanssa. Edelleenkin saan inhottavia katseita, vaikka ikää on jo kertynyt. Omat sukulaiseni eivät ole ikinä olleet huonolla asenteella, vaikka nuori olinkin kun esikoinen syntyi.” Nainen, 24, sai ensimmäisen lapsen 17-vuotiaana.
”RASKAUTTA PIDETTIIN automaattisesti vahinkona, mitä se ei todellakaan ollut. Vähättelyyn ja arvosteluun sai tottua. Eräässä työharjoittelupaikassa minut otettiin esimerkiksi, että älkää lapset tehkö lapsena lapsia. Menin aivan sanattomaksi tilanteessa.” Nainen, 40, sai ensimmäisen lapsen 19-vuotiaana.
Janina kertoo ymmärtävänsä, että 16-vuotias on vielä todella nuori vanhemmaksi, ja moni saattaa sen vuoksi olla huolissaan. Hän kuitenkin toivoisi, etteivät ihmiset tuomitsisi niin herkästi. Varsinkaan siinä vaiheessa, kun lapsi on jo päätetty pitää.
– Olisi ihanaa, jos ihmiset eivät kehittäisi niin suuria ennakkoluuloja. Vaikka niitä asioita ajattelisikin, voisi välillä pitää myös mölyt mahassa, Janina sanoo.
Esikoistaan odottava kaipaisi ilkeiden kommenttien sijaan tukea. Se voisi myös antaa paremmat eväät nuorelle äidille tulevaisuutta varten.
– Se vaikuttaa ihmiseen todella paljon, kun ihmiset päivittelevät päin naamaa ettet tule pärjäämään. Kannustava ja positiivinen asenne olisi auttanut enemmän.
Ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen Janina sai tuekseen toisen terveydenhoitajan, joka oli nuoren äidin tukena.
– Hän oli kerännyt minulle pussillisen kaikkia vauvajuttuja lahjaksi, ja hän antoi sen viimeisen neuvolakäynnin yhteydessä. Se oli mielestäni ihanaa.
Kyselyyn vastanneiden joukossa oli myös muita nuoria vanhempia, jotka olivat saaneet kuulla etteivät he pärjäisi lapsen kanssa tai kokea painostusta tehdä abortti.
”MINUN OLETETAAN olevan huono äiti koska olin nuori. Edelleen ihmiset olettavat, että vanhin tyttäreni olisi jonkun muun kasvattama.” Nainen, 39, sai ensimmäisen lapsen 17-vuotiaana.
”NEUVOLAN LÄÄKÄRI yritti moneen kertaan puhua abortin puolesta. Hän ei ymmärtänyt lainkaan, että lapsi on toivottu.” Nainen, 49, sai ensimmäisen lapsen 19-vuotiaana.
”NEUVOLASTA EI annettu ohjeita raskauden kanssa, vain ohjeet abortin saamiseen, vaikka ilmaisin haluavani pitää lapsen. Tuntemattomat kommentoivat kuinka on kivaa, että vien siskoa ulos, niin äiti saa levätä. Todellisuudessa minä olin se väsynyt äiti, joka lepoa kaipasi.” Nainen, 22, sai lapsen 16-vuotiaana.
Äitiys ei tarkoita, että nuoruus olisi pilalla
Pilaat elämäsi.
Hukkaat nuoruutesi.
Tulet jäämään yksin, kun mies lähtee lapsen synnyttyä.
Nämä olivat yleisiä kommentteja, joita Janina sai esikoista odottaessaan kuulla. Ne tuntuivat ja tuntuvat edelleen pahalta.
Hämmentävin hänen mielestään on ajatus, ettei hän olisi elänyt nuoruuttaan lapsen takia.
– Ei lapsi estä minua elämästä nuoruutta. Ei nuoruuden tarvitse aina olla sitä, että on koko ajan juhlimassa jossain.
Janina nautti nuoruudestaan, johon kuului isona osana perheen pyörittäminen yhdessä lasten isän kanssa.
– Ei kaikilla ole prioriteettina elämässä mennä ympäri ämpäri nuorena. Minä koin, että on kivaa olla kotona ja kasvattaa lasta, Janina sanoo.
Kuten monessa muussakin perheessä, myös Janinan perheessä molemmat vanhemmat ovat tarvittaessa päässeet viettämään aikaa ystäviensä kanssa.
Myös kyselyssä toistuivat ennakkoluulot siitä, että nuorena lapsen saavat jäisivät yksin tai pilaisivat nuoruutensa.
”OLEN KUULEMA niin nuori, että en voi tietää mitä olen tekemässä, vaan kaipaan apua kaikkeen. Toisaalta myös ihmeteltiin, jos pyysi apua. Kyllähän heti pitäisi tietää, miten vauvan kanssa toimitaan. Minulle myös sanottiin, ettei mieheni tule jäämään, kun lapsi syntyy. Olemme edelleen yhdessä." Nainen, 23, sai lapsen 20-vuotiaana.
