Taidemaalari Johanna Oras havahtui 48-vuotiaana jaksamiseensa ja päätti tehdä elämäntaparemontin. Vatsaoireet pakottivat vaalimaan terveyttä ja hyvinvointia uudella tavalla.
– Vatsaoireeni johtivat siihen, että jätin pitkäksi aikaa pois alkoholin, turhat hiilihydraatit ja sokerin. Oireet loppuivat ja nyt voin hyvin. Viiniä voin ottaa nykyään lasillisen silloin tällöin, mutta olen huomannut, ettei alkoholi ylipäätänsä sovi suomalaiseen mollimelankoliaan, Johanna sanoo Elämäni oivallukset -haastattelussaan.
– En tehnyt itselleni ja mielelleni hyvää ollessani humalassa, enkä saanut mitään suuria elämyksiä tai ideoita. Päinvastoin, humala tukahduttaa luovuuden.
”En tehnyt itselleni ja mielelleni hyvää ollessani humalassa.
Nykyään Johanna sanoo vauhtinsa vain kiihtyvän.
– Pursuan niin paljon ideoita ja mahdollisuuksia, että se suorastaan välillä uuvuttaa.
Taiteilijan mielestä suomalaisilla olisi opittavaa ranskalaisesta viinikulttuurista.
– Ensimmäinen lasillinen on paras, ja siihen se nykyään jää.
Johanna Oras toteaa myös, että mielikuva boheemista taiteilijaelämästä onkin enää vanhanaikainen klisee. Samoin se, että taiteilijaelämään liittyisi ainainen viinin kittaaminen.
– Taiteilijan työ on hyvin kurinalaista ja vaativaa elämä, Johanna terävöittää.
– Elämäntapaani värittää ennen kaikkea työnteko, ja huomasin nyt pandemiavuoden aikana, että teen töitä iloiten. Maailma meni hetkeksi kiinni, mutta ajatteluni avartui.
Johanna Oras oli uhmakas nuori taiteilija, joka purki elämännälkäänsä töihinsä. Sittemmin työt ovat olleet valoisampia kuin nuorempana, vaikka Johanna on kokenut monia menetyksiä. Mitä hän kertoo elämästään Reijo Oraksen kanssa? Miten hän on kokenut perhettä kohdanneet tragediat? Mistä Johanna ammentaa voimia? Lue koko Elämäni oivallukset -haastattelu uusimmasta Me Naisista 29/2021. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.