”OSA YSTÄVISTÄ kommentoi, että olen tekemässä virheen kun pidän lapsen. Neuvolassa ennakkoluulot tuntuivat vielä pahemmilta. Siellä ei esimerkiksi uskottu alkoholikyselyn tuloksia tai tupakoimattomuutta, vaikka en koskenut kumpaakaan tehtyäni positiivisen testituloksen.” Nainen, 27, sai ensimmäisen lapsen 20-vuotiaana.
”Sanottiin, että pilaat elämäsi, et voi harrastaa mitään, et pääse töihin, et saa koulua loppuun ja menetät nuoruutesi.” Nainen, 34, sai ensimmäisen lapsen 18-vuotiaana.
Vaikka Janina ei jäänyt lapsensa kanssa yksin, menetti hän kuitenkin aluksi hetkellisesti osan ystävistään.
– He tulivat sitten pikkuhiljaa takaisin ja totesivat, että olenkin edelleen sama ihminen kuin ennenkin.
Saman kokemuksen jakoi moni kyselyyn vastanneista.
”YKSINÄISYYS OLI ehkä pahin. Kaverit kaikkosivat kun en enää samanlailla päässytkään rientoihin mukaan.” Nainen, 32, sai ensimmäisen lapsen 18-vuotiaana.
”OMA KAVERIPIIRI muuttui totaalisesti. Muut kävivät baarissa ja minulla oli lapsi ja velvollisuuksia. En ole koskaan tosin kaivannut baariin, mutta toki jonkinlainen oma aika on kaikille tarpeen.” Nainen, 29, sai lapsen 18-vuotiaana.
Raha oli tiukassa
Janina sai toisen lapsen ollessaan 18-vuotias ja kuopuksensa ollessaan 20-vuotias. Nyt hän on siis 30-vuotias, jonka nuorimmainenkin lapsi on jo kymmenen vuoden ikäinen. Se aiheuttaa edelleen hämmennystä.
– En vieläkään välttämättä halua tuoda ensikohtaamisella ilmi, että minulla on kolme lasta, jotka ovat tämän ikäisiä.
Osittain se johtuu ensimmäisen raskauden aikana kuultujen ilkeiden kommenttien jättämistä jäljistä. Välillä aiheen välttely tuntuu helpommalta kuin hämmentyneiden kommenttien kohtaaminen.
Asenteet toisen ja kolmannen raskauden kohdalla olivat kuitenkin paljon hyväksyvämpiä kuin ensimmäisen kohdalla.
Siihen on osaltaan varmasti vaikuttanut se, että Janina oli jo osoittanut pärjäävänsä nuoresta iästään huolimatta.
– Kyllä silloin ensimmäisen raskauden aikana tietysti jännitin ja mietin, pärjäänkö. Suurin murhe oli raha.
16- ja 18-vuotiailla nuorilla vanhemmilla ei ollut säästöjä ensimmäisen lapsen syntyessä.
– Olihan se aika iso haaste pyörittää minimiäitiyspäivärahalla vauva-arkea ja hankkia kaikki tarvikkeet.
Myös Me Naisten kyselyssä kerrottiin haasteista budjettihaasteista. Moni kyselyyn vastannut kuitenkin kertoi kaivanneensa turvaverkkoa tai ystäviä kipeämmin kuin rahaa.
”RAHAT JA TOIMEENTULO oli tiukilla, kun ei ollut säästöjä. Haasteena oli myös tukiverkon puuttuminen, mitä olisi kaivannut että olisi voinut hetken hengähtää vauva-arjen keskellä.” Nainen, 40, sai ensimmäisen lapsen 17-vuotiaana.
Janina työskentelee nykyään esihenkilötehtävissä myymäläpäällikkönä. Nykyiseen asemaan pääseminen on vaatinut paljon töitä, koska tullessaan äidiksi hänellä ei ollut minkäänlaista peruskoulun jälkeistä koulutusta.
– Tietysti silloin murehdin, että pääsenkö opiskelemaan itselleni hyvää ammattia.
Opiskelu onnistui lopulta töiden ohessa vapaapäivinä.
– Keskimmäinen lapsi oli 10 kuukautta, kun menin töihin ja hain kouluun.
Janina on onnellinen todistaessaan vääriksi ne ennakkoluulot, joiden mukaan nuorena äidiksi tuleminen olisi este opiskeluille tai etenemiselle työelämässä.
– Meillä on mieheni kanssa molemmilla hyvä työ ja taloudellinen tilanne. Lapsilla on kaikki hyvin ja tietysti se tuntuu kivalta, että on pärjännyt.
